Miten määritellään kaahari ja miksi kaaharia kehotetaan lähtemään aikaisemmin liikkeelle ?
Kas kun mua ei aikaisemmin lähtö auta, ajan kovaa vain siksi että pidän siitä. Mutta haluan tietää olenko kaahari.
Kas kun mua ei aikaisemmin lähtö auta, ajan kovaa vain siksi että pidän siitä. Mutta haluan tietää olenko kaahari.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Vaikuttaa siltä, että olet kaahari. Et aja kovaa siksi, että sinulla olisi kiire, vaan siksi, että siitä on muodostunut sinulle pakkomielle. Luultavasti pakkomielteesi saa sinut ajamaan liikennetilanteeseen nähden vaarallisilla nopeuksilla, sillä yleensä kaaharin pakkomielteeseen liittyy kummallinen kuvitelma omien ajotaitojen ylivertaisuudesta. Jostain syystä kuitenkin nämä kaaharit ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa. Liekö sitten muiden tielläliikkujien syytä.
sellainen pikkujuttu, että kaahareita ovat siis sinun mielestäsi rattijuopot ja huumeissa ajavat... Meinaan kun väität "kaahareiden" olevan onnettomuustilastoiden kärjessä. Listaan voi myös lisätä mielestäsi ne, jotka 50km/h alueella eivät ymmärrä liukkaalla kelillä hidastaa vauhtia, vaan ajavat ulos tieltä (yleensä ratissa on se turvallisempi sukupuoli).
Kannattaisikohan hieman tutkia tilastoja ennen tuollaisia mutu-lausuntoja?
"Jostain syystä kuitenkin nämä kaaharit ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa."
Missä tilastoissa?
Niin, kuten tilastoista voi lukea, ylinopeus on yhtenä tekijänä yli puolessa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Jis mukaan otetaan vielä liian suuri tilannenopeus... Niin, itse asiassa aika harva onnettomuus olisi sattunutkaan, jos tilannenopeus olisi ollut oikea.
Rattijuopot ovat liikenteessä suuri ongelma ja monet heistä olisivat kolaroineet pienemmälläkin nopeudella, ja selvin päin ajaessaan hallinneet autonsa suuremmallakin. Rattijuoppo vain usein - epäloogisesti - tuppaa ajamaan kovaa. Suurin osa rattijuopoista jää kiinni ylinopeusratsioissa.
Tilastoja kun vielä katselee, niin siellä erottuvat rattijuoppojen lisäksi mm. nämä kuuluisat nuoret miehet, joiden onnettomuuksiin vain harvoin on syynä liian hiljainen vauhti.
Ylinopeudessa, huonoissa renkaissa, turvavyön käyttämättä jättämisessä ja alkoholin tai muiden huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ajamisessa on sellainen kumma piirre, että ne korreloivat keskenään.
Kun vielä tarkkailee liikennettä, huomaa lisää korrelaatioita. Pääsääntöisesti nopeuden kasvaessa vilkun käyttö vähenee, vaaralliset (paino sanalla vaaralliset) ohitukset lisääntyvät, edessä ajavan hanurissa roikkuminen lisääntyy... Ja kyse on nyt aikuisista ihmisistä, luultavasti selvin päin, hyvän auton ratissa. Miksi emme saisi kutsua tällaisia ajajia kaahareiksi? Mitä he sitten ovat, idioottejako?
Pelkkä vähäinen ylinopeus ei tee kaaharia. Ei liikenteessä varmaankaan ole montaa autoilijaa, joita häiritsee se, että sinä kahdeksankympin alueella saavutat, odotat riittävällä etäisyydellä ohituspaikkaa, menet reippaasti ohi jättäen riittävästi marginaalia ohitettavaan ja vastaantulijoihin ja ilmoitat liikkeistäsi etukäteen suuntamerkkiä näyttäen. Sitten saat painua horisonttiin 90 tai 100 lasissa eikä kukaan jupise perässäsi.
Yleensä on vain niin, että ajetaan kuin pullopersesika, ja joku vähän hermostuksissaan väläyttää valoja, niin tulkinta on se, että nyt niitä kateellisia kiukuttaa, kun menin nopeammalla autolla ohi.
Soitin tilastokeskukseen ja kysyin miten ylinopeusonnettomuudet tilastoidaan. Sain mielenkiintoista tietoa, joka osoittaa selvän tarkoitushakuisuuden. Oli onnettomuuden syy mikä tahansa esim. törkeä rattijuoppous, niin aina kun nopeutta on yli rajoituksen se tilastoidaan ylinopeuden aiheuttamaksi! Siis vaikka kännisen autosta irtoaa pyörä viidenkympin alueella kuudenkympin vauhdissa ja hän törmää tolppaan niin tilastoihin saadaan taas ylinopeusonnettomuus.
Lisäksi kirjataan, että kyseessä on rattijuopon aiheuttama onnettomuus sekä onnettomuus, jossa yhtenä syynä on tekninen vika. Miksi joku tekijä pitäisi jättää mainitsematta?
Mutta kun ei.
Jos tosiaankin tutustuisit tilastoihin niin huomaisit että suurin osa selvinpäin ajetuista kuolonkolareista ajetaan rajoituksia noudattaen.
Ylinopeudella metsään ajaneet ovat yleensä olleet vahvassa humalassa. Yllättävän moni on myös törmänny vastaantulevaan rekkaan ylinopeudella, aikomuksenaan maallisen vaelluksensa päättäminen. Onnettomuuden syyksi on kuitenkin merkitty ylinopeus.
Tilastot ovat kylläkin luotu ylläpitämään harhakuvaa ylinopeuden vaarallisuudesta, ja oikean johtopäätöksen tekeminen edellyttää muutakin kuin pikaista parin tilaston vilkaisua.
Jos käyt kaikki vuoden aikana tapahtuneet kuolonkolarit yksitellen läpi, huomaat mielenkiintoisen seikan.
Luulet aika paljon.
Eli, ajan kovaa, koska pidän siitä, jos on kiire, en aja kuin hieman yli rajoituksen, koska sakotus vie hitosti aikaa.
Lisäksi käytän vilkkua nopeudesta riippumatta, joskin moottoritiellä en yleensä vaihda kaistaa kovin suurella nopeudella, johtuen taas siitä, että kaistanvaihdossa on kyse ohitustilanteessa jota ei pitäisi tehdä kovin rajulla nopeuserolla. Koska ohitettavan on mahdoton arvioida peilistä kuinka kovaa takana tuleva lähestyy. Etenkin jonot ohitetaan rauhallisemmin.
Kovaa ajetaan kun liikennettä on vähän ja keli hyvä. Eli, edelleen, olenko kaahari oikeasti vai luultavasti.
Pitäisi jättää mainitsematta aina ne syyt, jotka eivät ole olleet todellisia syitä. Tässä esimerkissä auto olisi mennyt metsään, vaikka nopeutta olisi ollut 50 km/h. Ylinopeus ei siis ollut onnettomuuden syy. Periaatteessa voidaan myös sanoa, että liian suuri tilannenopeus on aina ollut onnettomuuden syy. Jos kukaan ei aja, ei kukaan myöskään törmää. Näin ollen nopeus on aina yksi onnettomuuden syistä. Toinen juttu onkin se, että onko tuollainen luokittelu järkevää.
Vaikuttaa siltä, että jotkut pistävät ylinopeuden onnettomuuden syyksi aina, jos onnettomuusauto on ajanut ylinopeutta. Todellisuudessa se nopeus ei välttämättä ole ollut onnettomuuden todellinen syy. Jos auto karkaa käsistä liukkaalla kelillä, syy on ollut liian suuri tilannenopeus. Jos taas rengas lähtee irti, syy on renkaan irti lähteminen, ei suinkaan ylinopeus, vaikka autoilijalla olisi ollut ylinopeutta kyseisellä hetkellä. Ylinopeus saattaa lisätä onnettomuuden seurauksia, muttei se välttämättä ole silti onnettomuuden syy.
Erityisesti talvinopeusrajoitukset on usein mitoitettu kohtuullisen huonolle kelille. Siitä voidaan tarvittaessa joustaa alaspäin - näin jopa kehotetaan tekemään. Miksi kuitenkaan kyseisestä rajoituksesta ei voida joustaa ylöspäin silloin, kun keli antaisi myöten? Jos autoilijoita kehotetaan ajamaan kelin mukaan, miksi kehotus unohtuu heti, kun keli antaisi luvan ajaa rajoitusta kovempaa?
On selvää, että uusi auto ABS:lla ja uudehkoilla renkailla on paljon turvallisempi kuin vanha auto loppuunajetuilla renkailla. Siitä huolimatta uudella ei saa ajaa lujempaa. Perusteluksi esitetään se, että nopeuserot aiheuttavat vaaratilanteita. (Tämä on hyvä perustelu.) Samalla perusteella pitäisi kuitenkin liikenteen seasta poimia ne, jotka ajavat huomattavasti muuta liikennettä hiljempaa. Näin ei kuitenkaan tehdä. Miksi? Jos nopeusero on vaaratekijä, eikö liikenteestä pitäisi poistaa nopeuseroa aiheuttavat, eli liian lujaa ja liian hiljaa ajavat? Jos taas lähdetään siitä, että jokainen ajaa taitojensa ja kykyjensä mukaan, eikö pitäisi sallia se todellakin jokaiselle? Se sallitaan vain niille, joiden kyvyt eivät enää riitä muiden mukana ajamiseen. Pitäisikö se sallia myös niille, joiden kyvyt riittäisivät muita nopeampaan ajoon?
(Minä en kannata kuljettajakohtaisia nopeusrajoituksia, mutta yllä on hieman mietittävää niille, joiden mielestä nopeusrajoitukset pitää olla niin alhaisia, että se naapurin puolikuuro ja puolisokea 80-vuotias pappakin voi ajaa.)
"Ylinopeus saattaa lisätä onnettomuuden seurauksia, muttei se välttämättä ole silti onnettomuuden syy."
- tästä olen aivan samaa mieltä.
"Pitäisi jättää mainitsematta aina ne syyt, jotka eivät ole olleet todellisia syitä. Tässä esimerkissä auto olisi mennyt metsään, vaikka nopeutta olisi ollut 50 km/h."
- tämä on vähän kompleksisempi juttu. Esimerkkisi tapaus, jossa juopunut ajoi ylinopeutta ja pyörä irtosi ei ole varmaankaan tyypillinen. Tyypillinen on sen sijaan sellainen, jossa yhdistyvät esim. ylinopeus, huonot renkaat, huono keli, kuljettajan keskittyminen radion räpläämiseen... Yleensä tällöin luetellaan kaikki tekijät, joilla uskotaan olevan tekemistä onnettomuuden kanssa. Yleensähän on vielä niin, että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Jos huonot renkaat lisäävät riskiä 2x ja ylinopeus 2x niin näiden yhdistelmän riskikerroin voikin olla 6x.
Nopeusrajoitus joustaa vain alas päin, koska se ilmoittaa suurimman sallitun nopeuden. Se ei ole suositus, vaan todellakin suurin sallittu. Siten ei oikeastaan pidä puhua mistään joustosta, koska se viittaisi siihen, että kyseessä olisi säädetty nopeus tai tavoitenopeus. Se on siis yläraja, periaatteessa.
Käytännössähän joustoa on ylöspäin tuollaiset 10 - 20 km/h. Poliisilla on oikeus harkintaan ja harkintaa myös käytetään.
Itselläni on kesäkuusta -99 lähtien ollut edestakainen työmatka hieman yli 200 km. Voin tässä tunnustaa, että liikennetilanteen salliessa kytken vakionopeussäätimen mittarinopeuteen, joka on 10 - 20 km/h yli suurimman sallitun. Mittarivirhe on luokkaa 5 km/h. En ole saanut ikinä rikesakkoa.
Muutama päiväsakko on, kun on tullut "unohdettua", että on peräkärry perässä, mutta rikesakkoa ei koskaan. Osittain syynä on se, että poliiseja ei juurikaan ole missään, mutta osasyynä ovat juuri joustot. Yhden kirjallisen huomautuksen olen saanut, vauhtia oli tuolloin 83 ja rajoitus oli 70. Oli joulukuu, mutta valoisaa, kuiva tie ja vähän liikennettä.
Vaikka mielelläni itse ajaisin kovempaakin, on mielestäni hyvä, että on rajoituksia ja valvontaa suoritetaan. Vaikka kuulunkin siihen parempaan enemmistöön, voi yllättävä tilanne sattua omallekin kohdalleni. On sattunutkin.
Ja vaikkei töppäys olisikaan omani, niin ainahan se oma kaahaaminen voi tuottaa ongelmia muille tien käyttäjille.
Tottahan voimme spekuloida kuljettaja- ja ajoneuvokohtaisilla nopeusrajoituksilla, mutta tuskinpa siitäkään ilman porua selvittäisiin.
Ajattelpa nyt. Minulle annettaisiin henk.koht rajoitus 140 km/h. Tuolle 330dieselille annettaisiin vaikkapa 190 ja sinulle tasan 200. Luuletko, että tuo tuo dieselautoilija olisi tyytyväinen. Ei, sillä hänhän on parempi kuski kuin sinä ja hänellä on sentään 300-sarjan BMW.
Entä olisitko itse tyytyväinen, kun henkilökohtaisesti saisit ajaa 200 lasissa, mutta kun autosi, jonka tuntuma tiehen muistuttaa lähinnä lentävää mattoa, ei sallisi kuin 120 km/h ja joutuisitkin lopulta ajamaan minuakin hiljempaa.
Päätän osaltani tämän keskustelun tähän.
Menee jo vaikeammaksi. Kuinka kovaa ajat ja millaisella tiellä? Jääkö autosi alle jäniksiä, kissoja ja koiria? Eivätkö lapset uskalla ylittää tietä ja mummot potkukelkkailla pientareella. Aiheuttaako mutkan takaa vastaan tuleva traktori sydämentykytystä?
Jos ajat hiljaisen liikenteen aikaan moottoritiellä tai esim. metsäisellä taipaleella, jossa liittymiä on harvakseen, tuollaista 20%:n ylinopeutta, tuskin olet monenkaan mielestä kaahari.
Mutta toisaalta, jos ei liikennöintitapasi olisi hieman kyseenalainen ja jos et olisi saanut siitä palautetta, niin askarruttaisivatko tällaiset kysymykset mieltäsi?
Yleensähän se on niin ,että nää ns kaaharit ajaa varastetuilla autoilla,kännissä,ylinopeutta ilman korttia ja muita turvavälineitä,yöllä metsään joten näillä rajoituksilla ei ole hevon merkitystä onnettomuuksiin.
on tullut kymmenessä vuodessa kaksi kertaa virkavallan taholta, aivan aiheesta.
hiljaisella motarilla hyvissä olosuhteissa 150-170 maksimissaan, joskus jotain pyrähdyksiä. yleensä alle 150. Lapset ja mummot uskaltavat mennä miten huvittaa, koska en lennätä siellä missä lapsia ja mummoja pyörii ja missä en näe riittävän pitkälle. Sama koskee traktoreita.
"Jostain syystä kuitenkin nämä kaaharit ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa." Kuitenkin et liitä kaahari-nimikkeen alle pieniä ylinopeuksia (mikä onkin oikein). Mitäs luulet onko ylinopeutta ajaa 101km/h 100kmh:n alueella? Mitäs luulet sen tilaston laatijan laittavan tilastoonsa?
Ja edelleen olen sitä mieltä, että luettuani tilastoja voin kertoa, että ylinopeutta ei sinänsä ole. On vain vääriä tilannenopeuksia! Minä ihhmettelen edelleen, että mistä teille riittää niitä perässäriippujia. Minulla niitä on erittäin harvoin ja kuitenkaan en aja rajoituksen yli oikeastaan yhtään, eli max 10km/h. Miten niitä teille kertyy? Onko kenties teissä vikaa?
Tilastoista on muuten unohtunut sellainen seikka että niissä ei ole koskaan otettu huomioon biorytmin vaikutusta onnettomuuksiin. Eikä niissä ole huomioitu edellisen illan valvomisia. Tämä vain vinkkinä, että aina voidaan väittää asioita, mutta toteennäyttäminen on ihan eri asia. Esim: jäätelön syönti pitäisi kieltää. Miksikö? Siksi, että kun jäätelöä menee eniten, niin ihmisiä hukkuu eniten. Ja tämä on varma tilasto!
Ihmetyttää, että mistä tilastoista sinä olet tietosi ammentanut. Kerro lähteesi, niin minäkin saan ihmetellä!
upea kirjoitus! Kerrankin asiaa, eikä mitään mutua....
kohdistettu minuun? Minä EN kannata noin suuria nopeuksia. Ja vaikka autoni on hyvä ja ajamistakin olen harjoitellut paljon niin ei sitä tarvitse noin vit***maisesti sanoa. "Ei, sillä hänhän on parempi kuski kuin sinä ja hänellä on sentään 300-sarjan BMW" Minä EN ole antanut sinulle mitään syytä hyökkäykseen alle vyön. Vai niin paljonko se vi***taa kun väittämäsi "faktat" tuli kumottua? Otan osaa. Käkihän pyrkii munimaan muitten pesään....
Milloin tilastoista pitäisi jättää ne syyt pois, jotka eivät vaikuttaneet onnettomuuden syntyyn? Miten päätetään, mitkä syyt vaikuttivat ja mitkä eivät? Miten tarkasti jokainen onnettomuus tulisi tutkia?
Rattijuoppo ajaa ylinopeudella mutkaan, menettää autonsa hallinnan ja törmää vastaantulijaan. Vastaantulijalla oli kitkarenkaat autossaan, sumuvalot päällä, eikä abs-jarruja. Oliko onnettomuuden syy rattijuoppus, vai rattijuoppous ja ylinopeus, vai rattijuoppous ja mutka, vai ylinopeus ja mutka, vai mutka, vai mikä?
Yritän näillä kysymyksillä valaista sitä seikkaa, että ns. todellisten syiden erottelu niistä muista olisi kohtuuttoman vaikeaa monessa tapauksessa. Millä perusteella voidaan sanoa, että syy oli kuskin juopumuksen ja sen, että tiessä oli mutka, mutta ylinopeus ei vaikuttanut onnettomuuden syntyyn mitenkään? Mielestäni jokaisen onnettomuuden tutkinta luita myöten vain siksi, että tilastot saataisiin enemmän sellaisten henkilöiden mieleisiksi, joiden mielestä ylinopeus on oikeastaan ihan ok, ei ole järkevää.
Luonnollisestihan olet, C5-kuski, myös sitä mieltä, että muutkin "epäsyyt" kuin ylinopeus pitäisi aina jättää pois?
Rajoituksista ei voida joustaa ylöspäin siksi, että ne ovat suurimpia sallittuja ajonopeuksia. Sananmuoto selittää itse itsensä, joten minun ei sitä tarvitse tehdä. Miksi ei saa ajaa päin punaista silloin, jos muita ei näy, tai jättää vilkku näyttämättä, jos se ei häiritse ketään? Minulla on sellainen kutina, että asialla on jotain tekemistä suomalaisten harkintakyvyn kanssa. Suurimmalla osalla ihan ok, mutta se vähemmistö...
Ja loppuun pieni muistutus: nykyinen tieliikennelaki ottaa kyllä kantaa liian hitaasti ajamiseen, ja valvova taho ottaa huomioon myös tuon kyseisen lainkohdan.
"Milloin tilastoista pitäisi jättää ne syyt pois, jotka eivät vaikuttaneet onnettomuuden syntyyn? Miten päätetään, mitkä syyt vaikuttivat ja mitkä eivät? Miten tarkasti jokainen onnettomuus tulisi tutkia?" Poliisista kerrotaan että joka kolmas kuolonkolari johtuu osaksi ylinopeudesta. Tästä saadaan käsitys että onpas ylinopeus vaarallista. Poliisi jättää kertomatta että yli puolessa tapauksissa kuski oli kännissä. Kännissä ajaminen on vaarallista, se tiedetään. Poliisi siis kertoo että ylinopeus oli osasyynä joka kolmanteen kolariin. Kenelläkään ei kuitenkaan herää kysymys että mitä ne muut syyt olivat, ja mitä niille pitäisi tehdä.
Mainittakoon, että todellisuudessa joka kymmenes kuolonkolari johtuu kaahaamisesta. Siis selvinpäin.
"Mielestäni jokaisen onnettomuuden tutkinta luita myöten vain siksi, että tilastot saataisiin enemmän sellaisten henkilöiden mieleisiksi, joiden mielestä ylinopeus on oikeastaan ihan ok, ei ole järkevää."
Itseasiassa onnettomuustutkintalautakunta tutkii jokaisen onnettomuuden perinpohjin ja antaa siitä lausuntonsa. Äärimmäisen harvoin lautakunta on ehdottanut oikeastaan mitään nopeuksiin liittyvää. Valistus, asennekasvatus, tiedotus, ajo-opetus sekä tiestön ja autojen kunnon parantaminen on ollut ehdotuksena huomattavasti useammin. Ei siis kovia sakkoja eikä valvontapömpeleitä vaan jotain mistä on oikeasti apua.
Tutkiminen luita myöten on tarpeellista jos haluaa totuudenmukaisen kuvan.
Poliisiko jättää kertomatta, milloin onnettomuuden aiheuttaja oli humalassa ja milloin ei? Mistä sitten tiedetään, että yli puolessa tapauksista kuski on kännissä, kuten kerrot? Onko siellä jokin muu taho kuin poliisi tutkimassa asiaa? Väite, että niin ja niin mones onnettomuus johtuu osittain ylinopeudesta ei ole valheellinen, jos niin monessa onnettomuudessa yksi tekijä on ollut ylinopeus. Milloin ylinopeus on ollut yksi onnettomuuden syistä, on ylinopeus ollut yksi onnettomuuden syistä, ja tätä asiaa on aika vaikea nähdä toisin ellei sitten katso faktojen ohi.
Tarkennan tuota onnettomuuksien tutkimista koskenutta kirjoitukseni kohtaa hieman. Tarkoitin, että ei ole mielestäni järkevää tuhlata resursseja sen tutkimiseen, että voidaanko jokin syy jättää tilastoimatta sillä verukkeella, että se ei välttämättä edesauttanut onnettomuuden syntyä. Totuudenmukainen kuva syntyy, kun kaikki tekijät tilastoidaan. Jätetäänkö nyt sieltä jotain pois, ja lisätäänkö sinne jotain tutkimusten tulosten vastaista?
Poliisi tosiaan jättää jotain kertomatta syyllistäen ylinopeutta ajavat ja saa yleisen mielipiteen tuen voidakseen rahastaa tolpilla ja tutkilla. Rahasta siinä on kyse, ei niinkään turvallisuudesta.
Tutkijalautakunta tutkii, tilastokeskus tilastoi. Näitä tutkimuksia ja tilastoja ihmettelemällä se asioiden todellinen laita selviää, ei niinkään konstaapelien höpinöistä. Sanovat mitä on käsketty sanoa.
Tilastokeskuskin jättää jotain kertomatta, nimittäin sen kuinka vaarallista on ajaa ylinopeutta selvinpäin. Miksiköhän?
Tutkijalautakunnan selvityksissä on huomioitu kaikki mahdolliset asiat. Ne taas kertovat suomalaisesta liikenteestä jotain aivan muuta. Nimittäin sen että keskiverto kuljettaja ei hallitse autoaan edes rajoitusta hitaammissa nopeuksissa. Risteysalueilla pää ei käänny ja turvavälitkin jäävät pitämättä. Näihin ongelmiin ei tolpat ja tutkat auta. Mitään muutakaan ei liikenneturvallisuuden eteen kuitenkaan tehdä. Tolppien vaikutus kuolemantapauksiin on väitteisiin nähden pahasti epätasapainossa.
Ylinopeus ei välttämäti ole edes osasyy vaikka ylinopeutta olisikin.
Esim. Jos vaari ajaa lievää ylinopeutta, nukahtaa tai saa sairaskohtauksen ja kurvaa päin vastaantulijaa, ei ylinopeudella ole mitään tekemistä onnettomuuden kanssa (jos ei ole kyse suuresta ylinopeudesta)
No, osallistutaanpa vielä kerran, vaikka jo ilmoitinkin lopettavani.
Ensiksikin pyydän nöyrästi anteeksi, että olen pahoittanut mielesi. Tarkoitukseni ei ollut pilkata Sinua, vaan havainnollistaa nimimerkki C5:lle, minkälaisiin ongelmiin joutuisimme, jos nopeusrajoitukset säätyisivät sen mukaan, minkä tasoinen auto ja ajaja tietä käyttää. Tavallaan reaktiosi vielä vahvisti tätä käsitystäni, sillä sinäkään et pitänyt tulkintaani oikeana.
Myönnän myös toisen virheen, vaikkei kukaan tainnutkaan esittää sen parempia "faktoja" kuin minäkään. Kumoankin väitteeni itse.
Ylinopeus ei siis ole mukana joka toisessa vakavassa onnettomuudessa, kuten virheellisesti väitin, vaan ainoastaan joka kolmannessa. Tämän asian olen nyt varmistanut sekä Liikenneturvasta, että vakuutusyhtiöstä, eikä minua, kiitos kysymästä, vi***a vähääkään.
Koska en valitettavasti ole ollut ainoa, joka tämän teeman ympärillä on erehtynyt, haluan samalla korjata erään toisenkin virheellisen tiedon, jota täällä on totena esitetty.
Ei nimittäin suinkaan ole niin, että joka kerta, kun onnettomuuteen joutunut on ajanut ylinopeudella, tämä ylinopeus kirjattaisiin onnettomuuden syyksi.
Onnettomuuksien syyksi kirjataan ns. avaintapahtumat, jotka ovat joko suoraan tai välillisesti johtaneet onnettomuuden syntyyn.
Onnettomuuden syntyyn saattaa vaikuttaa samanaikaisesti useita osatekijöitä (esimerkiksi kokemattomuus ja ylinopeus). Toiset tekijät voivat vaikuttaa enemmän kuin toiset, eikä aina voida jälkeenpäin arvioida, mikä osatekijöistä on vaikuttanut enemmän kuin joku toinen.
Jokainen onnettomuusauton ylinopeus ei siis pääse tilastoihin. Varsin usein ylinopeus on kuitenkin osatekijänä.
Onnettomuustilastoissa ylinopeus voi siis olla ainoa tekijä onnettomuuteen (esimerkiksi ulosajo kaarteessa suurella ylinopeudella) tai vain yhtenä osatekijänä.
Jos ajatellaan esim. sitä aiemmin täällä esitettyä esimerkkiä, jossa rattijuopon autosta irtosi rengas, voi ylinopeus siinäkin tapauksessa myötävaikuttaa onnettomuuden syntymiseen, jos rajoitusten mukaisella nopeudella auto olisi pysynyt omalla kaistallaan, mutta ylinopeuden vuoksi se jatkoikin matkaansa vielä vastaantulevan liikenteen puolelle.
Arvioihin onnettomuuden syistä liittyy lähes aina tuntemattomia tekijöitä, mutta tämän tyyppiset auton liukumisen laskemiset ovat lähes puhdasta matematiikkaa eivätkä juuri jätä arvailuille sijaa.
"Tarkoitin, että ei ole mielestäni järkevää tuhlata resursseja sen tutkimiseen, että voidaanko jokin syy jättää tilastoimatta sillä verukkeella, että se ei välttämättä edesauttanut onnettomuuden syntyä."
Huomasitko, mitä sinä tuossa kirjoitit? Kirjoitit, ettei mielestäsi kannata tuhlata resursseja onnettomuuden todellisten syiden selvittämiseen. Oletko todella tätä mieltä? Jos ylinopeus ei edesauttanut onnettomuuden syntyä, se pitäisi ehdottomasti jättää kyseisen onnettomuuden kohdalta merkitsemättä. Jos todella halutaan tietää, mitkä tekijät lisäävät onnettomuuksia, on resursseja "tuhlattava" tutkimiseen. Pahinta, mitä voi tapahtua on se, että väärien tilastojen valossa Suomen maantieltä kitketään ylinopeudet pois, kun samaan aikaan törkeä ohittelu, perseessä roikkuminen ja myy törttöily vain lisääntyy. Niinhän nyt käy. Ylinopeutta syytetään, vaikka moni kuolonkolari aiheutuu esim. pöljästä ohituksesta. (Ei, en tunne uusimpia tilastoja tarkkaan, joten ota tämä vain esimerkinomaisena kirjoituksena.)
Jotta saisin kirjoitukseni idean selvemmin esille, tarkennan yhden asian. Tarkasti ottaen ylinopeus ei koskaan aiheuta onnettomuutta. Jos auton nopeus nousee 80->81 km/h, ei onnettomuusriski yllättäen pomppaa ylöspäin. Onnettomuuden syy voi olla liian suuri tilannenopeus. Kyseinen nopeus voi olla ylinopeutta tai, kuten usein on, se voi olla nopeusrajoituksen mukaista nopeutta. Tätä minusta pitäisi ajatella enemmän. Erityisesti talvella on paljon kelitilanteita, joissa suurinta sallittua ajaminen olisi täysin päätöntä. Silti täälläkin puhutaan lähinnä vain ylinopeudesta, vaikka ratkaisevaa onnettomuuden kannalta on suurin turvallinen tilannenopeus. Sillä taas ei useinkaan ole mitään tekemistä tien vierellä olevan pyöreän kyltin kanssa - erityisesti talvella, jolloin keliolosuhteet vaihtelevat nopeasti.
Ylläolevasta johtuen tarvittaisiin joustoa. Kun on huono keli, autoilijat tajuavat joustaa alaspäin nopeusrajoituksesta. Näin pitää ollakin. Sen sijaan ylöspäin joustorajaa ei ole. (No, poliisi joustaa jonkin verran, mutta mihinkään lakiin sitä ei ole kirjattu.) Minä olen sitä mieltä, että talvellakin pitäisi saada ajaa suurinta turvallista tilannenopeutta, jos keli antaa myöten. Tähän joku sanoo, ettei ole kiire joten ei tarvitse ajaa lujaa. No eipä minulla yleensä ole kaupassakaan kiire, mutten silti jää kassan viereen istumaan varttitunniksi huvikseni. Eli vaikkei minulla ole tien päällä kiire, en halua kuluttaa aikaani ihan turhan takia.
Suomessa mennään kyllä pahasti perse edellä puuhun nykyisessä liikennekulttuurissa. Autoilijalle ei jätetä harkinnanvaraa. Ajotaidon merkitystä vähätellään. ("Hyvä kuljettaja ulosmittaa oman taitonsa ajamalla lujempaa.") Jopa turvavarusteiden käyttöä pyritään estämään - niidenkin vaikutus kun kuulemma ulosmitataan. Eli sen sijaan, että vaikuttettaisiin asenteisiin ja ajotaitoon, pyritään vain pudottamaan nopeusrajoituksia. Ei ole hommassa järkeä, ei.
Haluaisin myös tietää, missä ovat ne poliisit, jotka sakottavat esimerkiksi perseessä roikkumisesta maantienopeuksissa. Monta kertaa olen ajanut roikkuja perseessä poliisiautoa vastaan. Eipä ole poliisin valot välähtäneet kertaakaan. Tutkaa sen sijaan tapitetaan silmät väärällään.
(Jos joku nyt väittää, että minä haluan ajaa lujempaa, koska minulla on iso auto, niin tämä joku on väärässä. Edellinen autoni minulla oli 90-luvun puoliväliltä oleva kottero. Auton vaihdon jälkeen keskinopeuteni ei ole käytännössä noussut, koska pyrin suunnilleen noudattamaan nopeusrajoituksia. Ajomukavuus on kyllä kasvanut huomattavasti :)
En ymmärtänyt, että ajoit takaa tuota poliisit vain rahastavat -soopaa. My bad.
Joku harrastaa nyt aika vahvasti omaa tulkintaa. Mikäs siinä, jos se ei kiinnosta, mitä kirjoitan. En ole väittänyt, että onnettomuuksien todellisia syitä ei kannata selvittää. Taatusti ymmärrät kirjoitukseni merkityksen, jos vain haluat. Kyse onkin siitä, haluatko, ja jos et, niin miksi et. Kohta päästään hauskaan asetelmaan, jossa toinen haluaa keskustella ja toinen jankata. Oletkin jo roolivalintasi tehnyt.
"Tarkasti ottaen ylinopeus ei koskaan aiheuta onnettomuutta." Tuo on sitä lehmän eilen syömää heinää. Toki liian suuri tilannenopeus voi olla myös alle rajoituksen oleva nopeus, mutta aina, kun nopeus on yli rajoituksen, se on - niin, sillehän on ihan oma nimikin. Tiedät varmaan, mikä?
Ylinopeusvalvonta vs. ajotapavalvonta, ja noiden kahden epätasapaino, ei johdu siitä, että vain ylinopeutta haluttaisiin valvoa, tai että nopeusvalvonnalla haluttaisiin rahastaa, niinkuin monet ajatusten Tonavat haluavat uskoa. Mietipä, minkälaiset resurssit poliisilla on liikennevalvontaan laittaa, ja sen jälkeen mieti, miksi nopeusvalvonta on niin näkyvää verrattuna muuhun valvontaan.
En tiedä, tulkitsenko oikein, mutta taidat haluta vähätellä nopeuden ja ylinopeuden merkitystä onnettomuuksien synnyssä. Jos tulkintani on oikea, niin en voi ymmärtää motiivejasi. Toivon, että olen tässä asiassa väärässä.
Joustosta yli nopeusrajoituksen olosuhteiden niin salliessa on keskusteltu ennenkin. Se ei toimisi, sillä suomalaisten harkintakyky ei riitä pitämään tilannetta hallussa. Todisteet näet, kun katsot, minkälaisia teiden kuninkaita keskuudessamme liikkuu jo nyt.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että suomalainen liikennekulttuuri on menossa huonoon suuntaan. Liian monelle liikenne on joko leikkikenttä tai sitten se elämän ainoa alue, jolla voi yrittää todistaa edes itselleen olemalla jotakin. Ja tämä todistelu toteutetaan häiriökäyttäytymisen avulla. Myös liikennesääntöjen merkitys on monelle hämärän peitossa: ei ymmärretä, mitä säännöillä tarkoitetaan, eikä ymmärretä, miksi sääntöjä on olemassa. Eikä ymmärretä, minkä takia se on vaarallinen tie, jos joitain sääntöjä aletaan oman harkinnan mukaan rikkoa.
Tietenkin voidaan puhua yleisistä tapauksista, tai sitten äärimmäisen harvinaisista poikkeuksista, ja pohtia, kummat kertovat itse asiasta enemmän.
Kertaapa vielä, mitä aikaisemmin kirjoitit: "Tarkoitin, että ei ole mielestäni järkevää tuhlata resursseja sen tutkimiseen, että voidaanko jokin syy jättää tilastoimatta sillä verukkeella, että se ei välttämättä edesauttanut onnettomuuden syntyä."
Unohdan nyt ylinopeuden, ja kirjoitan vaan jostain onnettomuuden syystä X. Yllä sinä kirjoitat, ettei ole järkevää tuhlata resursseja sen selvittämiseen, onko X onnettomuuden syy vai ei. Kiellätkö tämän? Jos kiellät, miten yllä oleva on tulkittavissa? Joko selvitetään, mikä onnettomuuden on aiheuttanut tai sitten ei selvitetä. Selvittämisen motiivi voi olla sinun mainitsemasi veruke tai sitten ei. On kuitenkin niin, että jos X ei edesauttanut onnettomuuden syntyä, tämä nimenomaan on veruke jättää X tilastoimatta. Ei pidä tilastoida sellaista, joka ei edesauta onnettomuutta.
Totta kai me, jotka vähättelemme ylinopeuden merkitystä onnettomuuden synnylle, haluamme että ylinopeutta ei tilastoida, jos se ei ole edesauttanut onnettomuutta. En ainakaan minä halua, että ylinopeus merkitään onnettomuuden syyksi, jos se ei sitä ole. Haluatko sinä? Jos et halua, pitäisikö mielestäsi käyttää resursseja sen tutkimiseen, että onko ylinopeus onnettomuuden syy vai ei?
"En tiedä, tulkitsenko oikein, mutta taidat haluta vähätellä nopeuden ja ylinopeuden merkitystä onnettomuuksien synnyssä. Jos tulkintani on oikea, niin en voi ymmärtää motiivejasi. Toivon, että olen tässä asiassa väärässä."
Voin täyttää toivomuksesi. Olet väärässä. Minä vähättelen ylinopeuden merkitystä, mutten vähättele liian suuren tilannenopeuden merkitystä. Liian suurella nopeudella voi useinkin olla merkitystä onnettomuuden synnylle. Sen sijaan ylinopeus on vain ihmisten keksimä käsite. Ylinopeudella ei ole välttämättä mitään tekemistä turvallisen nopeuden kanssa. Kuten olen jo kirjoittanut, syksyllä johonkin aikaan nopeus 100 km/h ei ole ylinopeutta. Viikkoa myöhemmin se on jo 20 km/h ylinopeutta. Tie ei ole muuttunut tällä välillä mitenkään. Miten voidaan kirkkain silmin väittää, että jälkimmäisellä kerralla kyseinen nopeus olisi jotenkin erityisen vaarallinen. (Tarkasti ottaen nopeusero on vaarallista, mutta tässä tilanteessa nopeusero johtuu nimenomaan nopeusrajoituksesta ja sen laskemisesta.) Jos jollain viikolla 100 km/h on turvallinen nopeus, miksi seuraavalla viikolla samoissa olosuhteissa se on jo lähes törkeää ylinopeutta?
"Ylinopeusvalvonta vs. ajotapavalvonta, ja noiden kahden epätasapaino, ei johdu siitä, että vain ylinopeutta haluttaisiin valvoa, tai että nopeusvalvonnalla haluttaisiin rahastaa, niinkuin monet ajatusten Tonavat haluavat uskoa. Mietipä, minkälaiset resurssit poliisilla on liikennevalvontaan laittaa, ja sen jälkeen mieti, miksi nopeusvalvonta on niin näkyvää verrattuna muuhun valvontaan."
Resurssien puutteesta ei voi puhua, jos poliisilla on mahdollisuus valvoa nopeuksia. Samalla nimittäin voisi valvoa autojen valoja, turvaväliä ja jossain määrin ohituskäyttäytymistä. Nämä kaikki vaikuttavat turvallisuuteen. Siitä huolimatta vain nopeus on se, jota todella valvotaan. Törkeisiin ohituksiin puututaan vain ääritapauksissa - ja tietysti silloin, kun ohittaja ajaa ylinopeutta. Erityisesti turvaväliä voisi valvoa tutkatessa. Poliisi ei vain sitä tee. Rahan puutteesta ei ole kysymys. Poliisia vain ei kiinnosta juuri muu kuin nopeuden valvonta.
En minä kannata joustoa nopeusrajoituksesta ylöspäin. Sen sijaan kannatan sitä, että nopeusrajoituksia pitäisi nostaa vastaamaan hyvän kelin olosuhteita - niin kesällä kuin talvellakin. Nyt talvirajoitukset on mitoitettu liukkaan kelin mukaan, vaikka talvirajoitusaikaan ajetaan paljon täysin sulalla kelillä. Minusta ainakin on turhauttavaa ajaa reilusti alle suurimman turvallisen nopeuden vain siksi, ettei joku virkamies luota ihmisten omaan ajattelukykyyn. Koska talvella on välillä niin liukasta, että jopa 70 tai 60 km/h on liikaa, miksei talvirajoitusta saman tien tiputeta 60:een? Samalla logiikalla kuin rajoitus tiputetaan 80:een, se voitaisiin ottaa alemmaksikin. Jos taas haetaan nollatoleranssia, on rajoitus pistettävä 20:een valtavan valvonnan kera. Jotta voitaisiin puhua joustosta koko nopeusskaalalla, pitäisi suurin sallittu hilata riittävän ylös, jotta siitä voitaisiin joustaa alas kelin mukaan.
Kierros vielä, niin pääset jankkausvaiheeseen. Herää epäilys, että se on pyrkimyksesikin.
"Yllä sinä kirjoitat, ettei ole järkevää tuhlata resursseja sen selvittämiseen, onko X onnettomuuden syy vai ei. Kiellätkö tämän?"
Kiellän. Kuten lainaamassasi kohdassa kirjoitan, mielestäni ei ole syytä tuhlata aikaa ja resursseja sen asian pohtimiseen, voidaanko jokin tietty syy jättää tilastoista pois siksi, että se ei välttämättä edesauttanut onnettomuuden syntyä. Eli siis kun onnettomuuden syyt on saatu selville, esimerkiksi kuskin humalatila, ylinopeus, huono näkyvyys ja ajoneuvon hallinnan menettäminen, ei ole syytä lähteä yksi kerrallaan tutkimaan, että voitaisiinko tästä vaikka tuo rattijuoppous jättää pois, koska olisihan se tuossa vauhdissa tai näissä olosuhteissa mennyt metsään kuitenkin.
Kun syyt on saatu selvitettyä, on mielestäni perusteltua tilastoida ne kaikki, sillä ne jokainen ovat osaltaan edesauttaneet onnettomuuden syntyä. Tällöin ei tilastoida sellaista, joka ei ole edesauttanut onnettomuuden syntyä.
En halua, että mitään, mikä ei ole onnettomuuden syy, merkitään onnettomuuden syyksi. Luotan tutkijoihin tarpeeksi jotta voin uskoa, että näin ei nytkään tapahdu. Nyt sinne tilastoidaan jotain sellaista, jota sinä et haluaisi tilastoitavan, joten ongelma on nähdäkseni sinun.
Vähättelet ylinopeuden merkitystä, muttet tilannenopeuden merkitystä? Tilannenopeuden merkitystä ei kannatakaan vähätellä, mutta olisi hauska tietää, milloin onnettomuuden sattuessa ylinopeus ei ole ollut liian suuri tilannenopeus. Tämä on sinun niinsanottua omaa tulkintaasi, jossa faktoja väännetään omien toiveiden suuntaan.
Yhdestä kipupisteestäsi päästäisiin eroon muuttuvia rajoituksia lisäämällä, ja olenkin jo pitkään peräänkuuluttanut niiden lisäämistä. Mutta niin kauan kuin nykykäytäntö on voimassa, ei kenenkään pidä lähteä venyttämään sääntöjä oman harkintansa mukaan. Seuraukset kun tilastoidaan sangen usein, vaikket siitä pidäkään.
Mietipä, paljonko eri rikkomusten valvonta sitoo poliisityötunteja. Se, että poliisia ei kiinnostaisi muiden rikkomusten kuin nopeuden valvonta on huuhaata, jonka jotkut ovat näköjään onnistuneet juurruttamaan takaraivoonsa aika tiukkaan. No, minä en tuosta tilanteesta kärsi.
"En halua, että mitään, mikä ei ole onnettomuuden syy, merkitään onnettomuuden syyksi. Luotan tutkijoihin tarpeeksi jotta voin uskoa, että näin ei nytkään tapahdu. Nyt sinne tilastoidaan jotain sellaista, jota sinä et haluaisi tilastoitavan, joten ongelma on nähdäkseni sinun."
No joo, tutkijat tutkivat ja tilastoijat tilastoivat. Jos tarkastelee Tilastokeskuksen tilastoja niin niistä ei selviä yhtään mitään. Kun lukee tutkijoiden raportteja niin todellisuus valkenee. Tilastojen avulla voidaan todistaa mitä halutaan todistaa. Kun se poliisi kertoo taas että joka kolmas jne., niin sehän on tilastollisesti totta. Mutta jos kaksi kolaria kolmesta on ajettu rajoituksia noudattaen, niin ylinopeus onkin tilastojen valossa turvallisempaa.
"...olisi hauska tietää, milloin onnettomuuden sattuessa ylinopeus ei ole ollut liian suuri tilannenopeus."
No, onnettomuuden sattuessa mikä tahansa nopeus on väärä. On siis tutkittava mikä oli tilannenopeus ennen kolaria. Jos tilannenopeus ennen kolaria oli oikea, ylinopeus ei ollut kolarin syynä. Juridisesti tilanne on kuitenkin toinen. Silloin syyllinen on aina se joka ajaa rajoitukseen nähden liian lujaa, vaikka onnettomuuden aiheuttaisikin rajoitusta noudattanut osapuoli. Tätä seikkaa ei tilastoida.
"ylinopeus onkin tilastojan valossa turvallisempaa."
Väärin. Niin itsestäänselvästi, että jos selittäisin, miksi, aliarvioisin sinua. Siihen en halua ryhtyä.
"No, onnettomuuden sattuessa mikä tahansa nopeus on väärä."
Väärin. Tähän sama litania, kuin edelliseenkin.
Jos onnettomuuden aiheuttaa rajoitusta noudattanut osapuoli, on hän tehnyt jonkin muun virheen, joka tilastoidaan.
Nyt alkaa mennä jo niin vahvasti itsestäänselvyyksien luettelemiseksi, että melkein tekisi mieli julistaa luu kalutuksi. Jos C5-kuski tai joku muu haluaa jatkaa, niin pyydän, tuokaa jotain ihan oikeasti uutta mukaan.
päästäänkin siihen, että milloin ylinopeus on oikeasti se ainut syy onnettomuuteen. Tuskin juuri koskaan, kuten nukahtaminenkaan. Yleensä syitä on monta, mutta miksi siis yritetään pääasiassa vaikuttaa vain yhteen. Siksikö että ylinopeuksien valvonnasta saadaan helpoimmin rahaa pienellä panostuksella. Rengasratsiat tai puhallusratsiat on jo vaikeampia toteuttaa ja niissä joudutaan suurimmaksi osaksi käyttämään aikaa (pysäyttämään) kuljettajia joilla homma on kunnossa.. Eli näyttäis siltä että raha ratkaisee paljon. Asennekasvatuksellakaan ei juuri tienata nopeasti, pitkällä aikavälillä luultavasti eniten.
ei kai tässä olekaan kyse ollut niinkään siitä, milloin se on ainoa syy, vaan siitä, milloin se on yksi niistä syistä? Yleensä syitä on tosiaan monta, eikä niistä yhtään pidä lähteä vähättelemään.
Mutta siksi tarvittaisiin todellista puolueetonta tutkintaa siitä, kuinka usein ylinopeus on pääsyy.
Pahinta tässä tarkoitushakuisessa tilastoinnissa on tilastojen väärinkäyttö. Kaikenlaiset autoilijoiden simputuksesta nauttivat pikkuhitlerit, joita liikenneministeriö, Helsingin liikennesuunnitteluvirasto, Liikenneturva, Vihreä liitto jne. ovat pullollaan toitottavat kuinka ylinopeusonnettomuudet ovat taas lisääntyneet. Esimerkiksi kansanedustajien ei ole mahdollista perehtyä kaikkeen materiaaliin kunnolla ja he joutuvat tahtomattaan harhaanjohdetuiksi. Kun tilastoista pomitaan kaikki onnettomuudet, joissa ylinopeus on osatekijänä ja väitetään kansanedustajille, että tässä on ylinopeuksista johtuvat onnettomuudet, ollaan aika lähellä virkarikosta.
Varsinkin liikenneturvan pitää nostaa silloin tällöin profiiliaan näillä keinoilla turvatakseen seuraavan vuoden määrärahansa.
Täällä olet sinä, joka tiedät aina paremmin. Kumma, ettei eduskunta ja liikenneministeriö ole vielä älynnyt palkata sinua tärkeisiin asiantuntijatehtäviin.
Onnettomuuksien syyksi kirjataan avaintapahtumat eli seikat, jotka ovat joko suoraan tai välillisesti johtaneet onnettomuuden syntyyn.
Ei siis ole niin, että joka kerta, kun onnettomuuteen joutunut on ajanut ylinopeudella, tämä ylinopeus kirjattaisiin onnettomuuden syyksi.
...osasyy.
Olen oikeissa töissä yksityisellä sektorilla enkä suostu valtion palkoilla pikkuhitlerihommiin.
Hain kerran töihin ministeriöön ja se valitsi minut sadan hakijan joukosta ja kuvitteli kai, että palkkavaatimukseni oli vitsi. Joutuivat panemaan paikan uudelleen hakuun.
Tapaukset, joissa se on osasyy, saadaan jo tilastoitua varsin hyvin nykykäytännöllä. Toiveesi on siis jo toteutunut.
...onko se merkitty osasyyksi siksi että se on osasyy vai siksi että se on olemassa, oletuksena että jos se on olemassa, sen täytyy olla osasyy?
..se on osasyy silloin, kun se on osasyy, ja silloin se ei ole, kun sitä ei ole. Ihan niinkuin ne muutkin syyt.
Jos henkilö ajaa suoraan ojaan, ja hänen autossaan on huonot renkaat, osa syystä kuuluu huonoille renkaille, vaikka henkilö olisi ajanut ojaan tahallaan. Huonot renkaathan ovat vaaralliset.
Jos autossa olisi ollut hyvät renkaat, huonoja renkaita ei luonnollisesti olisi osasyyksi merkitty, sillä niitä ei ollut.
Sitähän lauseesi tarkoitti.
..asian siinä valossa haluat nähdä, niin kyllä. Sen tosin voi nähdä myös toisessa, ihan oikeasti fiksussa valossa, jonka sinäkin varmasti tiedostat, ja on vain valintakysymys, miten sen haluaa nähdä. Minulle on sama, mikä valintasi on.
...asian siinä valossa haluat nähdä, niin kyllä. Sen tosin voi nähdä myös toisessa, ihan oikeasti fiksussa valossa, jonka sinäkin varmasti tiedostat, ja on vain valintakysymys, miten sen haluaa nähdä. Minulle on sama, mikä valintasi on."
Ahaa. Nyt ymmärrän. On siis fiksua syyttää syytöntä vain siksi että hänellä on rikosrekisteri. No joo, loogistahan se, mutta tuomitsemaan ei niin hatarin perustein kannata ryhtyä.
minuakin kiinnostanut ja olen tullut tutkimuksissani siihen tulokseen, että kaahareita ovat ilmeisesti kaikki jotka:
1. ohittavat, vaikka ohitettava ajasi miten hiljaa
2. ne jotka haluavat ajaa edes suurinpiirtein rajoitusten mukaan eivätkä halua hissutella ja tuumailla edellisen illan juttuja liikenteessä
Yleensä "kaahari" nimikettä viljelevät tukisukka-amatsonit ja tötterövillet, joiden mielestä vain heidän nopeutensa ja ajotapansa on se oikea, vaikka se olisi miten väärä.
Teoria, nollahypoteesi, empiiria...?
Perustuuko syvähaastatteluihin vai havainnointiin? Millä perusteella otos on valittu? Miten aineistoa on käsitelty, mitkä olivat käyttämäsi tilastolliset menetelmät?
Eikö tutkimustuloksesi ole aika yllättävä? Sehän poikkea merkittävästi tähänastisesta käsityksestä, jonka mukaan kaaharit ovat vaarallisen suurilla nopeuksilla ajavia, muutenkin huonoa liikennesilmää osoittavia, pienimunaisia, mutta isoegoisia mölypäitä, jotka rauhoittuvat sitten, kun tulee perhettä ja ikää lisää tai vaihtoehtoisesti kuusi jalkaa maata päälle.
on peräisin samasta paikasta kuin Käki Äimäsen tilastot ja vaikka siinä on paljon tottakin, niin se kuitenkin on kirjoitettu hymy huulessa. Mutta tosikkohan näillä palstoilla saa aikaan muille hyvät naurut!!!!
Mutta vakavasti, seuraappas haastatteluja ja keskusteluja. Siellä poikkeuksetta puhutaan kaahareista. Minä ajan n.60tkm vuodessa ja kohtaan harvoin sellaisia joita luokittelen kaahareiksi. Munien kokoa tosin en tiedä kun ei oikein muitten vehkeet kiinnosta, mutta siis sellaisia, jotka ajavat muista välittämättä/pahennusta herättäen. Vaikka itse en aja kovia ylinopeuksia, niin minulle on ihan sama mitä vauhtia muut ajavat niin kauan, kun näytetään merkit kohdalleen, ei vaihdeta kaistaa eteen tai ohitella välinpitämättömästi. Muuten saatte ajaa vaikka 300km/h ja sitäkään en hyvissä oloissa pitäisi kaahailuna....
... kun ajetaan niin lujaa, että auton renkaiden ote tiehen katoaa tai auto käyttäytyy muuten holtittomasti, vrt. ralliautoilu. Kaahausta ei ole kohtuullisen reipas ylinopeus sinänsä, vilkun käyttämättä jättö tai koukkiminen kaistalta toiselle sinänsä. Näihin pitää ehdottomasti liittyä myös auton holtitin käsittely ( ruopiminen, sivuliirrot, äkkinäisistä liikkeistä johtuva keinahteleminen, äkkinäiset liikkeet uyleensä).
Aika moni meistä talvikelillä kaahailee, kun renkaat sutivat lähdöissä ja peräkin joskus pukkaa rinnalle.
Taitaa tuo kaahaamisen määritteleminen olla vaikeampaa kuin äkkiseltään uskoisi.
Itse määrittelisin kaahamisen niin että silloin mennään niin kovaa kuin autosta pääsee täysin muusta liikenteestä välittämättä. Tosin joku puolisokea pappa vanhalla väsähtäneellä kakstahtiskodallakin täyttää kaaharin kriteerit joten se siitä.
"Taitaa tuo kaahaamisen määritteleminen olla vaikeampaa kuin äkkiseltään uskoisi."
Niinpä taitaa olla. Tuossa kun mainitsin, että renkaat sutivat ja autoo liiraa, en tosiaan ottanut tuota talvikeliä huomioon. Täydennänpä siis vielä määritelmääni. Kaahausta on kun ajetaan tarkoituksella niin, että auto käyttäytyy holtittomasti, eli esim. liiraa tai sutii. Kaahausta ei ole jos em. tapahtuu vahingossa tai tarkoituksettomasti. Kaahausta sinänsä ei myöskään ole ylinopeus (pois lukien reipas ylinopeus piha- tai taajamateillä), kaistanvaihto tai vilkun käyttämättä jättäminen. Ei silti, että kannustaisin ylinopeuteen jne. Erityisesti vilkun käyttö on nykyisin aika lailla kortilla.
Päämottoni liikenteessä on, että otetaan toisetkin huomioon. Pieni kohteliaisuus ei ole pahasta. Itse ajan 2 x 30 km työmatkan Tampereen läpi päivittäin ja täytyy sanoa, että aika harvoin sitä tapaa varsinaisia kaahareita. Liikenne sujuu ruuhkista huolimatta aikas sivistyneesti ja suurin osa kuljettajista ottaa huomioon myös muun liikenteen. Pyrin antamaan tilaa nopeammin ajaville, vaikka he sitten ajaisivatkin ylinopeutta. Toisille tämä tuntuu olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa ja tällä tarkoitan lähinnä niitä, jotka junnaavat vasemmalla kaistalla (4-kaisttainen tie) vaikka takana on jonoa ja mahdollisuus olisi siirtyä oikealle kaistalle.