Onkohan Suomalaisuuden liiton kanta kaksikielisyyden kustannuksista muuttunut ja terävöitynyt vuosien varrella. Nykyisen puheenjohtajan arvio nimittäin jonkin verran poikkeaa liiton vanhojen verkkosivujen arviosta, jossa todetaan, että "uomen valtion virallisen kaksikielisyyden ylläpidon kustannukset ovat satoja miljoonia euroja vuosittain". Lisäksi puhuttiin kaksilkielisten kuntien (huom. ei yksikielisten) 0,7 % suuremmasta kunnalllisveroprosentista (veroäyripennistä).
Kumpi on oikeassa, Tala ja umppanit vai Suomalaisuuden liitto ennen vanhaan. Vai ovatko Tapio ja mystinen Frey samoilla linjoilla Suomalaisuuden liiton menneen kannan kanssa.
Vilkaiskaapa linkkiä.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/vanhatsivut/talous.htm
Kumpi on oikeassa, Tala ja umppanit vai Suomalaisuuden liitto ennen vanhaan. Vai ovatko Tapio ja mystinen Frey samoilla linjoilla Suomalaisuuden liiton menneen kannan kanssa.
Vilkaiskaapa linkkiä.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/vanhatsivut/talous.htm
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyvä että kaksikielisyyden kustannuksista puhutaan jatkuvasti. Summa ei ole tärkeä.Tärkeää on muistaa, että kaksikielisyydestä aiheutuu yhteiskunnalle jatkuvasti kuluja.
levittämän propagandan valheellisuus 36 miljardin euron vuotuisista kustannuksista paljastuu.
Samantekevää ovatko kaksikielisyyden kustannukset 36 tai 3,6 mrd euroa. Kalliiksi se tulee joka tapauksessa. Järkeistämällä voitaisiin kustannuksia alentaa, ilman että siitä olisi kaksikielisyydelle haittaa. Nykyisin kuitenkin turhanaikainen riitely estää toimintojen tehostamisen ja johtaa sen vuoksi lopulta toimintojen karsimiseen, mikä on vain tappiota ruotsinkielisyydelle.
Olisi jo aika saada luotettava selvitys kaksikielisyyden aiheuttamista menoista, ja jos ei se ole mahdollista, ruotsinkielisten tulisi itse myöntää, että kustannuksia on. Heidän tulisi itse etsiä ja löytää kustannussäästöt, jolloin suuremmilta vahingoilta vältyttäisiin. Tala tekee ruotsinkielisille palveluksen muistuttamalla kustannuksista; jossain vaiheessa ruotsinkielisten on myönnettävä, että kaksikielisyys aiheuttaa menoja, mutta yhteiskunnan on myös saatava vastinetta rahoilleen. Esimerkiksi ruotsinkielisten palvelujen ylläpitäminen siellä, missä niille ei ole kysyntää, tuntuu turhalta valtion menoerältä ja vaikuttaa kielteisesti asenteisiin.
Virheetöntä järjestelmää ei ole missään saatu aikaan, sellaista jossa ei olisi jatkuvasti muutoksen tarvetta ja parantamisen varaa. Kyllä Mari Kiviniemi ja kumpp. korjaavat kaksikielisyyden aiheuttamat turhat menoerät, jos ruotsinkieliset vain inttävät, ettei kuluja ole ja ettei muutoksiin ole tarvetta.
Ei kai sentään ole ihan saman tekevää, ovatko kustannukset 36 miljardia vai 3,6 miljardia euroa. Ensimmäinen kustannus on mahdoton ja jälkimmäinen kustannus niin suuri,että sen vaikutus olisi silmiinpistävän suuri julkisessa taloudessa. Leikittelempä desimaaleilla minäkin ja heitän kysymyksen, olisko sekin edelleen samantekevää, jos kustannukset olisivat 360 miljoonaa. Olisko tuo määrä hyväksyttävissä kaksikielisyyden aiheuttamiin kasutannuksiin.
Muuten, mitä kaikkea lasketaan mukaan kaksikeilisyyden kustannuksiin. Sisältyiskö ruotsinkielen opetuksen kustannukset siihen vai ei?
Tala heittelee summia, Rautalapio heittelee vastaväitteitä, kukaan ei tiedä kaksikielisyyden kustannuksia. Tämä antaa mahdollisuudet halpaan propagandaan puolin ja toisin. Tietämättömyys ja kinastelu ovat vaarallisia nimenomaan ruotsinkielelle, koska Rkp:n merkitys on vähäinen ja sen yli voi helposti kulkea. Jos ruotsinkieliset eivät esitä asiallista tietoa vaan esiintyvät nenäkkäästi ja jopa ylimielisesti, kuka enää välittää heidän mielipiteistään? Tällä vuosituhannella on ruotsi kärsinyt takaiskuja, ja se on herättänyt vain yleistä välinpitämättömyyttä. Välinpitämättömyys jatkuu, jos ruotsinkieliset eivät halua toimia yhteisymmärryksessä suomenkielisten kanssa.
Suomenkielisten oikeuksien polkeminen on pakkoruotsittamisessa pahinta. Ruotsinkielen opettaminen aiheuttaa kustannuksia, mutta varmaan tilalle tullaan ottamaan jotain muuta, joten kustannukset eivät oleellisesti laske. Pakkoruotsin sijasta opetettavan aineen tuoma hyöty kansantaloudelle on vaikeasti laskettavissa, mutta positiivista tietenkin.
"Lisäksi puhuttiin kaksilkielisten kuntien (huom. ei yksikielisten) 0,7 % suuremmasta kunnalllisveroprosentista (veroäyripennistä)."
Aiemmin keskustelussa joku huomauttikin, että kaksikielisten kuntien kunnallisvero olisi korkeampi kuin yksikielisten. Tein pikaisen vertailun muutaman samantyyppisen ja -kokoisen kunnan kesken ja se näyttäisi kertovan toista:
kaksikielinen Turku 18,00 % - yksikielinen Tampere 18,00 %
kaksikielinen Vaasa 19,00 % - yksikielinen Seinäjoki 19,00 %
kaksikielinen Kokkola 19,75 % - yksikielinen Raahe 19,75 %
Joku voi tietysti tehdä kattavamman vertailun.
tänne täysin valheellista propagandaa.
M.O.T.
Väitetystä hurrien ylimielisyydestä. Sinä itse olet pahin esimerkki suomenkielisiin Suomalaisiin kohdistuneesta arroganssista. Battre Folk jne...
"Mitäs Rautalapio
Kirjoittanut: on mieltä Väitetystä hurrien ylimielisyydestä. Sinä itse olet pahin esimerkki suomenkielisiin Suomalaisiin kohdistuneesta arroganssista."
Tohon hurrijuttuun en osaa ottaa kantaa. Itse olen suomenkielinen ja sanon kyllä hörhöä hörhöksi vaikka se netti fennosta olis kuinka arroganttia.
Joka tapauksessa Suomalaisuuden liiton nykyinen puheenjohtaja on täysin eri mieltä kuin liittonsa vanhat kotisivut. Ovatkohan ajatukset jalostuneet vuosien myötä? Heikkihän tätä ei kommentoi, niin jäämme vain hunteeraamaan, mitä liiton kansta on. Tai jos Heikki tätä kommentoi, niin silloin vedän kyllä ison rastin seinään.
ja katsotaan minne ollaan menossa.
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/8/9/d30653.php