Olipa kovaa puhetta Valion toimitusjohtajalta Farmari messuilla, syy siis ruuan korkeaan hintaa on työntekijöiden palkka, niinpä tietysti.
On se todella hyvä hänenkin puhua tuolta paikalta ja tuolla palkalla, mutta jos hän eläisi perustoimeentulolla, työttömyysrahalla tai pienellä eläkkeellä niin ruuan oston ainoa kriteeri on hinta.
On se ihme, että meillä on EU:n pienimmät palkat ja EU:n kallein ruoka, kuinkahan tämä Laaksosen yhtälö tähänkin sopii. Vai onko niin että meillä on kaupan ja johdon palkat niin suuret että se vaikuttaa elintarvikkeiden hintaan?
KP 1.8.2009
" Suomalainen ruoka ei voi olla liian kallista suomalaisille. Jokaisen palkan suuruudellaon olemassa peruste niin kauan kuin meillä on varaa ostaa suomalaisia tuotteita,laukaisee Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen.
Hän jatkaa elintarvikkeiden hintojen noususta:" Tämän seurauksena on julkisuudessa epäilty kaupan ja teollisuuden käärivän ylisuuria katteita. Elintarvikkeiden hinta koostuu lähinnä työstä ja veroista. Päätös ostaa ulkomaalaisia tuotteita on viesti siitä, että palkkaani voi laskea.
"
On se todella hyvä hänenkin puhua tuolta paikalta ja tuolla palkalla, mutta jos hän eläisi perustoimeentulolla, työttömyysrahalla tai pienellä eläkkeellä niin ruuan oston ainoa kriteeri on hinta.
On se ihme, että meillä on EU:n pienimmät palkat ja EU:n kallein ruoka, kuinkahan tämä Laaksosen yhtälö tähänkin sopii. Vai onko niin että meillä on kaupan ja johdon palkat niin suuret että se vaikuttaa elintarvikkeiden hintaan?
KP 1.8.2009
" Suomalainen ruoka ei voi olla liian kallista suomalaisille. Jokaisen palkan suuruudellaon olemassa peruste niin kauan kuin meillä on varaa ostaa suomalaisia tuotteita,laukaisee Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen.
Hän jatkaa elintarvikkeiden hintojen noususta:" Tämän seurauksena on julkisuudessa epäilty kaupan ja teollisuuden käärivän ylisuuria katteita. Elintarvikkeiden hinta koostuu lähinnä työstä ja veroista. Päätös ostaa ulkomaalaisia tuotteita on viesti siitä, että palkkaani voi laskea.
"
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kuvastaa hyvin kepulaisten asennetta työntekijöihin yleensä ja siihen, että palkkatuloa ei ole normaalia tuloa, vaan se pitäisi tulla veronsiirtojen tai tukiaisten muodossa... Enson Karvinen kertoi vähän aikaa sitten, että tehtaat siirrettään muualle, koska kepuloiset pitää puulla täysin järjetöntä hintaa..
Loppui muuten Valion tuotteiden osto tähän paikkaan, onneksi Arlalla ja Danoella on paremmat tuotteet.. Ps. meillä on kalleimmat elintarviketeollisuuden raaka-aineet ja myös laaduttomimmat.
Palkansaaja, äänestä kepua jos haluat orjaksi.
MTK ja sen apujärjestö Kepu (äänestäjille tiedoksi, että äänestämällä Kepua annatte MTKlaisille Kepuille mahdollisuuden jatkossakin rahastaa muun Suomen keräämät verorahat itselleen)on onnistunut pitämään maidon tuottajahinnan vähintään tuplana verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin. MTK-Kepu ja sen edustajien omistama Valion voi katsoa peiliin ja miettiä tuliko ahneellee p****kainen loppu. Valio on saanut mellastaa keskinkertaisilla ja kalliilla tuotteilla Suomessa vuosikymmeniä ja josku 60-70 luvulla KEpuhallitus laittoi esim. margariinituotteille (voin kilpailija) ylimääräisen veron, jottei Valion (MTK:n) tuottama voi jäisi hinnalla altavastaajaksi. Näin meitä suomalaisia kuluttajia on aina kyykytetty MTK-valion toimesta. Siksipä ostankin mieluummin parempilaatuisia tuontimaitotuotteita.
Turha ulista ja puhua paskaa !! Itse olen kahden pojan yksinhuoltaja isä ja elän pk-seudulla ja olen työttömyyspäivärahalla.
Tämähän on sopimusyhteiskunta ja täällä vallitsee markkinatalous. Maidon tuottajahinta on pudomnnut 25 %, mutta kaupan hylyllä hinta ei ole laskenut. MIKSI? KOSKA PULLOTETTU VESI MAKSAA ENEMMÄN KUIN MAITO !!!!
Joten älkää viitsikö SAK:n vanhat Agitaattorit täällä huudella valheitanne, sillä teidän valheittenne vuoksi meidän demarien kannatus on laskenut ja laskee edelleen. Olen itsekkin opiskellut Kauniaisissa Työväenopistossa. HYVÄPALKKAISTEN AY-AGITAATTOREIDEN ON HELPPO HUUDELLA, KUNHAN VAIN MUISTAISITTE KENEN JÄSENMAKSUJE RAHOILLA TEITÄKIN ELÄTETÄÄN !!!!
Johan oli kepulaiseltä yh-isältä painavaa p****skaa. Kyllä näkee, että kepukommunismi imetään äidinmaidossa. Vaikka sinun saamasi tuottajahinta olisi laskenut 25% niin saat joka tapauksessa yli tuplasti enemmän tuottajana kuin muuut maidon tuottajan EU:ssä. Kait talikkokomukkakin ymmärtää että sekin vaikuttaa maidon kuluttajahintaan nostavasti. Näkee kyllä miten tukityöllistetty on vieraantunut todellisesta elämästä.
kepulaisuus;-))) Talikkokommunisti ei ymmärrä markkinataloudesta mitään, sato tai kato, palkansaaja maksaa. Näiden kepulaisten asettamien lisärasitusten/veronsiirtojen vuoksi suomessa on oltava korkeahko palkkataso - niistähän siirrettään suoraan osa kepun/mtk hyväksi. Lasku on se, että joudumme syömään euroopan kalleinta ruokaa, valitettavasti laatu vastaavasti ei ole parasta.
Vai niin, siis olet sitä mieltä, että maidon ja elintarvikkeiden kalleuden syy on SAK
Miksi meillä on kuitenkin EU:n pienimmät palkat ja EU:n kalleimmat elintarvikkeet, SAK:n syy vai?
Pullovesi maksaa Lidlissä alle 40c/l, kun huomioi pullonpantin,missä niin halpaa maitoa on?
Minä kyllä mieluummin syyttäisin elintarvikkeiden hinnoista MTK:ta,teollisuutta ja kauppaa.
Miten tukityöllistettyjen MTK eroaa SAK:sta? No siinä että öykkäröivä MTK jonka haaraosasto Kepu häärää halllituksessa on onnistunut paremmin MTK:laisten eduntavoittelussa MTK-Kepulaisille yrityksille kuten Valion. Näyttää punikkikepulaisten röyhkeys olevan huipussaan ja ahneus pohjaton. Ja taas peunakellarista öykkäröivä MTK on vaatimassa vuoden 2010 budjettiin lisää KANSALLISTA TUKEA maidontuottajille ja lisää rahaa METSÄN KASVATTAJILLE. Tehkään joskus kepukommunistit oikeaa työtä älkääkä aina tulko pienipalkkaisen ihmisen kukkarolle.
Valion tuotteet aiheuttavat sairauksia!
-Mutta kysypä syytä Valion tutkijalta:
- Suraava keksutelu osoitttää että vaihtamalla Valion maitotuotteet ulkomaisiin, esim. LIDL: stä, saat terveytesi takaisin alle kahdessa viikossa.
____
Ne meistä, joilla laktoosi-intoleranssi on, ovat toistuvasti ihmetelleet, miksi maito turvottaa Suomessa, mutta ei esimerkiksi Kanarian-matkalla. Syitä on haettu niin maidon koostumuksesta kuin käsittelystäkin.
"- Tätä on yritetty selvittää. On tehty haastatteluita ja testejä ja selvitetty maidon koostumuksen ja käsittelyn mahdolliset erot maiden välillä aina lehmien rehusta lähtien. Mitään ei ole löytynyt, kertoo Valion tutkimusjohtaja Riitta Korpela."
Asiasta laaja keskustelu ja kokemusperäistä tietoa:
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/150876.shtml
_______
Uutisen mukaan (HS 17. 7.), ruoka on Suomessa neljänneksen kalliimpaa kuin EU:ssa keskimäärin. Jokainen tuntee sen kukkarossaankin.
Miten tähän on päädytty? Miksi mitään ei ole tehty? Eri toimikuntien selvityksiä on kertynyt ainakin kuusi vuodesta 1990 lähtien.
___
Purasjoki -selvitys Ympäristöministeriölle 2.2.2009,
( http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=97740 )
Kymmenisen vuotta voimassa ollut maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa kaavoittajille ja maanomistajille runsaasti yhteiskunnallisia velvoitteita. Näihin ei kuitenkaan kuulu kilpailuolosuhteiden huomioiminen ja kilpailun edistäminen.
5.3 Voidaanko kaavoituksella lisätä kilpailua päivittäistavarakaupassa?
Suomen päivittäistavarakauppa on hyvin keskittynyttä, Euroopan keskittyneintä.
Perinteisen käsityksen mukaan keskittynyt toimiala ei ole kilpailullinen.
Tämä käsitys on tullut selvästi äskettäin ilmi kahdessa yhteydessä.
1) On arveltu, ettei ruoan arvonlisäverokannan lasku mene läpi kuluttajille saakka, koska päivittäistavarakauppa on niin keskittynyttä.
2) On myös arveltu, ettei inflaation nopea laskeminen näy meillä,
koska päivittäistavarakauppa on niin keskittynyttä.
Kauppaan tarvittaisiin siis uusia toimijoita. Uusien toimijoiden tulo Suomen markkinoille edellyttää mahdollisuutta hankkia uusia kauppapaikkoja.
Kansainväliseksi klassikoksi on kasvanut tarina ruotsalaisen IKEAn yrityksistä hankkia Suomesta itselleen rakennusmaata. Sitä ei löytynyt pariin kymmeneen vuoteen.
Kaavoituksella voidaan siis ainakin estää kilpailun lisääntyminen. On silloin todennäköistä, että kaavoittajan kynä voisi myös lisätä kilpailua.
Ratkaisevaa on, mihin kaavoitetaan liiketontteja, kenelle tontit luovutetaan ja mitä
saa missäkin paikassa myydä.
5.4 Kenen aloitteesta kauppoja rakennetaan?
Kauppa on perinteisesti vastannut uusperustannastaan. Kuvio on ollut voimakkaan
muutoksen kohteena. Enenevässä määrin kaupan sijoittumisesta vastaavat rakennusliikkeet
ja sijoittajat. Uusien toimijoiden saamisessa Suomen päivittäistavaramarkkinoille
ovat kaupan ulkopuoliset toimijat avainasemassa. Tonttien löytyminen uusperustantaan
ei ole helppoa. Laajalle levinneen käsityksen mukaan kotimaankaupan
kaksi jättiläistä on pitänyt huolen omista intresseistään niin hyvin, ettei kaavoitettuja tontteja riitä haastajille. Ne ovat silloin käytännössä täysin rakentajien/sijoittajien varassa.
Uusien ja omien liikeideoiden tuominen markkinoille on tietysti vaikeampaa,
jos uusi markkinoille tulija joutuu tyytymään muiden valmiisiin ratkaisuihin. Tässä
suhteessa Suomen päivittäistavaramarkkinoiden toistaiseksi ainoa uusi tunkeutuja on ollut joustava ja pystynyt siirtämään konseptinsa kotimaisia yrityksiä pienempiin ja jopa valmiisiin tiloihin.
Todellinen elämä, toivon että sulla on sellainen. Olen ollut uittotöissä, paperitehtaassa, metsätöissä, vartijana ja putkimiehenä, mutta nehän eivät ole oikeita töitä Sinun yhteiskunnan VALIOyksilön mittapuun mukaan. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos joku pärjää hyvin niin ala itsekin tekemään samaa. Jos maajussit pärjää Sun mielestä hyvin niin mitä täällä huutelet, ala itsekin maajussiksi tai lakimieheksi, mene hoitamaan NOVA:n komkurssipesää ja hommaa Ilkka Kanervan lahjat takaisin eli omaan pussiisi.
Siis elämme EU:ssa markinataloudessa ja mikään ei pakota ostamaan Suomalaisia elintarvikkeita. EMME ELÄ ENÄÄ 60 LUKUA HERÄTKÄÄ !! Jos ei tuoteet mene kaupaksi hinnat laskee !! Ja jos ruoka tuntuu kalliilta, niin vuokraa maatilkku ja kasvat itse oma ruokasi, NIIN SAAT KAIKEN ILMAISEKSI ja vielä tukiaiset kaupan päälle, ja hyvällä tuurilla vielä Johanna Tukiaisenkin !!!
Koko Eu,n alueella on yhteinen maatalouspolitiikka ts. tukiaisia maksetaan, jotta elintarvikkeiden hinnat pysyisivät tasaisina, ennustettavina ja suhteellisen alhaisina. Näin ihmiset uskaltavat ostaa muitakin kulutushyödykkeitä; autoja kodinkoneita, asuntoja ulkomaanmatkoja jne, koska tietävät rahan riittävän ruokaan. Ylituotantoakin on pidettävä yllä, jotta hinnat eivät lähtisi nousuun.
Mielestäni sopimusyhteiskunnassa kaikilla on tasavertainen oikeus neuvotella etujärjestojensä kautta omista etuisuuksistaan. Maailma vain on nyt muuttunut, varsinkin yhteisen valuutan myötä, kun eivoida enää devalvoida. Suomen palkkataso on nähdäkseni matalampi kuin euroopassa, mutta täällä yhteiskunta hoitaa paljon sellaisia asioita, jotka muualla euroopassa jäävät perheen itsensä hoidettaviksi esim lasten ja vanhusten hoito.
paikkansa. Ostin torilta tänään puoli litraa pullotettua vettä. Hinta 2 euroa. Olisin saanut samalla hinnalla 2,5 litraa maitoa.
Kuka puhuu että maidon raaka-aine olisi syy korkeisiin hintoihin. Vesi ei maksa pullottajalleen käytännössä mitään. Ainoat kustannuktet ovat panttipullon hinta ja työntekijöiden palkat, ja tietenkin kaupan kustannukset.
Maito on halpaa. Maidon tuottajahinnalla ei tuon veden hinnan valossa ole mitään merkitystä lopulliseen hintaan.
Esitit tuossa ihan hyvän sinullekin oikeutetun huomiosi ruuan hinnasta.
Minäkin olen tuolla alimmalla toimeentulo tasolla oleva vanhus ja ns. köyhyysrajan alapuolella toimeen tuleva, joka raja on Suomessa 1032 € netto käteen.
Voisitko analysoida ilman sarvia ja hampaita asian kun ruuan raaka aine eri muodoissaan lähtee tilan portista ulos mitkä tuon ruuan raaka aineen hintaan sen jälkeen vaikuttavat??? Ensimmäinen vaikuttava tekijä on rahtimies joka ajaa sitä tuotetta olos tilalta mutta entäs ne muut ruuanhintaan vaikuttavat tekiät siihen asti kun sen rasiassa olevan tuotteen lastaat kaupasta matkaasi.
Elintarviketyöläisiä on suomessa noin 300 000 kpl joiden on myös saatava suupielensä suurukseen....eikö?
Maitotiloja on suomessa vain 14 000 kpl ja maatiloja vain 68 0000 kpl.
Ja sitten ihan rehellistä paneutumista tähän aloittamaasi asiaan:)
On ruokapörssi. Minkä verran raaka-aine maailman markkinoilla maksaa. Pörssisijoittajat määräävät markkinatilanteenmukaan sen ns. tukkuhinnan. Tilalta lähtevällä raaka-aineen hinnalla ei ole mitään tekemistä lopputuotteen hinnan kanssa, ja se ostetaan aina alempaan hintaan kuin pörssin määrittelemä hinta on. Pörssihinta on kuitenkin jalosteen raaka-aineen lähtöhinta aina. Sille muodostetaan myyntihinta kertomalla pörssihinta kahdella. Sitten siihen lisätään ns. jalostuskustannukset ja palkkojen kustannukset.
Tuo hinta sitten kaksinkertaistuu jokaisessa kaupan portaassa.
Siitä se hinta muodostuu.
Juuri tätä mainitsemaasi ruuan pörssihintaa käsiteltiin jokin aika sitten TV:n maailman ruuan riittävyyttä käsittelevässä ohjelmassa, jossa ihan aidosti oltiin huolestuneita siitä että kun maailman ruokahuolto ja sen varmuusvarastot riittävät enään vain noin neljäksikymmeneksi päiväksi ja kansalaiset jaksaa koko ajan moittia jokaisen eurooppalaisen oman maansa maataloutta ja se pitäisi ajaa alas ja luottaa siihen että pörssi meidät ruokkii.
Minä olen ainakin huolissani siitä miten käy jos tulee todellinen katovuosi suurilla ruuantuottaja mailla, niin mistä suomi saa sitten sitä HALPAA ruokaa, ei mistään sanoi asiantuntijat.
Yleensäkin ihan iljettää tuo valmisruokien haaskaaminen jätteiksi kun jäävät myymättä tonnikaupalla:(
Yritysten, kuten Valionkin ongelmana on johtajien ja ylempien toimihenkilöiden kohtuuttomat palkat ja palkkiot ja kohtuuton voitontavoittelu. Vaikka olisi kuinka huonot ajat, johto ei tingi palkoista tai palkkioista. Niitä varten paiskitaan henkilöstöä ulos ja lomautetaan tai pakotetaan luopumaan lomarahoista!
Elintarviketyöntekijän palkka on hävettävän alhainen kts. SEL:n palkkataulukoista!
Ehkä kalliiksi ruoan tekee myös perin suomalainen keskusliikejärjestelmä, jonka palkkio logistiikan hoitamisesta ruoan hintaan lienee melko suuri.
Mistähän johtuu, että Arlaingmanin maito maksaa 78 s/l, Lidl maito 68 s/l ja Valion purkittamamaito 98 s/l (hinnat noin hintoja)?
Suomalaisen työntekijän palkoista, ainakin jos sitä MTK:lta tai Valiolta kysyt.
Miksi kuitenkinkin Arlan työntekijä saa noin 30% parempaa palkkaa, selittäkääpä se.
Ratkaisu tuon ja kaltaistensa kukkoilulle on Lidl ja Milbonan maitotuotteet, esimerkiksi kahvikerma lähes PUOLET halvempaa kuin kepuloisten s-marketeissa.
Kasvisrasvahyytelö, jota kahvikermana myydään. Heh.
Vertaa kerman ja kerman hintaa.
Lainaus:
Originaali -listan linkki:
http://kitina.net/viewtopic.php?t=475&start=50
Katsoinpas tässä huvikseni netistä tutun ja turvallisen mielikuvan antavan Keskon oman "kotimaisen"
Pirkka-brändin tuotteiden valmistusmaat läpi muutamilta sellaisilta tuoteryhmiltä josta Lidliä arvostelit "ulkomaalaisen turvattoman rojun" maahantuojana.
Tässä sinulle sitä ruokakeskon kotimaisuutta ja luomua:
Lainaus:
...Käytävän vastapäätä ulkomaisia ( kyllä, tarkistin ) muffinsseja, kakkuja ja keksejä...
Pirkka-keksituotteet:
Kaurakeksi - Suomi
Luomu Marie keksi - Tanska
Suolakeksi - Turkki
Digestive välipalakeksi - Iso-Britannia
Suklaa-Cookie - Iso Britannia
Mireille suklaakeksi - Ranska
Mireille aprikoosikeksi - Ranska
Suklaa-vohvelipala - Saksa
Piparkakku - Ruotsi
Suklaa-riisikeksi - Saksa
Voileipäkeksi - Tanska
Armelle liköörikeksi - Ranska
Karuselli suklaa - Alankomaat
Daniela tumma täytekeksi - Alankomaat
Sitruunavohveli - Suomi
Metsämansikkavohveli - Suomi
Minttuvohvelipalat - Suomi
Kaakao-vaniljavohveli - Suomi
Rommivohvelipala - Suomi
Appelsiinivohvelipala - Suomi
Kirsikkaleivoskeksi - Saksa
Amerikan suklaa-cookie - Alankomaat
Pirkka keksivalikoiman kotimaisuusaste: 7/22 (31,8%)
Suomessa ei vissiin osata valmistaa kuin vohveleita ja kaurakeksejä.
Lainaus:
...täytetty enimmäkseen ( KYLLÄ, ulkomaisilla ) jugurteilla, vanukkailla yms...
Pirkka jugurtti- ja vanukastuotteet:
Pirkka Asidofilus-Bifidus -mansikkajogurtti - Suomi
Pirkka Asidofilus-Bifidus -vaniljajogurtti - Suomi
Pirkka Asidofilus-Bifidus -mustikkajogurtti - Suomi
Pirkka vaahtoutuva suklaakastike - Suomi
Pirkka-kinuskikastike - Suomi
Pirkka rasvaton marja-hedelmäjogurtti - Saksa
Pirkka vaahtoutuva vaniljakastike - Suomi
Pirkka-vadelmariisi - Saksa
Pirkka-mansikkariisi - Saksa
Pirkka-hedelmäkeitto - Ruotsi
Pirkka-mustikkakeitto - Ruotsi
Pirkka Kevyt -mustikkakeitto - Ruotsi
Pirkka Kevyt -mansikkakeitto - Ruotsi
Pirkka-banaanijogurtti - Viro
Pirkka-mustikkajogurtti - Viro
Pirkka Jugurtti- ja vanukastuotteiden kotimaisuusaste: 6/15 (40%)
Kyllä. Enimmäkseen ulkomaisilla (SIIS DAAH, ULKOMAISILLA) tuotteilla.
Lainaus:
tv-shop- tyyliset wonder-oxi-äksön-silit-bäng-neonväriset pesuainepöntöt...
Pirkka Pesu- ja puhdistusaineet:
Nestemäinen konetiskiaine 1,5 l - Belgia
Ilmanraikastin mänty 2 kpl - Italia
Ilmanraikastin kukka 2 kpl - Italia
Konetiskitabletteja 30 kpl/540 g - Saksa
Nestemäinen pyykinpesuaine 1,5 l - Belgia
Hankausneste 500 ml - Belgia
Ikkunanpesuaine 500 ml - Belgia
Valkaisu- ja puhdistusaine 750 ml - Alankomaat
Uuninpuhdistaja 200 ml - Suomi
Green biojätepussi 20 kpl - Suomi
Jätesäkki 10 kpl/150 l - Suomi
Mäntynestesaippua 1 l - Suomi
Puhdistusliina 40 kpl - Iso-Britannia
Nestemäinen pyykinpesuaine tummille vaatteille 750 ml - Belgia
Astianpesukoneenpuhdistusaine 250 ml - Saksa
Astianpesuaine 750 ml - Tanska
Astianpesuaine, sitruuna 750 ml - Tanska
Yleispuhdistusaine 1 l - Tanska
Konetiskiaine 1,4 kg - Luxemburg
BIO pyykinpesujauhetiiviste 850 g - Tanska
COLOR pyykinpesujauhetiiviste 850 g - Tanska
Green biojätepussi 10 l - Suomi
Konetiskitabletti 50 X 18 g - Luxemburg
WC-puhdistusaine 750 ml - Tanska
Huuhtelukirkaste 500 ml - Tanska
WC-raikastin mänty 2 x 40 g - Italia
Pyykinpesujauhe COLOR 2 kg - Tanska
Pyykinpesujauhe BIO 2 kg - Tanska
Green COLOR pyykinpesujauhetiiviste 1 kg - Tanska
Green pyykinpesujauhetiiviste 1 kg - Tanska
WC-raikastingeeli sitrus 50 ml - Italia
WC-raikastingeeli mänty 50 ml - Italia
WC-raikastin kukka 2 x 40 g - Italia
Puhdistussuihke kylpyhuoneeseen ja keittiöön 500 ml - Belgia
Huuhteluainetiiviste Original 750 ml - Suomi
Huuhteluainetiiviste 750 ml omena - Suomi
Huuhteluainetiiviste 750 ml hajusteeton - Suomi
Huuhteluainetiiviste 750 ml ruusu - Suomi
Yleispuhdistusaine 1 l - Tanska
Astianpesuaine 750 ml - Tanska
Jätekassi 25 l 30 kpl musta - Suomi
Jätekassi 25 l 30 kpl valkoinen - Suomi
Jätekassi 25 l 30 kpl värilliset - Suomi
Fosfaatiton konetiskiaine 1 kg - Saksa
Pirkka pesu- ja puhdistusaineiden kotimaisuusaste 12/44 (27,2%)
(Muovipussit pesuaineista poistamalla kotimaisuusaste 7/39 (17,9%))
Lainaus:
...Jotenkin vaan tuntuu hölmöltä raahata tänne jotain purkkitomaatteja ulkomailta...
Pirkka säilykkeet:
Hernekeitto 435 g - Suomi
Appelsiinimarmeladi 300 g - Suomi
Pienet punajuuret 720/470 g - Suomi
Vadelmahillo 750 g - Suomi
Lihapyörykkä 400 g - Suomi
Lettuhillo 750 g - Suomi
Kurpitsapikkelsi 380/250 g - Suomi
Punajuuriviipaleet 720/470 g - Suomi
Sian- ja naudanlihavalmiste 400 g - Suomi
Naudan- ja sianlihavalmiste 400 g - Suomi
Lakkahillo 430 g - Suomi
Puolukkahillo 400 g - Suomi
Luomuhernekeitto 860 g - Suomi
Kurkkusalaatti 380 g - Suomi
Sinappikurkkusalaatti 380 g - Suomi
Tomaattipyree 140 g - Italia
Mansikkahillo 750 g - Suomi
Paprikatahnatäytteisiä oliiveja 350/200 g - Espanja
Kivettömiä mustia oliiveja 350/160 g - Espanja
Vadelmamarmeladi 300 g - Suomi
Kurkkuviipaleet 680/380 g - Unkari
Sardiineja tomaattikastikeessa 120/80 g - Thaimaa
Sardiineja öljyssä 120/90 g - Thaimaa
Simpukoita 250/150 g - Tanska
Makrillifileitä tomaattikastikkeessa 125/70 g - Tanska
Katkarapuja suolaliemessä 170/100 - Ruotsi
Tonnikalapaloja öljyssä 200/150 g - Thaimaa
Tonnikalapaloja vedessä 200/150 g - Thaimaa
Lohta omassa liemessä 213 g - Kanada
Luomu hernekeitto, lihaton 435 g - Suomi
Päärynänpuolikkaat sokeriliemessä 425/245 g - Australia
Hedelmäcocktail sokeriliemessä 425/245 g - Australia
Punaiset kirsikat sokeriliemessä 160 g/90 g - Iso-Britannia
Vihreät kirsikat sokeriliemessä 160 g/90 g - Iso-Britannia
Paseerattu tomaatti 500g - Italia
Aurinkokuivatut tomaatit 185 g - Italia
Tonnikalaa italialaisessa maustekastikkeessa 185/100 g - Thaimaa
Tonnikalaa satay-kastikkeessa 185/100 g - Thaimaa
Tonnikalaa currykastikkeessa 185/100 g - Thaimaa
Tonnikalaa chilikastikkeessa 185/100 g - Thaimaa
Trooppinen hedelmäcocktail sokeriliemessä 425/250 g - Thaimaa
Papaijapalat sokeriliemessä 425/250 g - Thaimaa
Mangoviipaleet sokeriliemessä 425/250 g - Thaimaa
Tomaattimurska 500g - Italia
Cocktailkurkku 320/190 g - Saksa
Tonnikalaa sweet & sour -kastikkeessa 185/100 g - Thaimaa
Ruskeat pavut suolaliemessä 420/265 g - Alankomaat
Valkoinen tankoparsa 330 g / 205 g - Alankomaat
Vihreä tankoparsa 330 g / 185 g - Peru
Chili tomaattimurska 500 g - Italia
Yrtti tomaattimurska 500 g - Italia
Valkosipuli tomaattimurska 500 g - Italia
Luomu tomaattimurska 500 g - Italia
Persikanpuolikkaat sokeriliemessä 425/250 g - Kreikka
Persikanpuolikkaat sokeriliemessä 850/480 g - Kreikka
Kidneypavut suolaliemessä 400/250 g - Alankomaat
Vihreät oliivit valkosipulitäytteellä 235/140 g - Espanja
Vihreät oliivit jalapenotäytteellä 240/140 g - Espanja
Vihreät oliivit sitruunatäytteellä 240/140 g - Espanja
Hillosipuli 320/190 g - Saksa
Peperoni 315/135 g - Turkki
Aprikoosinpuolikkaat sokeriliemessä 420/240 g Etelä-Afrikka
Maissintähkät 535 g / 500 g - Kanada
Persikkaviipaleet sokeriliemessä 425/250 g - Kreikka
Omenakiisseli 500 g - Tanska
Aprikoosikiisseli 500 g - Tanska
Metsämarjakiisseli 500 g - Tanska
Hunajakurkku 330 g/215 g - Saksa
Vihreät kreikkalaiset oliivit 370/220 g - Kreikka
Mustat kreikkalaiset Kalamata oliivit 370/220 g - Kreikka
Vihreät leikatut pavut suolaliemessä 400/225 g - Ranska
Mandariinilohkot sokeriliemessä 312 g - Kiina
Paprikasalaatti 370/165 g - Unkari
Kokonaiset herkkusienet 280/170 g - Alankomaat
Herkkusieniviipaleet 280/170 g - Alankomaat
Ananasmurska ananasmehussa 227/135g - Thaimaa
Tonnikalaa provence 85g - Thaimaa
Tonnikalaa lime & pepper 85g - Thaimaa
Tonnikalaa sweet chili 85 g - Thaimaa
Pirkka säilykkeiden kotimaisuusaste: 18/79 (22,7%)
Lainaus:
...valmisruokia, vaikka sinä saat kaikin mokomin niillä päivittäisen energiantarpeesi tyydyttää...
Pirkka kuivaruoka-aineet:
Perunasosejauhe - Suomi
Pastaa juustokastikkeessa - Saksa
Pastaa sienikastikkeessa - Saksa
Pastaa kermakastikkeessa - Saksa
Pastaa tomaattikastikkeessa - Saksa
Kuppikeitto kirkas kasvis - Espanja
Kuppikeitto kana - Espanja
Kuppikeitto vihreä parsa - Espanja
Kuppikeitto purjo-perunasose - Espanja
Lasagneainekset - Saksa
Aurinkoinen riisipata-aines - Saksa
Pastapata-aines - Saksa
Mausteinen riisipata-aines - Saksa
Kana nuudelikeitto - Filippiinit
Liha nuudelikeitto - Filippiinit
Katkarapu nuudelikeitto - Filippiinit
Kermakastike - Alankomaat
Hedelmäinen currykastike - Alankomaat
Bearnaisekastike - Alankomaat
Ruskea kastike - Alankomaat
Valkosipulikastike - Alankomaat
Hollandaisekastike - Alankomaat
Herkkusienikastike - Alankomaat
Pippurikastike - Alankomaat
Tomaattikeitto - Alankomaat
Herkkusienikeitto - Alankomaat
Kanakeitto - Alankomaat
Sipulikeitto - Alankomaat
Pinaattikeitto - Alankomaat
Parsakeitto - Alankomaat
Pirkka kuivaruoka-aineiden kotimaisuusaste: 1/30 (3,3%)
Listan loppu.
Eläköön ruokakesko ja kotimaisuus. Vetää aika sanattomaksi. Huvittavinta oli se, että joka ikinen vastaan tullut "Luomu"-nimen omaava
tuote oli luomuhernekeittoa lukuunottamatta peräisin ulkomailta.
Todellista mielikuvilla myyntiä parhaimmillaan.
Niin, hyvä lista. Pirkka on onnistunut luomaan kotimaisen imagon nimellä,
toisin kuin S-ketjun vastaava Rainbow, joka hiipi taanoin hyllyihin ilman
sen kummempaa mainostamista.
Teepä sama tutkimus tästä S-ketjun kotimaisuusasteesta, niin
saamme verrata, kumpi on enemmän kotimainen.
Rainbow -tuotteet tulevat logoa myöten kansainvälisestä emo-organisaatiosta ICA: sta. Pääkonttori on Sveitsissä:
15, route des Morillons, 1218 Grand-Saconnex, Geneva, Switzerland
Tel: 41 22 929 88 38 -- Fax: 41 22 798 41 22 -- E-mail: [email protected]
Kansainvälisen Osuustoimintaliitto ICA
What is the ICA? 1895 - ICA is established on 9 August 1895 in London, United Kingdom.
Founded in 1895, the International Co-operative Alliance is an independent, non-governmental organisation which unites, represents and serves co-operatives worldwide.
It is the largest non-governmental organisations in the world.
ICA members are national and international co-operative organisations in all sectors of activity including agriculture, banking,
fisheries, health, housing, industry, insurance, tourism and consumer co-operatives.
Currently, ICA has 223 member organisations from 87 countries, representing more than 800 million individuals worldwide.
Jäsenmaat:
http://www.ica.coop/members/index.html#europe
Rainbow on kokonaan ulkomainen tuotemerkki, nimeä myöten
Järjestön jäsenet Euroopassa:
http://www.ica.coop/members/index.html#europe
Vaikka S-Ketju väittää omilla sivuillaan että:
"Omat merkit, tehokas ketjuohjaus, yhtenäiset tietojärjestelmät ja suuret hankintaerät tekevät mahdolliseksi pysyvästi edulliset
hinnat S-ryhmän ruoka- ja päivittäistavaraketjuissa. S-ryhmän oma merkki ruokatuotteissa ja käyttötavaroissa on Rainbow.
Rainbow-tuotteiden hinta on huomattavasti merkkituotteiden tasoa alhaisempi, laadusta kuitenkaan piiruakaan tinkimättä."
- Niin tuotteiden kotimaisuudesta ei löydy viitteitä, vaikka muuta väitetään:
http://www.inex.fi/ajankohtaista/18062007.php
Asiaa kierretään taitavasti myös X-tra tuotemerkin kohdalla.
http://www.inex.fi/ajankohtaista/19052009.php
X-tra taas on Ruotsalaisen Coop Sverige -ketjun tavaramerkki.
http://www.coop.se/includefiles/MODULER/CCMS/show_page.asp?iMappeID=179&sSideNavn=Butiker
Ruotsalainen Coop väittä myös X-traa omaksi tuotemerkikseen:
"X-tra är vårt eget lågprisvarumärke..."
http://www.coop.se/includefiles/MODULER/CCMS/show_page.asp?iMappeID=254&sSideNavn=EVM - X-tra
______
Siis KESKO ja S-Ryhmä ovat jo strategisesti ja käytännössä, lahdanneet omat, kotimaiset tuottajansa. Koska tästä ollaan hoiljaa kuin "kusi sukassa", kierrellään ja luodaan mielikuvaa "omasta merkistä", niin asialla halutaan hämätä suomalaista kuluttajaa.
- Ulkomailta tuodut tuotteet ovay selvästi halvempia, mutta niitä myydään kotimaisin tuotehinnoin. El kate on erittäin hyvä.
Luulatavasti poliitikot on saatu hiljaiseski siten, että kun näyttävät Plussa -korttiaan tai Eskorttiaan kassalla, niin heille ropiseekin ostoksista enemmän palloja ja poonuksia kuin tavalliselle kuluttajalle.
Lainaus S-Rymän sivuilta:
"S-ryhmän päivittäistavarakaupassa satsataan omiin merkkeihin."
"S-ryhmän kahden private labelin, Rainbown ja X-tran tällä hetkellä reilun 1300 tuotteen valikoimaa on tavoitteena kasvattaa ainakin
kahteentuhanteen tuotteeseen."
"S-ryhmän omat merkit tekevät valmistajat Suomessa ja ulkomailla."
"Tuotteiden kotimaisuusaste on tällä hetkellä noin 40 prosenttia mutta se kasvaa tuoretuotteiden valikoiman laajentumisen myötä."
http://www.inex.fi/ajankohtaista/19052009.php
Kerman ja kerman hintaa.
Kasvisrasvahyytelö ei ole kermaan verrattava tuote vaikka sitä myydään muka kahvikermana.. Eikä hintakaan ole vertailukelpoinen.
Kerman ja kerman hintaa.
eisiis ole halvempaa. Ei Lidllissä eikä muualla.
puolestani tunkea tuotteensa perseeseen, tuollaisten paskajuttujen jälkeen meidän perheessä ei syödä valion tuotteita.
Siksi ulkomailta tuotu on halvempaa. Vettä lisää ja halvempi pakkaus.
email KYSYMYS S-Ryhmälle:
Lähettäjä: [email protected]
Lähetetty: 3. elokuuta 2009 8:40
Vastaanottaja: Karvinen Pirjo, Inex Partners Oy
Aihe: PALAUTE INEXIN TOIMINNASTA
- Miten tuo suomalaiseen makuun valmistus -prosessi menee?
- Miten markkinointikulut minimoidaan?
- Esim. jos tuote tulee Belgiasta, mikä on rahdin ja uudelleenpakkauksen ja jakelun osuus lopputuotteen hinnasta?
VASTAUS:
Från: [email protected] Datum: 3/8/2009 11:57:37 AM
Till: [email protected]
Hei,
Kiitos yhteydentotostasi koskien oma merkki -tuotteitamme.
Oma merkki tuotteiden valmistus suomalaiseen makuun tapahtuu seuraavasti:
Meille otetaan valikoimiin esim. tuote, jota jo myydään Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.
Inexin tuotearviointi maistaa tai arvioi muuten aistinvaraisesti tuotteen ja pyytää tekemään tarvittavat muutokset, jotta tuotteesta tulee suomalaisen kuluttajan tottumuksiin sopiva.
- Eli tuotteeseen tehdään tarvittaessa muutoksia makuun, koostumukseen, väriin yms. liittyen.
- Emme myöskään ota valikoimiimme tuotteita, joiden emme katso menestyvän Suomen markkinoilla.
Omien merkkien markkinointia teemme ainoastaan oman ryhmämme lehdissä ja muissa välineissä (esim. Yhteishyvä -lehti, asiakasomistajatapahtumat ja messut yms.) ja näin ollen markkinointikuluista säästyvät rahat voidaan käyttää suoraan tuotteen hintaan.
Jos tuote tulee esim. Belgiasta hintaetu merkkituotteeseen saavutetaan mm. raaka-ainekoostumuksella, pakkausmateriaaleilla, pakkaustavassa, myyntierän koossa ja tilausmäärässä.
Terveisin/Best regards
Pirjo Karvinen
Inex Partners Oy
______________
Rainbow- ja Daily-tuotteiden laatu vastaa merkkitavaroita, mutta hinta on n. 20–40 % edullisempi kuin vastaavan brändin.
X-tra-tuotteet ovat yhteispohjoismaisia ns. discount- tuotteita, joiden hinta on n. 40–60 % edullisempi kuin brändien.
Rainbow- lisäarvotuotteissa on Rainbow- leima, joka kertoo tuotteen sisältämästä lisäarvosta.
Merkki helpottaa ja opastaa ostopäätösten teossa. Lisäarvotuotteet tunnistat myös kapeasta tunnuspannasta ja selkeästä kuvamaailmasta.
En osta enää koskaan esim. Valion maitotuotteita, koska ruotsalainen maito on halvempaa ja ruotsalaisiin luotan enemmän, kuin suomalaisiin tänä päivänä. Tästä suomalaisesta kepukäsitellystä maidosta luustoni on heikentynyt entistä ememmän ja vatsa ei yksinkertaisesti enää kestä suomalaista maitoa. Tämä luottamus suomalaisiin ja suomalaisiin tuotteisiin on murentunut tämän kepulaisen ketkuilupolitiikan ansiosta. Työtä tekevä ja työstä palkkaa ansaitseva suomalainen on näiden kepulaisten ketkuilupoliitikkoille syöntilistalla ja ovat olleet aina.
Kepulainen maatalousministeri kuuluttaa suomalaisella hyvyydellä, mutta mitähän tämä hyvyys mahtaa pitää sisällään - kepulaiset ovat työtä tekeville ihmisille suisia, ruotsalaiset eivät. Eihän tosin Ruotsissa kepulaiset koskaan törsää pääministerin paikalla, koska Ruotsissa on kepulaisia vain pieni osa verrattuna Suomeen. Ruotsissa on aisiat oikella tolalla ja asiat tämän takia oikealla ja luotettavalla mallilla.