Onko Raahessa museoita?

Raahessa on Raahen museo, joka sijaitsee museonrannassa, lähellä pikkulahden uimarantaa. Lisäksi Pattijoella on Ojalan kotiseutumuseo, kasitien varressa.

Vanha Raahe

Vanha Raahe on yksi parhaiten säilyneitä puukaupunkeja maassamme. Päätös säilyttämisestä tehtiin vuonna 1977 ja tämän jälkeen alueella on korjattu satakunta päärakennusta. Kaikkiaan alueella on 152 vanhaa asuintaloa ja noin 240 talousrakennusta.

Pekkatori

Pekkatori on Raahen palon jälkeen tehdyn Gustaf Odenwallin kaavan (1811) tärkein kokonaisuus. Siitä piti tulla kaupan ja hallinnon keskus. Aukiota ympäröi seitsemän asuintonttia. Torin äärelle rakensivat monet Raahen valtasuvuista. Uudisrakentajat olivat kaupungin huomattavimpia porvareita, raatimiehiä, kauppiaita ja laivanvarustajia.
Torin lounaiskulmalle oli varattu tontti raatihuonetta varten. Hanke ei koskaan toteutunut, vaan Raahen kaupunki osti 1860-luvulla Brunowin perikunnalta Rantakadun varrella sijaitsevan talon, joka toimii edelleen Raahen kaupungin johtavien virkamiesten työpaikkana.
Torin ympärysrakennukset edustavat kaikki 1800-luvun puuklassismia. Tämä italialaisen renessanssin ihanteiden mukainen umpikulmainen torikokonaisuus on säilynyt poikkeuksellisen yhtenäisenä. Pekkatori on kansainvälisesti arvokas. Suomalaisten puukaupunkien toreista Pekkatori on parhaiten säilynyt.

Raahen museot

Raahen merimuseo
on Suomen vanhin yliopistojen ulkopuolinen museo. Sen perusti monista kulttuuriharrastuksistaan tunnettu piirilääkäri Carl Robert Ehrström vuonna 1862. 1900-luvun alussa museo sai tilat vuonna 1848 rakennetusta kaupungin tulli- ja pakkahuoneesta, jossa toimi aikoinaan myös merimieshuone.

Soveliuksen talo
Pakkahuoneen museon välittömässä läheisyydessä Rantakadun vastakkaisella puolella on Raahen museon toinen käyntikohde, Soveliuksen talo. Tämä 1780-luvulla rakennettu Raahen vanhin säilynyt asuinrakennus on tyypillinen 1700-luvun porvaristalo.

Wanha Apteekki
Raahen Wanhan Apteekin kokoelma on yksi Suomen arvokkaimmista farmasia-alan kokonaisuuksista. Kokoelmassa on satamäärin apteekkipurkkeja, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Esillä on myös lääkkeiden valmistuksessa tarvittuja välineitä ja vanhoja myyntipakkauksia.

Saloisten kotiseutumuseo
sijaitsee Arkkukarissa 8-tien varrella. Museon rakennukset ja esineistö kertovat pääasiassa Saloisten alueen entisajan elinkeinoista, kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Museon omistuksessa on laaja esineistö ja 18 vanhaa rakennusta, mm. sepän paja, kalastajan vaatimaton maja sekä Mutalan tilan vanha pihapirtti.

Ojalan kotiseutumuseo
Museoalue sijaitsee Ojalantien varressa lähellä Pattijoen keskustaa valtatie 8:n tuntumassa. Ojala on vanha maatila, joka muutettiin rouva Augusta Durchmanin testamenttilahjoituksen varoilla v. 1913 turvakodiksi sairaille ja vanhuksille.

Olkijoen Rauhanpirtti
Olkijoen Rauhanpirtissä (tuolloin Lassilan majatalo) sovittiin Suomen sodan taistelujen lopettamisesta. Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen aselepo allekirjoitettiin tässä rakennuksessa 19. marraskuuta vuonna 1808.

Kettukankaan konemuseo

Raahen kirkot

Raahen kirkko (Pyhän Kolminaisuuden kirkko), jonka on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck, valmistui vuonna 1912. Rakennusaineena on käytetty Raahen edustan saarista louhittua harmaagraniittia.
Kirkon alttaritaulun Heräävä toivo on maalannut taiteilija Eero Järnefelt v. 1926.

Saloisten kirkko, jonka on suunnitellut rakennusmestari J. Karvonen, on valmistunut vuonna 1932.
Kirkossa säilytetään edellisen kirkon palosta pelastettuja keskiaikaisia pyhimysten kuvia ja pyhimyskaappia 1400-luvulta.
Vuodelta 1783 peräisin olevaa kellotapulia on sanottu kuningas Kustaa III:n suunnittelemaksi. Tapulikahvio avoinna 15.6. - 9.8. klo 12-18.

Pattijoen kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Se valmistui v. 1912. Kirkko on betonivaluna rakennettu tornillinen pitkäkirkko, jonka runkohuoneen toiseen päähän liittyvät matalat poikkipäädyt. Rakennuksen massoittelu ja koristeaiheiden käyttö on sangen hillittyä.
Kirkon alttaritauluna on tyrolilainen kullattu puuveistos nimeltään Kristus ristillä.

Pattijoen Metsäkirkko sijaitsee rauhallisessa metsämaastossa vajaan kilometrin päässä meren rannikolta. Tie sinne kääntyy Pattijoen Mansikkakarintieltä, ja valtatie 8:lta kirkkoon tulee matkaa noin kolme kilometriä.

Muuta

Pattijoen vanha kiviholvisilta on valtakunnallinen tiemuseokohde. Silta rakennettiin vuosina 1896-97. Ennen nykyistä kivisiltaa paikalla on ollut useita puusiltoja.
Sillan yli kulkeva tie muutettiin 1960-luvun lopussa valtatiestä paikallistieksi. Seitsenkymmenluvun puolivälistä saakka tie on toiminut pelkästään kevyen liikenteen väylänä.

"Kastellin linnanraunioiksi" kutsuttu kivimuodostelma Pattijoen Ylipäässä on suurin Pohjanmaalla tavatuista ns. jättiläisten linnoista ja kirkoista. Linnakangas -nimisellä harjanteella sijaitseva muinaisjäännös on keskimäärin parinkymmenen senttimetrin kokoisista luonnonkivistä ladottu suorakaiteen muotoinen kehämuuri. Eräiden lähteiden mukaan muinaisjäännös saattaisi olla peräisin jopa 3000 - 1600 luvuilta ennen ajanlaskumme alku

Tuo on pelkkää kusetusta koko viesti. Kirjottaja on lähetellyt samaa museotiedustelua lähes jokaisen kaupungin chattiin ahvenanmaalta lappiin, katsokaa vaikka itse. Netistähän ne tiedot helposti ja nopeesti selviäisi. Ei kukaan matkusta noin hirveesti kuin tuo, siihen menis toista vuotta yhtämittaiseen reissaamiseen.
Mikä lie idiootti joka saa siitä jotain kicksejä, syököön paskaa! Turhaan ihmiset näkevät vaivaa vastaamalla.