KANSALLISKIELEMME YHTEISTÄ OMAISUUTTA
Perustuslain mukaan Suomi on kaksikielinen ja kansalliskielemme ovat suomi ja ruotsi. Kahden kielen rinnakkainen asema on sekä yhteiskunnallinen että sivistyksellinen saavutus.
Käytännössä painottuvat nyt vain pienempään kieleen liittyvät oikeudet. Enemmistön kieltä puhuvien toiseen kieleen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat jäämässä lähes kokonaan sivuutetuiksi.
Suomenruotsalaisten yhteisöjen ei tulisi monopolisoida kielitaidon puolustamista.
Kaksi kansalliskieltämme ovat kuitenkin kaikkien suomalaisten yhteistä omaisuutta ja keskeinen osa kansallista perintöämme. molemmat kielet kuuluvat kaikille suomalaisille äidinkielestä tai asuinpaikasta riippumatta. Suomenkielisille ruotsin kieli on kuitenkin muuttumassa etäiseksi, vaikka toinen kotimainen kieli on heillekin kuuluva oikeus ja osa heidän identiteettiään.
Kahta kieltämme koskevien juhlapuheitten ja arjen välillä on huima ero. Tämä koskee erityisesti ruotsin asemaa suomenkielisessä kouluopetuksessa.
Toinen kansalliskieli on edelleen kaikkien oppiaine, mutta sen asema on opetussuunnitelmissa vuosi vuodelta heikentynyt. Viimeksi näin tapahtui, kun pakollisesta ruotsin kielestä luovuttiin ylioppilaskirjoituksissa.
Kun ruotsin kielen opetus jää yhä useammin puolitiehen, menettäjinä ovat tietenkin ensi vaiheessa oppilaat, mutta sitä kautta koko suomalainen yhteiskunta.
Oppilaat joutuvat uhraamaan aikaansa ruotsin kielen opiskeluun, mutta lopputulos, kielen käytännön hallinta, jää heikoksi riittämättömän tuntimäärän ja liian myöhään aloitettujen opintojen takia.
Oppimistarpeella on monta lähtökohtaa: perustuslaki on kahden kansallisen kielen suojana, pohjoismaat ovat edelleen ensisijainen viiteryhmämme. Suomella ja Ruotsilla on ainutlaatuinen historiallinen ja edelleen jatkuva yhteys.
Nykyisen Suomen syntyä ei voi ymmärtää ymmärtämättä ruotsin kieltä ja sen asemaa tuossa kehityksessä. Molemmat kansalliskielemme kuuluvat sivistysperintöömme samalla tavalla kuin luterilainen tai ortodoksinen kirkko, autonomian aika tai oikeusvaltio.
Aito kaksikielinen valtio merkitsee aitoa vuorovaikutusta kielirajan ylitse. Jos suomenkielisten kielitaito heikkenee, vuorovaikutus uhkaa jäädä yksipuoliseksi tai harvojen etuoikeudeksi.
Samoin käy myös pohjoismaisten naapurisuhteitten. Ne menettävät erikoisluonteensa, jos siirrytään englannin kielen käyttöön.
Suomenkielisten tulisi päättää, halutaanko turvata sellainen koulujärjestelmä, joka takaa riittävät ruotsin kielen oppimismahdollisuudet. Ratkaisevassa asemassa ovat opetusministeriö ja opetushallitus.
Tarvitaan kuitenkin myös keskustelulle alttiita kansalaisia, jotka voivat vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, poliittisiin päättäjiin ja, ennen kaikkea, oppilaitten motivaatioon.
Ellei kasvava polvi koe, että yhteiskunta tukee ja kannustaa ruotsin kielen oppimista, tuo motivaatio jää puolinaiseksi.
KARI RAIVIO
kansleri
Helsinki
PÄR STENBÄCK
ministeri
Espoo
MATTI VUORIA
varatuomari
Helsinki
(HS - Mielipide - 31.8.2005)
Perustuslain mukaan Suomi on kaksikielinen ja kansalliskielemme ovat suomi ja ruotsi. Kahden kielen rinnakkainen asema on sekä yhteiskunnallinen että sivistyksellinen saavutus.
Käytännössä painottuvat nyt vain pienempään kieleen liittyvät oikeudet. Enemmistön kieltä puhuvien toiseen kieleen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat jäämässä lähes kokonaan sivuutetuiksi.
Suomenruotsalaisten yhteisöjen ei tulisi monopolisoida kielitaidon puolustamista.
Kaksi kansalliskieltämme ovat kuitenkin kaikkien suomalaisten yhteistä omaisuutta ja keskeinen osa kansallista perintöämme. molemmat kielet kuuluvat kaikille suomalaisille äidinkielestä tai asuinpaikasta riippumatta. Suomenkielisille ruotsin kieli on kuitenkin muuttumassa etäiseksi, vaikka toinen kotimainen kieli on heillekin kuuluva oikeus ja osa heidän identiteettiään.
Kahta kieltämme koskevien juhlapuheitten ja arjen välillä on huima ero. Tämä koskee erityisesti ruotsin asemaa suomenkielisessä kouluopetuksessa.
Toinen kansalliskieli on edelleen kaikkien oppiaine, mutta sen asema on opetussuunnitelmissa vuosi vuodelta heikentynyt. Viimeksi näin tapahtui, kun pakollisesta ruotsin kielestä luovuttiin ylioppilaskirjoituksissa.
Kun ruotsin kielen opetus jää yhä useammin puolitiehen, menettäjinä ovat tietenkin ensi vaiheessa oppilaat, mutta sitä kautta koko suomalainen yhteiskunta.
Oppilaat joutuvat uhraamaan aikaansa ruotsin kielen opiskeluun, mutta lopputulos, kielen käytännön hallinta, jää heikoksi riittämättömän tuntimäärän ja liian myöhään aloitettujen opintojen takia.
Oppimistarpeella on monta lähtökohtaa: perustuslaki on kahden kansallisen kielen suojana, pohjoismaat ovat edelleen ensisijainen viiteryhmämme. Suomella ja Ruotsilla on ainutlaatuinen historiallinen ja edelleen jatkuva yhteys.
Nykyisen Suomen syntyä ei voi ymmärtää ymmärtämättä ruotsin kieltä ja sen asemaa tuossa kehityksessä. Molemmat kansalliskielemme kuuluvat sivistysperintöömme samalla tavalla kuin luterilainen tai ortodoksinen kirkko, autonomian aika tai oikeusvaltio.
Aito kaksikielinen valtio merkitsee aitoa vuorovaikutusta kielirajan ylitse. Jos suomenkielisten kielitaito heikkenee, vuorovaikutus uhkaa jäädä yksipuoliseksi tai harvojen etuoikeudeksi.
Samoin käy myös pohjoismaisten naapurisuhteitten. Ne menettävät erikoisluonteensa, jos siirrytään englannin kielen käyttöön.
Suomenkielisten tulisi päättää, halutaanko turvata sellainen koulujärjestelmä, joka takaa riittävät ruotsin kielen oppimismahdollisuudet. Ratkaisevassa asemassa ovat opetusministeriö ja opetushallitus.
Tarvitaan kuitenkin myös keskustelulle alttiita kansalaisia, jotka voivat vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, poliittisiin päättäjiin ja, ennen kaikkea, oppilaitten motivaatioon.
Ellei kasvava polvi koe, että yhteiskunta tukee ja kannustaa ruotsin kielen oppimista, tuo motivaatio jää puolinaiseksi.
KARI RAIVIO
kansleri
Helsinki
PÄR STENBÄCK
ministeri
Espoo
MATTI VUORIA
varatuomari
Helsinki
(HS - Mielipide - 31.8.2005)
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Nykyisen Suomen syntyä ei voi ymmärtää ymmärtämättä ruotsin kieltä ja sen asemaa tuossa kehityksessä."
Voisiko joku kertoa, miksi historiaa Suomen synnystä ei voisi opiskella ihan suomen kielellä? Kyllä kaikki peruskoulun ja lukion oppikirjat aiheesta on kirjoitettu suomeksi. Ne, jotka rupeavat historiaa ihan tosissaan opiskelemaan, voivat sitten opiskella venäjää ja ruotsia. Näitä ihmisiä on tosin niin pieni osa kansasta, että koko kansan pakkoruotsittaminen tällä perusteella on täysin järjetöntä.
Luetun ymmärtämistä on sinulta aivan turha odottaa.
"Molemmat kansalliskielemme kuuluvat sivistysperintöömme samalla tavalla kuin luterilainen tai ortodoksinen kirkko, autonomian aika tai oikeusvaltio."
Kirkkoon ei ole pakko kuulua eikä uskontoa pakko opiskella, jos ei ole jäsen. Tämän vertauksen perusteella ruotsin pitäisi siis ehdottomasti olla vapaaehtoinen aine.
koko artikkeli pelkkää roskaa ja valhetta, koska yhtäkään sen väitettä ei ole
osattu loogisesti perustella vaan kaikki argumentit ovat ideologia- ja tunneargumentteja, joista pääasiassa progandistiset tekstit koostuvat.
On käsittämätöntä, että kaksi täysin suomalaista henkilöä kuten Kari Raivio ja Matti Vuoria ovat olleet mukana hyökkäämässä Suomen kansan enemmistöä vastaan Per Stenbäckin kanssa, mutta todennäköisesti Kari Raiviolle ja Matti Vuorialle on maksettu ruotsin kielen kohtuuttoman aseman puolustamisesta kyseisen artikkelin avulla.
Kyseessä on siis ilmiselvästi maksettu mielipide, jonka taustalla on RKP:n voimakas ja varakas propagandakoneisto, joka puolestaan on kytketty rikkaisiin suomenruotsalaisiin säätiöihin tai sitten herrat Kari Raivio ja Matti Vuoria ovat täysin arvostelukyvyttömiä puhumattakaan ankkalammikon
fantasiamaailmassa elävästä RKP-fanaatikko Per Stenbäckistä.
Artikkelin julkaisuvuosi 2005 paljastaa myös sen tosiasian, että kyseinen artikkeli on pakkoruotsittajien hätähuuto ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsin poistoon, joka tapahtui kyseisen artikkelin julkaisuvuotta edeltäneenä vuonna.
Pakkoruotsittajien keinot käyvät entistäkin epätoivoisemmiksi ja ylimielisemmiksi heidän huomatessaan ruotsalaismielisen kielipolitiikan suosion hupenemisen vuosi vuodelta.
on selvästikin svekomaniaa, joka on sairas ilmiö. Esim. islamistien ja svekomaanien puheissa on paljon samaa.
Kirsi Virtanen paljon puhutussa keskiviikkopakinassaan Ylen Radio 1:ssä. Kuunnelkaapa juttu Ylen Areenassa!
Kari Raivio on samaa osastoa kuin esim. Esko Aho. Oma subjektiivinen näkökulma (aviopuolison äidinkieli) katsotaan objektiiviseksi perusteluksi pakkoruotsittaa koko Suomi.
valtaa että ovat pystyneet ruotsittamaan aviomiehensä niin täydellisesti,
jos on totta että noilla kolmella miehellä, Aholla, Raiviolla ja Sasilla on suomenruotsalainen vaimo?
perheessä kesänsä. Paavo ihastui niin kovasti koska siellä puhuttiin ruotsia ja syötiin lautaselta.
Kyllä suomenruotsalaisilla naisilla on valtaa että ovat pystyneet ruotsittamaan aviomiehensä niin täydellisesti, jos on totta että noilla kolmella miehellä, Aholla, Raiviolla ja Sasilla on suomenruotsalainen vaimo?