Keikkalääkäri

Keikkalääkärin työ on tavallista lääkärin työtä ja sitä tehdään siellä minne ei muuten saada lääkäriä joko päivätyöläiseksi tai päivystämään. Pulaa on ollut terveyskeskuksissa ja joillakin aloilla alue- tai keskussairaaloissa. Keikkailu ei sinällään ole uusi asia mutta aiemmin keikat sovittiin henkilökohtaisesti ylilääkärin kanssa kun nykyajan ilmiö välitysfirman käyttö enemmän tai vähemmän.

Palkkaus riipppuu jonkin verran siitä onko valmistunut vai ei. Päivätyön tuntipalkka saattaa olla jonkin verran parempi kuin tavallisella sopimuksella tekevillä. Työt sovitaan joko aivan yhdeksi päiväksi tai kuukausiksi, milloin mitenkin. Joitakin terveyskeskuksia on ulkoistettu kokonaan jopa vuosiksi joten kai silloinkin voidaan puhua "keikasta".

Lääketieteen opiskelija voi kai vielä tehdä keikkalääkärin töitä sairaalaan jos on neljä vuotta opiskellut ja terveyskeskukseen jos on viisi vuotta opiskellut mutta tähän on ollut suunnitteilla asetusmuutos, mikä lie tilanne nykyään tämän suhteen? Joka tapauksessa keikkalääkärin hommia en suosittele ensimmäiseksi työpaikaksi vaan on parempi tehdä ensin amanuenssuureja ja viransijaisena että perustaidot ja käytännöt tulevat tutuksi.

Tein itse keikkalääkärin hommia noin vuoden ajan sekä loppuvaiheen opiskelijana, että eurolääkärinä. Ihan ok hommaahan se oli väliaikaisena ratkaisuna, mutta kovin pitkäaikaiseksi vaihtoehdoksi en sitä osaa suositella.

Ensimmäiseksi terveyskeskustyöpaikaksi suositan ihan suoraa työsopimusta terveyskeskuksen kautta (ainakin pari kuukautta). Tämä ihan siksi, että suhtautuminen on ymmärtäväisempää, kun kummiskin alussa on ihan pihalla hommista. Kun perusasiat ja tavallisimmat lähete ym. käytännöt on jollain lailla hallussa niin sitten keikkasuhde on ihan hyvä vaihtoehto.

Useimmiten keikkalaisilla teetetään (kiireistä) päivystyspoliklinikan pyörittämistä ja joinakin päivinä vastaanottoa. Tietysti työnkuvasta voidaan erikseenkin sopia. Omalla kohdallani keikkatyöpätkät vaihtelivat yhdestä päivästä kahteen kuukauteen. Palkka oli ainakin siihen aikaan opiskelijalla ja valmistuneella keikkalaisella sama. Niinpä esiinnyinkin joissain paikoissa kandina vaikka olinkin jo valmistunut. Työmäärä kun tuppasi olemaan lisensiaatilla suurempi, kun jotkut hankalat potilaat eivät suostuneet tulemaan kandille;)

Keikkalääkäriys tarkoittaa yleensä yksittäisten päivystysvuorojen tekemistä eri paikoissa. Jotkut tekevät vain yhdessä toimipaikassa, monet kiertävät useita eri paikkoja. Plussaa hommassa on vapaus: teet töitä vain niinä päivinä kuin haluat. Keikkailu voi tarkoittaa myös lyhyitä työsuhteita sairaalassa tai terveyskeskuksessa (muutamasta päivästä viikkoon), virallista määritelmää ei kai ole.

Yleensä keikkalääkärit toimivat ns. reppufirmojen (esim. MedOne) kautta jolloin ovat työsuhteessa vain firmaan, eivät siihen paikkaan joka työn on tilannut (esim. terveyskeskus). Palkoissa ei ole isoja eroja kandien, eurolääkärien ja täyslaillistettujen välillä (yleensä ero on vain muutamia euroja per tunti). Jos reppufirma etsii jollekin aivan lähipäivien keikalle tekijää, saattavat tarjota lisäksi bonuksia. Bonuksia tarjotaan usein myös juhlapyhistä.

Palkat vaihtelevat tosi paljon. Päivystyksissä joko maksetaan könttäsumma tai tuntipalkka, lisäksi joissain paikoissa saa joko aina tai ruuhkatilanteissa ns. nuppitaksaa eli palkkion jokaisesti katsotusta potilaasta. Lisäksi joissain paikoissa saa toimenpidepalkkiot. Yleisin malli lienee tuntipalkka ilman nuppi- tai toimenpidepalkkioita. Päivätyöstä maksetaan yleensä tuntipalkkaa. Lisäksi jos keikkailee kaukana kotoa, saattaa firma hommata kämpän käyttöön keikkailun ajaksi. Jos sitoutuu keikkafirmaan pitkäksi aikaa voi hankkiutua osakkaaksi ja hyötyä puhelin-, tietokone- ja autoeduista.

Päivystyskeikkailu on ehkä rankinta lääkärintyötä, jota on ylipäätään tarjolla. Suosittelen ensin päivätöitä pohjakokemukseksi. Monet reppufirmat tarjoavat kandeille mahdollisuutta tehdä vuoroja kahdestaan (palkka jaetaan kahdella).

Opiskelija voi keikkailla päivätöissä ja sairaalassa (jossa päivystää fyysisesti paikallaoleva toinenkin lääkäri) jos 4 ekaa vuotta on kunnolla suoritettu; kun 5. vuosi on kunnialla takana saa tehdä kaikenlaisia keikkoja.

Jaa mitä se palkka sitten on? Huonoimmat palkkiot ovat terveyskeskusten iltapäivystyksistä (n. 6h), bruttona 150-400 euroa kappale. Parhaimmat palkkiot rapsahtaa periferian jakamattomissa aluesairaalapäivystyksissä (jakamaton tarkoittaa että yksi päivystäjä katsoo kaikenlaisia potilaita eli ei ole erikseen esim. kirurgian päivystäjää): haitari lienee 600-1400 euroa per päivystys, yksi vuoro kestää 16-24 h. Jos sitoutuu vähintään kuukaudeksi keikkahommiin jossain hornantuutissa, voi saada parhaimmillaan yli 10 000 euroa kuukaudessa (ei ole kalavale vaan ihan fakta).

Ja nyt sitten vaan odotellaan miten tämä ketju täyttyy kateellisten duunarien barrikaadeillenousuhuudoista.... Ei se ole tyhmä, joka pyytää vaan se, joka maksaa (!)

Hämeenlinnassa oli keikkalääkärillä ensiavussa röntgenkatse kun katseli hermokipua polvessani. Ei kiinnostanut lainkaan sairauteni. Ihan turha näitä rahanahneita lääkäreitä palkata eivät tee mitään potilaan hyväksi valitus ei auttanut mitään yli lääkäri vaan nikotteli

Keikkalääkäri on yleensä pelle ei välitä kuin rahasta potilas on sivuseikka. Kyllä ovat keksineet hyvän tavan huijata potilaita. Nauravat vaan jälkeenpäin kyllä tuli hyvä tili