Kyllä oikeesti tarvitaan Suomessa oikeistolaisempaa politiikkaa. Tämä hallitus siirti perheille maksettavaa 8000 euroa, kun ottaa uutta lainaa tilanteessa kun hyvin tietää, että myöhemmin lainaa on entistä vaikeampi maksaa takaisin. Lainanotolla jarrutetaan niitä rakenteellisia muutoksia, joita väkisinkin Suomessa tapahtuu eli raha heitetään tuuleen tai poltetaan.
Järkevämpää on karsia hallinnosta. Vähemmän suunnitelijoita ja poliittisia sihteereitä. Enemmän opettajia ja poliiseja. Sairaanhoito tulisi yksityistää välittämästi. Yksityisellä puolella kun ei voi politilasta jonottaa, kun se menee naapuriin. Tuki voidaan maksaa köyhistä Kelan kautta niinkuin tähänkin asti. Jos tienaa tommoset 5000 ekua kuussa niin tuskin tarvitsee tukia ja lapsilisiä, mutta ei tarvitse lisää verojakaan.
Natoon pitäisi liittyä heti. Ei saada kunnon pommeja hornetteihin vaan myyvät toisen luokan kamaa. Se maksaa sitten verta. Pari sukellusvenettä tarvitaan. Vaikka pieniä, kunhan niillä voi ampua tymäkän meritorjuntaohjuksen. Ilmeisesti ei vieläkään ymmärretä, että pääpaino on merialueen ja ilmatilan puolustamisessa sekä kauppamerenkulun turvaamisessa kaikissa tilanteissa. Yksin ei oikein paukut riitä. Tostahan sen saa helposti liittymisen aikaan, kun venäjä saa sen putkensa. Tollompikin osaisi nyt neuvotella.
Järkevämpää on karsia hallinnosta. Vähemmän suunnitelijoita ja poliittisia sihteereitä. Enemmän opettajia ja poliiseja. Sairaanhoito tulisi yksityistää välittämästi. Yksityisellä puolella kun ei voi politilasta jonottaa, kun se menee naapuriin. Tuki voidaan maksaa köyhistä Kelan kautta niinkuin tähänkin asti. Jos tienaa tommoset 5000 ekua kuussa niin tuskin tarvitsee tukia ja lapsilisiä, mutta ei tarvitse lisää verojakaan.
Natoon pitäisi liittyä heti. Ei saada kunnon pommeja hornetteihin vaan myyvät toisen luokan kamaa. Se maksaa sitten verta. Pari sukellusvenettä tarvitaan. Vaikka pieniä, kunhan niillä voi ampua tymäkän meritorjuntaohjuksen. Ilmeisesti ei vieläkään ymmärretä, että pääpaino on merialueen ja ilmatilan puolustamisessa sekä kauppamerenkulun turvaamisessa kaikissa tilanteissa. Yksin ei oikein paukut riitä. Tostahan sen saa helposti liittymisen aikaan, kun venäjä saa sen putkensa. Tollompikin osaisi nyt neuvotella.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuupovuaraan ja Pihtiputtaalle kilipailevat terveysasemat noihen kunnan järjestämiin rinnalle. Sitte ku ois suatunna sellaset, suataisiin vissiin vielä lissee kilipailevvii liäkeäreitä. Ja hoetajia. Par ambulanssii ja toennii pollisiloita ja opettajjii. Sit polliisit voisiit kärrätä opettajat aina illalla kotiin ku ne vässyyvät töihen jäläkeen paikallisessa kultturrikeskuksessa.
Ois Ari Vatasellennii bussikuskina töitä, ei tarvihtis Ranskaan männä ajelemmaa.
On se vaan tyhmää maksaa liikaa!
"Talouskatsaus 30.6.2009 (EK)
Romahdus ei ollut ennakkotietojen harhaa.
Tilastotiedot ovat olleet ristiriitaisia, mutta nyt kuva on yhtenäinen. Kansantalouden tilinpidon käyrät painoivat päänsä alaspäin suhdannekuvaajien edessä. Bkt väheni ensimmäisellä neljänneksellä 7,5 % ja teollisuus noin viidenneksen. Kaupan arvonlisäys romahti edellisvuodesta peräti 12 %. Viime vuosikymmeninä ei olisi ilman lamavuotta 1992 ollut mitään tähän verrattavaa.
Erot suhdannelaitosten ennusteissa ovat myös vähäisiä. Etlan maaliskuussa ennustama dramaattinen 6,5 prosentin leikkaus bruttokansantuotteesta ei silti välttämättä riitä. Lama söi 1990-luvun alussa trendin mukaisesta volyymin kasvusta 4 vuoden aikana yli 20 %. Nyt syöksy on ollut silloistakin jyrkempi, mutta nopean elvytyksen ansiosta ensi vuodelle ennustetaan jo plussaa. Olisiko laman häntä saatu tällä tavalla katkaistuksi, on epävarmaa.
Käytettävissä olevat tuloista leikkautui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 8 % ja yksityinen kulutus väheni reaalisesti peräti 4,5 %. Hieman edellisvuodesta edelleen lisääntynyt julkinen kulutus lieventää kokonaiskulutuksen vähennyksen runsaaseen 3 prosenttiin. Poikkeuksellisen synkät luvut kuvaavat kertovat miten voimakkaasti taantuma on iskemässä myös kotitalouksiin ja kotimarkkinoille.
Yleensä hitaasti muuttuva työllisyys on alkanut heikentyä nopeasti, kuten kävi 1990-luvun alussa. Tuoreimmissa toukokuun tiedoissa kausitasoitettu työttömyysprosentti lähentelee jo 9 %. Viime vuoden puolivälissä luku oli vielä 6 %. Työvoima on vielä kasvanut, mutta alkanee työtilaisuuksien vähetessä kutistua kuten ennenkin.
Viennin volyymi putosi vuoden alussa 25 % ja tuonti 20 % viime vuodesta. Investointien volyymi väheni 9 %. Ilman ydinvoiman rakentamista luvut olisivat vielä heikommat. Uusia asuntoja ei rakenneta juuri lainkaan, mutta korjaus- ym. rakentaminen pitää rakennusinvestointien yhteenlasketun vähenemisen runsaassa 10 %:ssa.
Viennin arvo väheni maaliskuussa lähes 40 % edellisvuodesta. Laskua on kaikissa vientimaissa. Toimialoista metsä- ja kemianteollisuuden vienti ovat vähentyneet rinnakkain noin 30 %. Teknologiateollisuus piti lähes yksin vientiä yllä ja nyt pudotus on vastaavasti suuri. Metallien vienti on vähentynyt 60 %, muut 30–40 %. Vaihtosuhde on heikko, vaikka onkin kohonnut hieman".
Kepun esitys:
"Ruoan ja rehujen arvonlisävero laskee 17 prosentista 12 prosenttiin ensi vuoden lokakuun alussa. Alennuksen "odotetaan" siirtyvän hintoihin, joiden odotetaan laskevan 4,1 prosenttia.
(n. 500 milj. eur )
Eduskunta hyväksyi keskiviikon (11/2008)täysistunnossa hallituksen esityksen ruoan arvonlisäverosta äänestyksen jälkeen. Kansanedustaja Heli Paasio (sd) esitti lain hylkäämistä. Hylkäysesitys kaatui luvuin 124–34.
Ruoan ja rehujen arvonlisäveron alentaminen vähentää valtion verotuloja 500 milj.euroa vuodessa, mutta siitä palautuisi hallituksen arvion mukaan noin puolet veronalennuksen myönteisten vaikutusten seurauksena".
Kokoomuksen esitys:
"Työnantajien kela-maksun poisto vähentää kuntien menoja vuositasolla 248 miljoonaa euroa.
Taloudellisen tilanteen heikkenemisen vaikutuksia pyritään vaimentamaan paitsi elvyttämällä rakennustoimintaa niin myös alentamalla yritysten työvoimakustannuksia poistamalla kansaneläkemaksu työnantajilta. Maksun poistamisen arvioidaan tukevan työvoiman kysyntää yhteensä noin 10 000 hengellä.
Alennus on tarkoitettu pysyväksi ja nopeasti voimaan tulevaksi. Kansaneläkemaksua alennetaan 1.4.2009 lähtien 0,8 prosenttiyksikköä ja se poistetaan kokonaisuudessaan 1.1.2010 alkaen.
Kela-maksun poisto on osa työmarkkinoiden kokonaispakettia, joka edistää velkaantumisen vastapainoksi julkisen talouden kestävyyttä nopeuttamalla eläkkeiden rahastointia. Työntekijöiden ja työnantajien palkansivukuluna maksamaa työeläkemaksua (TyEL-maksu) nostetaan nykyisestä 0,2 prosenttiyksiköllä vuosittain vuodesta 2011 vuoteen 2014.
Kansaneläkemaksun poisto vähentää työllistämisen kustannuksia taantumassa ja irtisanomisten uhatessa, erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa.
Poisto ei ole yleinen verohelpotus työnantajalle. Kevennys kohdistuu suoraan työntekijän palkkaukseen. Yritys joka irtisanoo työntekijöitänsä, ei hyödy maksun poistosta irtisanottujen osalta.
Kunnat ovat suurena työllistäjänä yksi suurimpia Kela-maksun maksajia. Tänä vuonna kuntien menorasite kevenee 78 miljoonaa euroa. Nettovaikutus keventää ensi vuodesta lähtien kuntien maksurasitetta 248 miljoonaa euroa vuodessa pysyvästi. Tämä rasite siirtyy valtion kannettavaksi.
Sinivihreä hallitus on johdonmukaisesti siirtänyt verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöä rasittavan kulutuksen verotukseen. Ratkaisu keventää työn verotuksen kokonaisveroastetta. Kela-maksun poistosta valtiontalouteen syntyvä vaje rahoitetaan pääosin elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja korottamalla. Tarvittavat rahoituspäätökset tehdään vuoden 2009 keväällä valtiontalouden menokehyksistä päätettäessä. (NYT KUNNAT NOSTAVAT VEROPROSENTTEJAAN)
Rakenteellisia uudistuksia tehtäessä eri ratkaisujen ajoituksella voidaan vaikuttaa suhdanteisiin. Veroja ja maksuja kannattaa alentaa matalasuhdanteessa tai taantumassa. Toisaalta kompensoivat nostot kannattaa tehdä normaalissa suhdanteessa tai nousukaudella Maksun poisto ei murenna perusturvan rahoitusta.
Kokoomuksen esitys:
Hallitus aikaistaa vaalikauden lopulle kaavailemiaan tuloveronkevennyksiä ensi vuoden alkuun. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) vahvisti tiedon UP-uutispalvelulle torstaina.
Alun perin hallitus jätti 1,1 miljardin veronkevennysvaran vuosille 2010-11. Ne tulkittiin tuolloin hallituksen porkkanaksi, jolla tulevan tuloratkaisun palkankorotuksia olisi painettu alemmas UP-uutispalvelu kertoo. Kataisen mukaan hallitus ei ole päättänyt, kuinka paljon verokevennysvarasta käytetään jo vuonna 2009. Se on tarkoitus määritellä kesällä, kun päätetään valtion ensi vuoden budjetin sisällöstä. UP-uutispalvelun mukaan valtiovarainministeri sanoo hallituksen selvittävän, onko kevennysvaraa enemmänkin. (TÄMÄ VARMASTI PERUTAAN)
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Leif Fagernäs vaati hallitusta tuplaamaan veroalennuksiin varatut 1,1 miljardia. Fagernäsin mukaan nyt tarvittaisiin elvytystä, koska talouden taantuma uhkaa".
Summa näistä toimenpiteistä on n. 2,6 mrd.eur.
staisti velanotossa Jyrkin rinnalla. Silta kokomuksen vministerit saavat ylivoimaisen kolmoisvoiton velkaannuttamisessa ja hyvinvoinnin alasajossa.