Kameroita myydään megapikselimainonnalla vaikka tärkeimmät arvot ovat optiikassa. Nyt haluaisin järkevän peruskameran, mistä alkaa ns. laajakulma?
Nyt linsissä 6.4-xxx ja ongelma esim. sisäkuvaus kun potrettia kuvatessa joutuu pakittamaan niin, että lattiaa ja kattoa tulee liikaa kuvaan ja jos menee lähemmäs niin kaikki ei mahdu kuvaan jne. Sisäkuvia useimmat ja näillä yleisimmillä 6,xxx-xxx se on aika turhauttavaa, sitä "turhaa" ympäristöä on kuvassa liikaa tai sitten pöytäseurue on jäänyt vajaaksi.
Eli tuon ekan luvun tulisi olla pieni. Laajakulmaisina pokkareina mainostetaan yleensä kun luku on lähemmäs neljä ja alle, joskus 5.0-xxx sanotaan olevan laajakulmainen.
Nuo laajakulma pokkarit ovat usein liian kalliita minulle, mutta sanokaas tietävät poistaisiko jo 5.4-xxx ongelmaani? Siinä "arvossa" on jo edullisempia pokkareita. Raha rajoittaa :/
Nyt linsissä 6.4-xxx ja ongelma esim. sisäkuvaus kun potrettia kuvatessa joutuu pakittamaan niin, että lattiaa ja kattoa tulee liikaa kuvaan ja jos menee lähemmäs niin kaikki ei mahdu kuvaan jne. Sisäkuvia useimmat ja näillä yleisimmillä 6,xxx-xxx se on aika turhauttavaa, sitä "turhaa" ympäristöä on kuvassa liikaa tai sitten pöytäseurue on jäänyt vajaaksi.
Eli tuon ekan luvun tulisi olla pieni. Laajakulmaisina pokkareina mainostetaan yleensä kun luku on lähemmäs neljä ja alle, joskus 5.0-xxx sanotaan olevan laajakulmainen.
Nuo laajakulma pokkarit ovat usein liian kalliita minulle, mutta sanokaas tietävät poistaisiko jo 5.4-xxx ongelmaani? Siinä "arvossa" on jo edullisempia pokkareita. Raha rajoittaa :/
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nuo millimetrit ei ole keskenään vertailukelpoisia koska pokkareissa löytyy vaikka minkä kokoista kennoa, joten yhdessä 6mm voi olla laajakulmaisempi kuin toisessa 5mm. Siksi niistä käytetään nimitystä kinovastaava että niitä olisi helpompi verrata keskenään. Järkkäreissä 17mm on yleensä laajempi kuin halpapokkareissa 6mm.
Jos kuvaan tulee liikaa kattoa ja lattiaa niin ota puoli askelta lähemmäksi. Yleisin ongelma on ettei kaikki mahdu kuvaan vaikka mitä tekisi. Kannattaa myös kuvatessa kokeilla antaako polvet periksi sen verran että otat kuvan oman navan korkeudelta. Yleensä ne potretit on aika säälittävän näköisiä kun porukka istuu sohvalla tai pöydän ääressä ja kuvat on otettu yläviistosta. Se antaa kuvattavasta kohteesta joskus älykääpiömäisen vaikutelman. Ennemmin vaikka lattiantasosta se kuva kuin yläviistosta.
moni tuijottaa pikselimääriin..objektiivi tärkeämpi olipa kyseessä pokkari tai järkkäri..joissakin uusissa rungoissa jopa..mitä lie aivan pirusti pikseleitä..kai siinä optiikka ja kenno pistää hieman rajoja..vai liekö näin..??
Jos kamera maksaa uutena jotain 100-300 euroa niin kyllä sen lapsikin tajuaa että jostain on tingitty. Laadukkaan objektiivin tekeminen on kallista. Kuvanlaadullisesti olisi järkevää tehdä valovoimainen normaali siihen mutta sellaisia ostaisi vain muutamat valokuvaukseen oikeasti perehtyneet. Zoomikerroin on sana joka iskee perusperttiin kuin metrinen halko. Sitten jos vielä saa pikseleitä toistakymmentä miljoonaa niin onhan se jo tarjous josta ei kannata kieltäytyä....
Termille laajakulma ei ole tarkkaa määritelmää. Itse pidän määritelmästä, että laajakulmassa kuva-alan leveys on selvästi suurempi kuin kuvausetäisyys.
Digikameroissa puhutaan kahdenlaisista polttoväleistä.Toisaalta puhutaan aidoista polttoväleistä. Nämä alkavat kompakteissa n. kuudesta millistä. Toisaalta puhutaan kinovastaavuuksista. Yleensä kompakteissa/pokkareissa pienimmän polttovälin kinovastaavuus on n. 35 mm, jolloin kuva-alan leveys on sama kuin kuvausetäisyys (kinoruudun leveys on 36 mm). Ns. Laajakulmaisissa kompakteissa pienin polttoväli on kinovastaavuudeltaan 24-28 mm. Tällöin kuva-alan leveys on n. 25-50% suurempi kuin kuvausetäisyys. (asiaa hieman sotkee se, että digikompaktien kuva on muodoltaan hieman kapeampi tai neliömäisempi kuin kinofilmin ruutu)
Ns. edullisissa pokkareissa saattaa olla pieni kenno. Tällöin myös objektiivin polttovälit oat vastaavasti pienempiä. Kyllä laajakulmaisuus yleensä mainitaan tiedoissa.
Kuitenkin se, mitä sanot viittaa pikemminkin kuvan muotoon kuin laajakulmaisuuteen. Nykyään kameroissa usein saa kuvasuhteen valita, esim. normaalin 4:3 sijaan 3:2 (kinoruutu) ja/tai 16:9 (laajakuva-TV). Kuvaa kuitenkin voi aina muokata jälkikäteen tietokoneella tai rajata se siinä vaiheessa, jos ja kun paperikopio tehdään. Esim. ilmainen Irfanview on kätevä näihin rajaamisiin.
Eikös se ole jotenkin niin, että normaalipolttoväli on sama kuin kennon/filmin halkaisija. Eli kinofilmillä 36 x 24 mm tulisi normaalipolttoväliksi sellainen vajaa 45 mm. Sitä pienemmät polttovälit ovat laajakulmaisia.
Normaaliobjektiivi usein määritellään tuolla lailla halkaisijan perusteella. Tällöin kinofilmillä se olisi 43 mm. Kuitenkin perinteisesti kinofilmillä normaaliobjektiivina yleensä on pidetty 50 mm objektiivia. Normaalia lyhyempiä usein on nimetty laajakulmiksi. Tällä määritelmällä myös 35 mm olisi laajakulma. Kuitenkin jos tämä otetaan määritelmäksi on kaikissa pokkareissa laajakulma. Määritelmä, joka koskee kaikkia menettää merkityksensä. Tämän vuoksi on keksittävä parempi määritelmä, joka erotta ne, joissa on laajakulmaisempi objektiivi.
Tuo määritelmähän (=kennon halkaisija) juuri pätee kaikkii kameroihin kennon / filmin koosta riippumatta. Eihän se muuten määritelmä olisikaan.
Se että 50 mm pidetään yleisesti normaaliobjektiivina lienee peruja valmistajien tuotetarjonnasta ja siitä, mikä objektiivi kameran mukana on (aikoinaan) laitettu pakettiin.
Pokkareissa kun kennon koko on pienempi, täytyy kaivella spekseistä kyseisen pokkarin kennon koko ja laskea sitä vastaava normaalipolttoväli.
Esimerkiksi nykyisin tyyppillisien kroppikennoisten järkkärien normaaliobjektiivia kannattaa etsiä 28, 30 tai 35 mm tarjonnasta. 50 mm on jo lyhyt tele kroppikennoisella järkkärillä.
Aivan oikein, 35 mm objektiivi on laajakulma kinofilmi / täyskennoisessa kamerassa.
Joku toinen voi määritellä normaaliobjektiivin siten, että kuvakulma vastaa likimain ihmisen näkemää kuvakulmaa.
Jos laakajulma määritellään sillä, että se on pienempi kuin halkaisija. (kuinka paljon, riittäkö prosentin pienempi?)m niin kaikissa pokkareissa n laajakulmainen objektiivi. Koko käsite menettää merkityksensä. Laajakulmainen on laajakulmainen suhteessa johonkin ja pokkareissa järkevin vertailukohta on tuo n. 35 mm kinovastaavuutta oleva objektiivi.
sanotaan normaaliobjektiiviksi, johtuu siitä että kinokoossa se vastaa ihmissilmän normaalia perspektiiviä. Croppikennoisille on sitten omansa, esim. jos croppi-kerroin on 1.5 niin 35mm lasia voidaan pitää normaaliobjektiivina.
"lattiaa ja kattoa tulee liikaa "
—polttovälistä ei ole apua ongelmassa
—jos kuva on paperilla "vika" korjataan saksilla
—tietokoneella liika lattia ja katto poistetaan kuvaa rajaamalla
—kuvaustilanteessa auttaa vain "panoraamakamera" tai ota lähempää kaksi (tai useampia) osakuvaa ja yhdistä ne panoraamaksi
liian lattian ja katon näkyminen johtuu kuvasuhteesta, ja se korjataan rajaamalla kuvaa jälkikäteen.
Kameroitten polttovälejä verrataan termillä kinovastaavuus, jolloin lyhyimmän polttovälin kinovastaavuuden tulisi olla enintään 30 mm ja mieluiten alle jotta "kaikki mahtuu". Kinovastaavuus ilmoitetaan aina kaikista kameroista niiden teknisissä tiedoissa.
Optiikkojen nimellispolttovälien vertailu on täysin hyödytöntä eikä kerro mitään.