Erittäin hyvää alkanutta elokuuta kaikille.
Onko kukaan pakko-oireista kärsivä kokenut ajattelemisen hankalaksi? Tarkoitan siis, että pystyttekö ajattelemaan helposti pitkiä ajatuksia pään sisällä tarvitsematta ajatella ääneen tai että tulisi pakonomainen tarve toistaa jokin sana/lause jonka koki ajatelleensa huonosti (epäilys ettei mennyt riittävän hyvin perille aivoissa).
Itse koen pään sisällä ajattelemisen jotenkin kankeaksi ja sitten kun saman asian ajattelee osittain ääneen niin se tuntuu menevän aivoissa perille helpommin. Olisiko mahdollista, etteivät viestit kulkeudu aivoissa jostain syystä tarpeeksi hyvin perille välittäjäaineen puutoksen vuoksi? Käytän Seronilia 40mg päivässä ja pakko-oireet, ahdistus ja masennus ovat osittain helpottuneet mutta ajattelu tuntuu olevan edelleenkin aika työlästä.
Mistähän voisi olla kyse? Toivottavasti joku ymmärsi mitä tarkoitan.
Onko kukaan pakko-oireista kärsivä kokenut ajattelemisen hankalaksi? Tarkoitan siis, että pystyttekö ajattelemaan helposti pitkiä ajatuksia pään sisällä tarvitsematta ajatella ääneen tai että tulisi pakonomainen tarve toistaa jokin sana/lause jonka koki ajatelleensa huonosti (epäilys ettei mennyt riittävän hyvin perille aivoissa).
Itse koen pään sisällä ajattelemisen jotenkin kankeaksi ja sitten kun saman asian ajattelee osittain ääneen niin se tuntuu menevän aivoissa perille helpommin. Olisiko mahdollista, etteivät viestit kulkeudu aivoissa jostain syystä tarpeeksi hyvin perille välittäjäaineen puutoksen vuoksi? Käytän Seronilia 40mg päivässä ja pakko-oireet, ahdistus ja masennus ovat osittain helpottuneet mutta ajattelu tuntuu olevan edelleenkin aika työlästä.
Mistähän voisi olla kyse? Toivottavasti joku ymmärsi mitä tarkoitan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Käyttämäsi lääkkeet haittaa ajattelua.
Kyseistä ajattelun vaikeutta kun esiintyi jo ennen lääkityksen aloittamista. Pohdittiin, että ehkä serotoniinilääkityksen aloittaminen poistaisi myös tämänkin ongelman mutta sitä se ei ole helpottanut kuin ehkä hieman. Olisiko kyse jonkin toisen välittäjäaineen puutoksesta tai sitten jostain fyysisestä viasta aivoissa?
Lisää vastauksia odotellaan.
voin kertoa että täysin sama asia.
ihmeen hyvin onnistuit asian tiivistämään, minusta taas tuntuu että se on jonkinlainen pakko-oire toistaa asioita. ihanku hetkessä läsnä-eläminen ois mahdotonta ja aiheuttais jonkun hirveen ahdistuskohtauksen tai jotain.. en oikein tiedä, oon ajatellu jos se on jotain vakavaa stressiä. onko mesee tai jotai jos keksit jonkun vastauksen ja toisinpäin?
Moi!!Tosi outoa lukea joltain muulta samoja oireita mitä itellä on ollu nyt monta vuotta. Hirveesti oon yrittäny pakkoajatuksista lukea, mutta suurimmalla osalla ne tuntuu olevan juuri näitä vahingoittamis-ajatuksia tai seksuaalisia ajatuksia. Mulla itelläni ajatukset jumiutuu niin että jokin asia ei mene vaan kerran pakonomaisesti ajattelemalla pois, vaan se jää juuri kiertämään kehää pään sisällä. Ja se jos mikä on todella todella kuluttavaa, ja siksi oonkin usein tosi väsynyt. Ja mulla nää ajatukset liittyy nimenomaan tohon hetkessä elämiseen. Se tuntuu mustakin lähes mahdottomalle, ihan kun pään sisällä ois jotain mikä haluaa sen estää ja syöttää aina siihen hetkeen liittyviä tai siitä juurtavia asioita ajateltavaksi sen sijaan että eläis niitä hetkiä. Oon käynyt terapiassa, joka tuntui lähes turhalle koska terapeutti ei mun mielestä ollut pätevä. Siellä kuitenkin selvisi tuo aivojen kehittämä systeemi paremmin. Kerroin sille terapeutille että mun on vaan pakko käydä jotain asiaa päässäni läpi tiettyyn pisteeseen asti, niin että saan sellasen tunteen siitä että nyt sitä on tarpeeksi jauhettu. En itse osannut määrittää mikä tuo "tietty piste" on, mutta terapeutti selvitti että ajatuksilla yritetään torjua ahdistusta, ja tuo piste on se hetki, kun saan ahdistustason siedettävän alas ja pystyn jatkamaan sitä mitä olinkaan tekemässä. (nää ajatuksethan pahimmillaan lamaannuttaa täysin muulta tekemiseltä/puhumiselta, ja sehän se näyttääkin fiksulle kun yks vaan istuu ja tuijottaa..vaan kun tietäisivät mikä sekamelska siellä pään sisällä käy..) Mulla myöskin niiden ajatusten ääneen puhuminen on auttanut, joskus vaan tuntuu että ne ei tuu päästä ulos jos ei niitä konkreettisesti päästä sieltä suun kautta. Ja lievempi keino on vaan huulten liikuttelu ilman että tulee ääntä..kuulostaa kyllä niin sekopäiselle että en voi uskoa että puhun itestäni, munhan piti olla tosi fiksu ja pärjäävä yksilö..mutta tässä sitä vaan ollaan...
Minulla on ollut tuollaista samanlaista ajatusten jumittumista myös pitkään, ja minulla on myös OCD, mutta en ole jotenkaan koskaan ajatellut jumittumisen johtuvan OCD:sta, paitsi nyt kun siitä kerroit. Minulla on tuota jumittumista varsinkin silloin kun katson kelloa. Katson sitä, mutta en jotenkaan "ymmärrä" mitä se on, vaikka kuinka toistaisin sitä mielessäni. Vasta sitten kun kuiskaan ajan itselleni ääneen, niin asia menee perille...