Mistä ujon tytön tunnistaa ulkopuolisesti?

Uskoisin, että se henkii olemuksesta, tarkemmin sanottuna erityisesti kehonkielestä. Usein ujon tytön ( tai ujon ihmisen yleensä ) ympärille voi ikään kuin kuvitella jonkinlaisen näkymättömän suojamuurin. Hänessä ei ole sellaista varmuutta, joka mahdollistaisi vaikkapa satunnaisen ohikulkijan yhtäkkisen kohtaamisen luontevasti. Monilla ujoilla ihmisillä tuo johtuu siitä, etteivät he ole varmoja toisten hyväksynnästä. Olemuksessa voi olla ylikorostunutta huomaavaisuutta, empaattisuutta ja ystävällisyyttä tai sitten vaikka ylpeän oloista tylyyttä tai kivikasvoista tunteiden piilottamista. Syy käytökseen on kuitenkin yleensä juuri tuo epävarmuus hyväksynnästä.

Yksi parhaista tavoista saada selville toisen ujous on katsekontakti: ujo ihminen menee siitä hämilleen, saattaa esimerkiksi hymyillä vaivaantuneesti ja ohjata katseensa katutasoon.

Sen sijaan esimerkiksi pukeutumistyylistä ujoutta ei voine tunnistaa. Itse esimerkiksi ujona ihmisenä pukeudun melko huomiotaherättävästi ja oman makuni mukaan. Oman tyylini muotoutumisen historiaan tosin kuuluu tuo toisten hyväksynnän puutteen pohdiskelu, varsinkin kun takana on myös kiusaamiskokemuksia. Itsetuntoni hieman vahvistuttua olen korostanut ihmisen oikeutta tulla hyväksytyksi aitona itsenään, ehkä osittain tehdäkseni pesäeron entisiin kiusaajiini tai yleensä toisen erilaisuuden pilkkaamista harrastaviin ihmisiin. Ilmaisen omaa yksilöllisyyttäni myös tyylini avulla ja kunnioitan niitä ihmisiä, jotka sen minulle suovat. Itsekin suon muille vastaavan mahdollisuuden.