Viimeksi alottaessani masennukseen taas kerran vuosien jälkeen lääkityksen (efexor) alkoi ensimmäisen lääkkeen jälkeen todellinen vauhtijakso. ELämä oli ihanaa, minä olin ihana ja tuntui, että pystyn mihin vaan ikinä haluan. Olo oli aivan mahtava pitkän masennuksen jälkeen. Vähän tasoittui siinä päivien kuluessa ja sivuvaikutuksien takia jouduin kuukauden käytön jälkeen lopettamaan ja vähän lopetuksen jälkeen alkoi taas tämä ihana aika jota kesti jonkun aikaa..En edes muista kauan kunnes vaivuin taas tähän lohduttomaan masennukseen joka pilaa koko elämän ja tässä sitä on oltu taas jo 3 kuukautta. Sain lähetteen psykpolille terveyskeskuksesta tämän vauhtijutun takia, että tutkittaisiin onko minulla 2 suuntanen, mutta sieläpä ei oteta minua todesta, koska minulla ei ole ollut holtitonta rahankäyttöä :O Millä sitä voi olla jos ei ole rahaa jota tuhlata? Ja taas ollaan tunkemassa mielialalääkkeitä vaan ja odotankin mielenkiinnolla saanko niistä taas vauhtia.. Sanokaa te kokeneemmat miltä tämä kuulostaa, vaikka en kovin yksityiskohtaisesti nyt avautunutkaan.
Mielialalääkkeistä
vauhti päälle
7593
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
oisko aika raisua lääkettä?? en tiiä. vois kyllä olla jotain lievää seratoniinin lisääjää. en oo lääkäri - luojan kiitos - mutta itellä ihan tollaset peruslääkkeet auttaa sen mustan kaavun yli tai ohi.... argh se on kaameeta. oneeks ei ole vaivannut... mmm.... 9 vuoteen.
voin hyvin ja olen duunissa ja perhettä. kaikki ihan tosi ok. vaan oli se aikanoista haipakkata se musta aurinko! (julia kristeva)
Minulla loppui (lääkärin määräyksestä) mielialalääkkeet heti, kun sitä seurasi mania (tosin oli rahaa mitä tuhlata)
maniaa, kuten kaikki SSRI-ja SNRI-lääkkeet vaikkei olisikaan bipo.
Mun lääkäri ainakin sanoi, et just toi efexor on yks pahimmista vauhdin lisäävistä lääkkeistä niinku kyl tosin muutkin mielialalääkkeet on. Niitähän ei oo tarkoitettu maniavaiheen hoitoon ollenkaan, mulla ainakin lopettettiin heti mielialalääke ku alko tää vauhtivaihe ja lisättiin vaan tasaavaa lääkettä lisää ettei tuu sit ton vauhdin kans lisää ongelmia. Mut kysypä viel uudelleen tuosta mielialalääkkeen käytöstä maniavaiheessa, se ei välttämättä oo paras mahdollinen hoito. Voimia sulle!
Minulle määrättiin alkuaikoina nimenomaan vain SSRI-lääkkeitä, kunnes lääkärit hyvä tajusivat ettei kyse ole pelkästä masennuksesta. Osastolla psykiatri suorastaan raivostui, kun katsoi lääkitystäni: Efexor ja Cipralex Sepram, joka ei tietääkseni ole kuitenkaan "vauhtilääke". Koko soppa pistettiin järjestykseen, koska tuollaiset hirvityslääkkeet eivät todellakaan ole kaksisuuntaisen hoitoon! Ne parantavat tietysti oloa, mutta vievät vauhtia lisäävällä vaikutuksella todellisuudentajun. Aina, kun tunsin masennuksen lähestyvän vedin efexoreita pahimmillaan laatan kerrallaan ja eikun menoksi taas. Paha, paha lääke bipolapäälle. Maniajaksot saattavat käydä jopa kohtalokkaiksikin :/
Niin, ja rauhoittavatkin pistettiin tuon lääkemuutoksen aikana katkolle. Nekin kuulemma pahentavat maniaa... Nykyään käytössä taas, kun sopiva lääkitys on mitä ilmeisimmin löytynyt. Oli se aikamoinen kolaus pudota sieltä lennosta maantasalle ja vielä bentsoviekkarit päälle, mutta tässä sitä porskutetaan eteenpäin.
Tänään hieman keskusteltiin lääkärin kanssa mielialalääkkeestä, kun ollut kesä tuota depistä. Cymbaltaa tarjoilee, tosin itselläni siitä ikäviä kokemuksia.
Rauhoittavat tasaavat saanut kuitenkin olon tuntumaan siedettävältä.
Mulla kävi muuten samoin, että rauhoittavat (oxamin) olivat todella bensaa liekkeihin maniassa, itsekun näillä yritin vauhtia hillitä)
minulla on kokemusta mieli ala lääkkeistä mutta minun tilanne on erilainen koska minulla ei ole masennus tiloja eikä vauhti jaksoja minun sairauteni liittyy niin sanotut paniikit ja kuulo harhat joita minun mielestä vain syyke lääkkeet pahentaa koska aina kun lääkitys vähenee myös harhat katoaa ja niin sanotut paniikit haihtuu okkohan lääkärit tässä sairaudessa hakoteilla koska he eivät kuuntele tarpeeksi potilasta ja kuuntelevat ja toimivat potilaan omaisten kanssa johon potilas ei voi ite vaikuttaa.