Vl-seuroissa on jokaisessa puheessa tapana julistaa "synnit anteeksi Jeesuksen nimessäjaveressä", "...nimessä ja veressä", "..nimessä ja veressä" kaikuu aina seurapuheen loppupuolella ja monet ihmiset viittaavat puhujalle, joka kohottaa kätensä viittojaa kohtaan julistaen juuri hänen syntinsä olevan anteeksi.
Vl:t kuitenkin opettavat opillisesti, että jokainen uskovainen on Pyhän hengen pappi. Myös naisten synninpäästö on pätevä ja jopa pikkulasten. Seuroihin saavutaan yleensä koko perheellä sekä ystävien ja tuttavien kesken.
Sitten oleellinen kysymys; miksi syntejä pyydetään anteeksi nimenomaan puhujalta? Onko puhujan julistama synninpäästö jotenkin pätevämpi? Miksi synninpäästö pitää saada juuri seuratilanteessa kun puhuja saarnaa? Jos aiempi synninpäästö tuntuu juuri sillä hetkellä menettävän tehonsa, niin miksi syntejään ei voi pyytää anteeksi vieressä istuvalta vl:ltä, omalta vaimolta tai lapseltaan? Miksi pitää häiritä puhetta ja saada synninpäästö nimenomaan puhujalta?
Oma ajatukseni on, että yleisen PH:n pappeuden opetuksesta huolimatta, vl-hierarkia näkyy juuri tässä. Yhteisössä ylemmässä asemassa oleva, kuten saarnamiehet, määrittelevät synnit ja synnillisyyden rajat. Siksi saarnamiehen synninpäästö tuntuu pätevämmältä.
"Armoneuvot kuuluvat evankeliumin lisäksi terveelliseen Kristuksen oppiin. Apostoli kehottaa meitä neuvomaan toinen toisiamme. Yksityisinä ihmisinä olemme vähän ymmärtäviä ja vikaan joutuvia, mutta Jumalan seurakunta on Raamatun mukaan ”totuuden patsas ja perustus”. Siellä ovat kaikki tiedon ja taidon aarteet. Kristuksen työ maan päällä jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan Sen opetukseen meidän on turvallista yhtyä. Se on äiti, joka ruokkii ja hoitaa lapsiaan."
http://srk.fi/index.php?p=paakirjoitus_3109
Tuleeko jollekin mieleen Paavin Katolinen kirkko? Ainakin itselläni tämä herätti sellaisia mielikuvia ja Katolilaisuudessa vain pappien julistama synninpäästö on pätevä... Olisikohan synninpäästön pyytämisessä juuri puhujalta jotain tunnetasolla tähän suuntaan viittaavia ilmiöitä?
Nämä ovat tietysti vain omia ajatuksiani, mutta heitänpä tässä ilmaan tällaisen kysymyksen. Kommentoikaa vapaasti. Toivon asiallista keskustelua aiheeseen liittyen.
Vl:t kuitenkin opettavat opillisesti, että jokainen uskovainen on Pyhän hengen pappi. Myös naisten synninpäästö on pätevä ja jopa pikkulasten. Seuroihin saavutaan yleensä koko perheellä sekä ystävien ja tuttavien kesken.
Sitten oleellinen kysymys; miksi syntejä pyydetään anteeksi nimenomaan puhujalta? Onko puhujan julistama synninpäästö jotenkin pätevämpi? Miksi synninpäästö pitää saada juuri seuratilanteessa kun puhuja saarnaa? Jos aiempi synninpäästö tuntuu juuri sillä hetkellä menettävän tehonsa, niin miksi syntejään ei voi pyytää anteeksi vieressä istuvalta vl:ltä, omalta vaimolta tai lapseltaan? Miksi pitää häiritä puhetta ja saada synninpäästö nimenomaan puhujalta?
Oma ajatukseni on, että yleisen PH:n pappeuden opetuksesta huolimatta, vl-hierarkia näkyy juuri tässä. Yhteisössä ylemmässä asemassa oleva, kuten saarnamiehet, määrittelevät synnit ja synnillisyyden rajat. Siksi saarnamiehen synninpäästö tuntuu pätevämmältä.
"Armoneuvot kuuluvat evankeliumin lisäksi terveelliseen Kristuksen oppiin. Apostoli kehottaa meitä neuvomaan toinen toisiamme. Yksityisinä ihmisinä olemme vähän ymmärtäviä ja vikaan joutuvia, mutta Jumalan seurakunta on Raamatun mukaan ”totuuden patsas ja perustus”. Siellä ovat kaikki tiedon ja taidon aarteet. Kristuksen työ maan päällä jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan Sen opetukseen meidän on turvallista yhtyä. Se on äiti, joka ruokkii ja hoitaa lapsiaan."
http://srk.fi/index.php?p=paakirjoitus_3109
Tuleeko jollekin mieleen Paavin Katolinen kirkko? Ainakin itselläni tämä herätti sellaisia mielikuvia ja Katolilaisuudessa vain pappien julistama synninpäästö on pätevä... Olisikohan synninpäästön pyytämisessä juuri puhujalta jotain tunnetasolla tähän suuntaan viittaavia ilmiöitä?
Nämä ovat tietysti vain omia ajatuksiani, mutta heitänpä tässä ilmaan tällaisen kysymyksen. Kommentoikaa vapaasti. Toivon asiallista keskustelua aiheeseen liittyen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Entä sitten?
...Että olisi mielenkiintoista kuulla vl:ien oma näkemys siitä, miksi joillain heistä on tarve pyytää syntejä anteeksi nimenomaan puhujalta saarnan aikana? Tämähän on vl-tapa, joka herättää ihmetystä muissa uskovaisissa.
Olisi myös mielenkiintoista kuulla, että olenko vl:ien mielestä väärässä omassa analyysissani ja millä perusteilla?
koskaan eppäilyksiä Jumalan sanan alla, että minäkö...onko juuri minulla kurjimmalla tämä oikeus..saada nyt tällä hetkellä synnit anteeksi..
"Tämähän on vl-tapa, joka herättää ihmetystä muissa uskovaisissa."
tapa ole. Siinä saarnataan synnit anteeksi ja pyytäjä uskoo ne anteeksi, aivan niin kuin Raamattu opettaa.
"Olisi myös mielenkiintoista kuulla, että olenko vl:ien mielestä väärässä omassa analyysissani ja millä perusteilla?"
Olet väärässä, koska syntien anteeksi uskominen ei ole tapa.
>> koskaan eppäilyksiä Jumalan sanan alla, että minäkö...onko juuri minulla kurjimmalla tämä oikeus..saada nyt tällä hetkellä synnit anteeksi..
>> tapa ole. Siinä saarnataan synnit anteeksi ja pyytäjä uskoo ne anteeksi, aivan niin kuin Raamattu opettaa.
Paavali ei kirjoittanut koskaan tuollaisille, vaan Pyhille.
Kurjille Raamattu kertoo vain tuomiosta.
Kulturelli vl-kritisoija admata ei ole nyt päässyt juonen päästä kiinni.
1. Nimelliset synnit voi tunnustaa jokaiselle uskovaiselle, joka sitten julistaa synninpäästön. Syntejänsä ei voi saada anteeksi esim. rukoilemalla. Toki voi rukoilla Jumalalta voimaa puhua mieltä painavista ja askarruttavista asioista saattomiehilleen (ovat usein myös naisia).
2. Seuroissa puhuja saarnaa yleensä kiusaukset, epäilykset ja synnit anteeksi. Tässä on kaikilla ihmisillä vapaus pyytää myös omalle kohdalleen synninpäästön sanoja. Ihminen voi tuntea itsensä hyvin heikoksi puheen alla ja kaipaa juuri noita sanoja.
3.Monesti olen nähnyt seuroissa istuvan pyytävän myös vieressä istuvalta omia epäilyksiään ja kiusauksiaan anteeksi. Ei ole tarvinut puhujaa häiritä :)
4. Olenpa myös nähnyt erään laitapuolen kulkijan pyytävän seuroissa näkyvällä tavalla omia syntejään anteeksi. Ja hänelle saarnattiin synnit anteeksi.
5. Puhujaa ei luultavasti häiritse lainkaan synninpäästön eli evankeliumin ydinasian tarjoaminen kuulijalle keske puheen, päinvastoin.
6. Miksi sinä takerrut synninpäästön ulkonaiseen muotoon? Onko sinulla ehdottaa jotakin vaihtoehtoista tapaa? Esimerkiksi huutaminen, seisaalleen nouseminen, peukalon näyttäminen tms....
>> Kulturelli vl-kritisoija admata ei ole nyt päässyt juonen päästä kiinni.
Mukavaa kun yrität auttaa siinä :)
>> 1. Nimelliset synnit voi tunnustaa jokaiselle uskovaiselle, joka sitten julistaa synninpäästön. Syntejänsä ei voi saada anteeksi esim. rukoilemalla. > 2. Seuroissa puhuja saarnaa yleensä kiusaukset, epäilykset ja synnit anteeksi. Tässä on kaikilla ihmisillä vapaus pyytää myös omalle kohdalleen synninpäästön sanoja. Ihminen voi tuntea itsensä hyvin heikoksi puheen alla ja kaipaa juuri noita sanoja. > Monesti olen nähnyt seuroissa istuvan pyytävän myös vieressä istuvalta omia epäilyksiään ja kiusauksiaan anteeksi. Ei ole tarvinut puhujaa häiritä :) > 6. Miksi sinä takerrut synninpäästön ulkonaiseen muotoon? Onko sinulla ehdottaa jotakin vaihtoehtoista tapaa?
"Jos puhuja julistaa että jokainen voi uskoa hänen sanoistaan, niin miksi kerta ei riitä ja siitä voisi sitten jokainen ottaa omansa?"
Tämä on sama homma kuin se sipulinkuorinta -juttu.
Aika oleelliset pelon aiheet tulivatkin jo Admatan viesteissä. Jos pelkäämme, että evankeliumin henkilökohtainen pyytäminen ja julistaminen hävettää, häiritsee ja hankaloittaa muita sekä saa tuntemaan itsensä, että muut ajattelevat sen olevan epäaito tapa, ei kenelläkään ihmisellä ole mitään mahdollisuutta, milloinkaan, kenenkään ihmisen läsnäollessa pyytää itsellensä evankeliumia tai saarnata siitä.
Sitäpaisi seuroissa häiritsee joitakin sekin, että ihmisiä on liikaa. Tai liian vähän, silloin joku saattaa jopa ottaa kontaktia, esim. tervehtiä. Joitakin häiritsee, kun ihmiset ovat niin totisia. Tai liian hyvätuulisia, nauravat jopa ääneen. Milloinkaan ei ole löydettävissä tilannetta, jossa kaikki asiat miellyttäisivät kaikkia ihmisiä. Eikä sopivaa ajankohtaa.
Admata on oikeassa siinä, että kerran saadulla uskon lahjalla pelastutaan. Mutta eipä se aina olekaan niin helppoa, kuten Lyyleri asian ilmaisi. Ei ole välttämättä helppoa uskoa, jos ei ole esim. pitkiin aikoihin mahdollisuutta kuulla mitä Jumalalla - muiden uskovaisten kautta - on sanottavaa ja vähän kertoa omistakin ajatuksista. Elävä kristillisyys ei perustu menestyksen teologialle, että kaikilla menee loistavasti, pärjätään omin avuin ja seuroissa käytäisiin näyttämässä vain omaa erinomaisuutta ja kykyä junailla uskonasiat jotenkin erityisen fiksusti. Epäonnistuminen ja pettymykset omaan suoritukseen millä tahansa elämänaluella, myös uskonelämässä, on normaalia.
Jumalan valtakunnassa eläminen on elämistä syntien anteeksiantamisen ja evankeliumin osallisuudessa. Meneekö pieleen, jos evankeliumin pyytämisestä tulee tapa? Minun mielestäni ei. Ulkoisilla muodoilla ei loppujen lopuksi ole väliä. Mutta pahinta on, jos rupeamme toisia orjuuttamaan suuntaan tai toiseen. Evankeliumi on herkkä asia. Pääasia, että sitä julistetaan vapaasti ja sen vastaanottaminen tehdään helpoksi.
Käypä Admata joskus seuroissa. Luulen että yllätyt.
Tiedätkö mitä se tarkottaa?
Nyt on vain niin että sinulla on mielipide vastaan minun mielipide. Eli vääntöä aiheesta saisi aikaan. Minulla ärsyttää se, että sinä täällä väität synninpäästön tapaa huonoksi, yritätkö kenties provosoida? Tuuppa admata joskus käymään seuroissa ihan avoimin mielin ilman kriittistä asennetta. Näet ja koet mitä siellä tapahtuu.
Puhujan antama synninpäästö on yhtä arvokas kuin muidenkin uskovaisten, eli ajatuksen puhujan erikoisstatuksesta vl piireissä saat unohtaa. Tämänkin voit nähdä kun käyt seuroissa taikka suuremmissa kesäseuroissa. Kyllä ne puhujat on ihan tavallisia ihmisiä. Yhtä kuolevaisia kuin sinä ja minä.
>> Monesti olen nähnyt seuroissa istuvan pyytävän myös vieressä istuvalta omia epäilyksiään ja kiusauksiaan anteeksi. Ei ole tarvinut puhujaa häiritä :)
En lainkaan epäile etteikö tuotakin tapaa esiintyisi. Se onkin mielestäni fiksumpi tapa :)
Olen kurja, alhaisista alhaisin, kurja paska joka ei ansaitse elää.
Eikö lyyleri tajua että tämä on erään saarnaajan luonnehdinta itsestään, joka on vain tarttunut muihinkin sen pohjattoman nyyhkytyksen ja vaikerruksen vuoksi, ja muut matkii.
Kun raiskaa ja murhaa jopa lähimpiään, on varmaan tällainen "jumalan sababsaattaja" keksinyt sen viittauksenkin, ja on itse kaikista innokkain viittoja, jopa urakalla.
Mitä miettii tällainen saasta, nykypäivänä? Samalla pakkomielteellä millä ennen "hoiti" mummuja ja pikkupoikia, tuumaa tänäpäivänä pakonomaisesti avioeroja.
. Puhujaa ei luultavasti häiritse lainkaan synninpäästön eli evankeliumin ydinasian tarjoaminen kuulijalle keske puheen, päinvastoin????jos ei puhuja saa vauhti seurakunta nostaa kädet kunnes puhuja starttaa.jos sana on auki seurakunta istuu hiljaa
>> Minulla ärsyttää se, että sinä täällä väität synninpäästön tapaa huonoksi, yritätkö kenties provosoida? > Puhujan antama synninpäästö on yhtä arvokas kuin muidenkin uskovaisten, eli ajatuksen puhujan erikoisstatuksesta vl piireissä saat unohtaa. > jos sinulla häiritsee vl:ien huonot synninpäästötavat niin ne ei sinun ansiosta mihkään muutu.
En sitä todellakaan edes odota. Vl-liikkeen tapakulttuurin muuttaminen on ihan vl:ien oma asia. Kunhan keskustelen aiheesta ja tuon tässä oman näkökantani keskustelun aiheeksi.
"Tämä oli mielestäni paljon syvällisempää, vakuuttavampaa ja vaikuttavampaa kuin kevyt viittaus ja "nimessä ja veressä" -rimpsu puhujalta."
Tuo "kevyt viittaus" kuulosti suorastaan loukkaavalta korviini. Ei kuule aina ole kovin helppoa se siunauksen pyytäminen omalle kohdalleen. Aika harvinaista se "viittailu" tuntuu nykyjään olevan, varsinkin isompien rauhanydistysten seuroissa.
Hyvin kirjoitit ja pääosin olen täysin samaa mieltä, mutta yhtä kohtaa haluaisin vähän tarkentaa.
"Meneekö pieleen, jos evankeliumin pyytämisestä tulee tapa? Minun mielestäni ei."
Mun mielestä silloin menee pieleen, jos evankeliumin pyytäminen on vain ulkoinen tapa siinä mielessä että ei ajatella ollenkaan, mistä siinä on "sisäisesti" kyse. Siis ei tunneta lainkaan syntisyyttä eikä oteta evankeliumia uskolla vastaan. Myös yleisessä saarnassa julistetun evankeliumin kohdalla on syytä oikeasti pysähtyä miettimään, mistä siinä on kyse: minä olen omalta puoleltani syntinen ihminen, mutta minä uskon, että Jeesus on ristikuolemansa kautta sovittanut myös minun syntini ja saan tälläkin hetkellä uskoa, että kaikki syntini ovat anteeksi annetut Jeesuksen sovintotyön tähden. Juuri tätä puhuja vakuuttaa kuulijoilleen saarnatessaan evankeliumia "Jeesuksen nimessä ja veressä".
Raamattu opettaa uskomaan Jeesukseen niin saa synnit anteeksi, eikä uskomaan syntejään anteeksi.
Ap.t. 26:18
"18 avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'"
Eikä Jumalan sana opeta, että joka kokouksessa pitäisi pelastua uudelleen.
Sopii näyttää UT:sta, missä "sellaista" uskomista on? Ei missään, 140 vuodessa on menty metsään, eikä osata muuta kuin elää epävarmuudessa koko ajan ja vieläpä ihmisten armolla pelastuksen suhteen.
Eihän sellaisesta uskosta voi edes iloita, mikä on ihmisistä kiinni ja niiden varassa? Pitääkö muka uskoa Jeesukseen joka viikko paikata ja parsia? Kun on Jeesuksen opetuslapsi, usko Häneen takaa kokoajan sen, että ihminen elää syntien anteeksi antaumuksessa.
Raamattu opettaa, että" vanhurskas on elävä uskosta" - ei tunteista, ei synnin tunnustuksista tai päästöistä, ei seurakunnan oikeasta opista... vain uskosta Jeesukseen. '
1. Tess. 5:21
"mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on;"
Joh. 7:52
"He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Oletko sinäkin Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta nouse profeettaa."
Mutta asioille annetaan eri merkitys ja tehdään uskosta kuin sokean Simpsonin myllynjauhamista. Ihmiset kasvatetaan Jeesuksen sijaan uskomaan seurakuntaan eikä Jeesukseen Kristukseen suoraan. Tosin, on vaikea uskoa, että joku voisi olla kertomassa totuuden, koska on opetettu, että "vihollisen ääntä" ei saa kuunnella.
No, mitä Raamattu opettaa ei tunnu olevan vl:lla rivi-ihmisillä lainkaan selvillä, eikä edes uskalleta epäillä opetusta, sillä se on opetettu epäuskoksi ja siitä pitää tehdä parannus, eikö niin? No, kysymys on opettaako Jeesus niin?
Jeesus ja apostolit käskivät tutkia kaiken opetuksen Raamatusta ja sitä pidettiin oikean uskon merkkinä! Kas kummaa! Nyt vl-saarnanmiehet joutuvatkin ikävään välikäteen, jos vl:t alkavatkin lukea itse Raamattua ja tutkia mitä UT opettaa.
He joutuisivat tekemään liian monesta väärästä opetuksesta parannuksen ja heidän arvovaltansa kärisi pahan kolauksen. Asia kuitenkin on niin, että on suorastaan vaarallista opettaa oppeja, mitä ei voi aukottomasti UT:sta näyttää.
Jaak. 3:1
"Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion."
Mutta, vaikka kuinka vaikealta parannus olisi ja se tuntuisi pitäisi opit laittaa kuitenkin kuntoon ja muistaa, että kuuliallakin on henkilökohtainen vastuu tutkia opetus, eikä sitä voi jättää yksin puhujan vastuulle. Jumala kuitenkin tuo jokaisen tilille myös väärän opin mukaan elämisestä ja myös siitä kun on ollut mahdollisuus tutkia oikea opetus Raamatusta.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8353408
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8353408
"Raamattu opettaa uskomaan Jeesukseen niin saa synnit anteeksi, eikä uskomaan syntejään anteeksi."
Ein Sermon Mart. Luther Über das Euangelion Matth. ix. von dem gichtbrüchtigen. 5.10.1529. WA 29,564-582.
"28. Sentähden on tarpeellista että opimme oikein löytämään tämän aarteen ja etsimään anteeksiantamusta sieltä, josta se löytyy; se on, että opimme hyvin tuntemaan ja käsittämään Herraa Jesusta Kristusta. Se on nimittäin päätetty, ettei kukaan voi ilman Kristusta tulla Jumalan eteen eli saada pienintäkään syntiänsä anteeksi.
31. Kolmanneksi: miten eli millä tavoin meille annetaan tämä vanhurskaus, niin että me saamme tämän Kristuksen ansaitseman aarteen? Tässä pitää myös hyvin tarkasti katsoa, että vaellamme oikeata tietä emmekä joutuisi harhateille, niinkuin ennen muinoin ja vielä nytkin monet villihenget, jotka luulottelivat, että Jumala teki jotakin erityistä heille sekä erinomaisen valistuksen ja ilmoituksen kautta sydämmessä antoi heille Pyhän Henkensä; ikäänkuin ei tarvittaisi mitään kirjaimia, kirjoitusta tahi ulkonaista saarnaa.
34. Senpätähden olen aina teroittanut sitä oppia, että ensiksi ja etenkin pitää suusanan olla käytännössä ja korvin kuultavana, jos mieli Pyhän Hengen päästä sydämmeen. Sillä sanan kautta ja sanassa Hän valaisee sydämmen ja vaikuttaa uskon. Siis usko ei synny eikä pysy ilman evankeliumin kuulemista ja ulkonaista saarnaa, jonka kautta se alkaa, kasvaa ja vahvistuu.
37. Tämä voima on jokaisella ihmisellä, joka on kristitty ja kastettu; sillä tällä he ylistävät Kristusta. Ja heillä on tuo sana: antaa synnit anteeksi suussa, niin että he, milloin vaan tahtovat ja niin usein kuin tarvis vaatii, voivat ja saavat sanoa: Katso, ihminen, Jumala tarjoo sinulle armonsa, antaa anteeksi kaikki syntisi, ole hyvässä turvassa, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi; usko ainoastaan se, niin on se varma - tahi mitä sanoja muutoin tahdotaan käyttää. Tämä ääni ei ole vaikeneva kristittyjen joukossa aina viimeiseen päivään asti: Sinulle annetaan syntisi anteeksi, ole iloinen ja hyvässä turvassa. Semmoista puhetta kristityllä aina on suussa. Siis on kristityllä tällä tavoin syntien anteeksi antamisen valta. Sentähden, kun sanon sinulle: Sinun syntis ovat anteeksi annetut, niin pidä se niin varmana, kuin jos Jumala itse olisi sen sinulle sanonut. Sillä kuka muutoin uskaltaisi tehdä tätä ell`ei Kristus itse olisi tullut alas, pannut sen minun suuhuni ja sanonut, että meidän piti antaa synnit anteeksi toinen toisellensa? Niinkuin Hän Joh. (20:22-23) sanoo: Ottakaat Pyhä Henki; joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.
38. Jos nyt ei löytyisi yhtään ihmistä, joka voisi syntiä antaa anteeksi, vaan olisi ainoastaan lakeja ja töitä, o, miten surkea silloin olisi murheellisen omantunnon laita! Mutta nyt, kun Jumala antaa kullekin suun täyteen, niin että toinen voi sanoa toiselle: Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi, missä tahansa oletkin, niin kultainen vuosi on käsillä. Siinä me saamme uhata syntiä, koska minä voin hädässä ja synnin tuskassa olevalle veljelleni sanoa: ole iloinen ja hyvässä turvassa, veljeni, sinun syntisi ovat anteeksi annetut; vaikka kyllä en voi antaa sinulle Pyhää Henkeä ja uskoa, niin voin kuitenkin julistaa sinulle sen; jos uskot sitä, niin sinulla on se. Ne, joille Hän lahjoittaa sen, ylistävät ja kiittävät Jumalata, niin kuin he myös tekevät tässä evankeliumissamme. Tämä on nyt se, että Jumala on antanut ihmisille vallan antaa syntiä anteeksi; ja se on Kristuksen valtakunnan enentämistä, kun me näin virvoitamme ja vahvistamme omaatuntoa. Tämän teemme me sanan kautta. Suokoon Jumala, että me myös käsittäisimme sen siksi."
Niin kuin Luther sanoo, ettei hän voi antaa uskoa eikä Pyhää Henkeä, mutta voi julistaa synnit anteeksi, usko ainoastaan se, niin se on varma.
Evankeliumin ja syntien anteeksi saamisen kuuleminen ei vaikuta yhtään mitään ilman uskomista. Pitää uskoa, että synnit on anteeksi annettu.
..seuroista toiseen. Ennen oli yhdet ja samat kiitosääniä tuottamassa vilkuttelujen lisäksi. Häviävätköhän nämä vilkuttelijatkin pois tulevaisuudessa?
Kaikki eivät tohdi herättää huomiota vaan mieluummin ovat pyytämättä yksityisesti "omalla osoitteella" ja ottavat päästön yleisestä saarnasta. Jotkut sitten kääntyvät vieressä istuvat puoleen.
Raamatun selkeä sana on "Lutherien" yläpuolella.
Evankeliumi tarkoittaa Jeesusta ja uskoa Häneen - ei suinkaan omaa jatkuvaa piehtarointia syntiensä kanssa. Sellainen on evankeliumin irvikuva.
"Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut" Ap.t. 16:31
Jumalan tiet ovat suoria, mutta ihminen tekee monia mutkia...
http://www.youtube.com/watch?v=MW07TV5JfMc&feature=related
on palannut palstalle!
on maallinen VL-järjestö, niin missä hyvänsä marttakerhossa voidaan samoilla perusteella antaa synnit anteeksi. Se on vain sanahelinää ja tapa, mitään muuta merkitystä sellaisella ei ole.
Voihan kuka vaan tehdä "synninpäästön", vaikkapa ateisti, ja se on aivan yhtä "pätevä" kuin VL-saarnamiehen tekemä. Molemmat ovat vain ihmisten lupauksia ja luuloja.
usko tapahtuu vastaanottajassa..ei siinä "sanahelinässä"
Näin juuri.
Onko kaikki VL;t sitten uskomattoimia viikon, kun pitää sunnuntaina uskoa?
tajua että sua ei täällä kaivata???
Se ei kuulu tippaakaan epäuskoisille, jos maailman ainoat oikeat uskovaiset eli vanhoillislestadiolaiset opettavat Oulussa keksittyjä oppeja.
Ei tippaakaan!
..tämän:
"Miksi pitää häiritä puhetta ja saada synninpäästö nimenomaan puhujalta?
Oma ajatukseni on, että yleisen PH:n pappeuden opetuksesta huolimatta, vl-hierarkia näkyy juuri tässä. Yhteisössä ylemmässä asemassa oleva, kuten saarnamiehet, määrittelevät synnit ja synnillisyyden rajat. Siksi saarnamiehen synninpäästö tuntuu pätevämmältä. "
Niin. Se on se hierarkia siellä.
siinä ei ole mitään pahaa. kyllä myös puolisoilta, siskoilta ja veljiltä ja tuttavilta voi pyytää anteeksi.
Kyllä puhujat usein sanookin "että jos minä en näe kun joku pyytää siunausta niin siinä vieressäsi on myös matkaystäviä jotka saarnaavat"
Myös yleisestä saarnasta ilman käden nostoakin saa uskoa kun puhujaa saarnaa. Se on ihana asia.
Pienessä pirttiseurassa tämä on ollu luonnollista ennen vanhaan koska puhujakin on ollu läheinen henkilö ja kun on voimakas synnin tunto tullu niin se on hyvin luonnollista pyytää siunausta.
Mutta kuinka sitten kyseen alaistaja, hänen ajatukset on erinlaiset kuin kysyvän. Turhaa murehditte asioita joihin teille ei löydy vastauksia. nämä on uskon asioita. Miksi te ette kysy saman tien miksi hiukset kasvaa päässä ja kaikilla on viisi sormea ja viis varvasta, onko siinä varpaita liikaa vai liian vähän.
Tutkimattomat ovat herran tiet
Palstalla ehdotettiin jo vuosia sitten, että seurapenkkeihin laitettaisiin nappi 'pyydän synninpäästöä' ja merkkivalot 'synti päästetty', 'synti annettu anteeksi' ja 'pyyntö evätty'. Ei luulisi olevan vaikeaa toteuttaa.
Vl:t eivät kirjoita puheita paperille eikä ole mitään tukisanalistoja. He ajattelevat, että Jumala antaa puhujalle sanottavansa. Puhujat ovat kuin Jumalan äänitorvi eli kuin Jumala saarnaisi synnit anteeksi. Tosin onhan Pyhä Henkikin osa kolmiyhteistä Jumalaa.
Vl:llä on myös ollut tapana kääntyä puhujien puoleen, jos eivät tiedä, miten menetellä jossain asiassa. Tällöin ei ajatella Pyhä Henkeä kotiopettajana.
"Uskovaisen elämässä tulee usein eteen tilanteita, joiden äärellä hän huolestuneena kyselee: miten toimisin, että säilyisin Jumalan lapsena? Jumala ei jätä lastaan vaikeiden kysymysten keskelle. Sydämellä oleva Pyhä Henki on uskovaisen kotiopettaja, ja Jumala neuvoo myös sanassaan ja antaa vastauksia valtakunnastaan, lastensa kautta"
Tässä on Jumala ja Pyhä Henki sama asia. "Pyhä Henki on uskovaisen kotiopettaja ja, Jumala.. ..antaa vastauksia "valtakunnassaan" PUHUJIEN kautta kai pitäisi lukea.
kautta, onhan puhujakin jumalanlapsi.
..kuulijoilta, jotka vastaavat "Jeesusken nimessä ja veressä". Siitä ei kyllä yleensä saa mitään selvää toisin kuin puhujan saarnasta. Muistan, kun naaparin poika(ei vl) lähti seuroihin ry:lle mukaan ja hän säpsähti yhtäkkistä yleisön äännähtelyä.
Tässä mielessä ei voi puhua hierarkiasta, varsinkin jos laitapuolenkulkijat, kuten edellä joku kirjoitti ovat päästelemässä syntejä;)
..jonka puoleen käännytään ellei luoteta PH:hon itsessään.
syntisyyttään anteeksi jumalanvaltakunnalta - se on määrätty vl-jumalanvaltakuntapalvelusäännöissä!
lestadiolaiset tunnustuskirjat kirkkaina mielessä ja uusin laajennettu vl-raamattu armoneuvo-evankeliumeineen ulkoa opittuna on helppo synnit anteeksi läikytellä puolin jos toisinkin
ovat tasavertaisia Pyhän Hengen pappeja.
..pitää saada juuri seuratilanteessa, kun puhuja saarnaa"? Puhuja yleensä vetoaa tunteisiin ja saa kuulijat kyynelehtimään. Kun tilanne on tarpeeksi herkkä ja tunnelatautunut, se tuo arvokkuuden ja pyhyyden ilmapiirin. Kuitenkin vaikutus jää vain hetkelliseksi: "kannettu vesi ei kaivossa pysy", sanoo sanalasku.
"Uskonnollinen parannus tapahtuu tavallisesti spontaanisti ja nopeasti otollisella hetkellä ja tarpeeksi herkässä mielentilassa. Mutta tämä mielenmuutos jäänee melko usein väliaikaiseksi ja ohimeneväksi. Se on kuin vaahto oluessa. Alussa lasi on täynnä sitä, mutta jonkin ajan kuluttua vaahto on häipynyt. Uskonnollista parannusta voidaan myös verrata pikarakastumiseen tai avioliiton alkuaikaan. Se on hurmostila. Muutaman vuoden päästä hurmostila on haihtunut tai sitten muuttunut oikeaksi rakkaudeksi. Vanha sananlasku sanoo ”Kannettu vesi ei kaivossa pysy”. Tämä kuvaa metaforisesti sitä, ettei esimerkiksi hurmostilassa tehty muutos voi olla pysyvä. Pysyvään mielenmuutokseen tarvitaan ennen kaikkea uusi syvempi oivallus - ja uusi tapa ajatella.
Kaikki uskonnot ja uskonsuuntaukset lähtevät lähes aina siitä, että nimenomaan heidän uskonversionsa on ainoa oikea ja myös muille siirrettävissä, jos ei vapaehtoisesti niin pakolla. Tämä on synnyttänyt lähetystoiminnan, jota ennen nimitettiin ”pakanalähetykseksi”. Intensiivisen lähetystyön taustana on toimijoiden mukaan kutsumus ja vieläpä jumalallinen sellainen. Olen monta kertaa kuullut tämän selityksen sekä medioissa että yksityisissä keskusteluissa. Näin on kauan uskottu, ja näin uskotaan viitaten lähetyskäskyyn Uudessa testamentissa. Tieteellinen tutkimus on kuitenkin eri mieltä lähetyskäskyn alkuperästä. Mutta olemme niin aivopestyjä, ettemme uskalla ajatella uskon asioita siltä kantilta, että meitä olisi voitu opettaa väärin" Lainaus netistä.