millä täydentää ääriviivat
kun kaikki on niin epävarmaa
haurasta säiettä
keskikesän tähtihäntien vaelluksessa
on tuhansia kertomuksia rakkaudesta
legendoja ja tragedioita Romeoista ja Julioista
avoimiksi jääneitä kysymyksiä
rantahiekan painanteita
jo mereen huuhtoutuneita kuvia vaeltajista
ei tästäkään historiaksi
kuinka rakas, miten silti niin usein vieras
etkä edes poistuessasi katoa
sillä olet takertunut kosketuksillasi minuun
palatessasi
synnyt ja synnytät minut uudelleen
suutelemalla
ajat silmieni takaisen kaiherruksen pois
jää
http://www.youtube.com/watch?v=VHtoWLxV9ao
kun kaikki on niin epävarmaa
haurasta säiettä
keskikesän tähtihäntien vaelluksessa
on tuhansia kertomuksia rakkaudesta
legendoja ja tragedioita Romeoista ja Julioista
avoimiksi jääneitä kysymyksiä
rantahiekan painanteita
jo mereen huuhtoutuneita kuvia vaeltajista
ei tästäkään historiaksi
kuinka rakas, miten silti niin usein vieras
etkä edes poistuessasi katoa
sillä olet takertunut kosketuksillasi minuun
palatessasi
synnyt ja synnytät minut uudelleen
suutelemalla
ajat silmieni takaisen kaiherruksen pois
jää
http://www.youtube.com/watch?v=VHtoWLxV9ao
Vastaukset 10
Vanhimmat
... silloin tällöin tuntuu kaikkien rakkaustarinoiden
jälkeen oma rakkauden nälkäinen tie tuntuu
rosoiselta,
tosi kiemuraiselta.
siltä se näyttää
mutta vain silmissäsi
ja sydämessäsi kullalta silatulta
kun rakkaimman rinnalla käyskentelet.
se vie rakkauteen
tuo hiljaisuudesta pois
sydämesi tie ...
viimeinen sana hienossasi runossasi
kruunasi sen
kuin kaihoisa huuto sydämestä.
taas niin loistavaa sinua
joten hyvä upea linda !!!
sen sitten joskus, ettei yhdessäolokaan aina ole
helppoa ja mutkatonta. Olla kaksin, yksin on
todellisuutta monessa parisuhteessa, kun vuosia
on jo takana.
Siihen kuuluu karikoitakin, ei suinkaan elo ole
pelkkää ruusunpunaista ja pehmeää.
Mutta niin sen kuuluukin varmaan olla.
Kiitos Jouni.
Runoni lopussa sana ' jää ' on hiljainen toive
kokoaikaisesta läsnäolosta.
Pirteää ja hillarikasta päivää Sinulle.
kun itse olet varattu.
Anna minun elää omaa
elämääni, haluan olla
vapaa. Mutta jos haluat
minut tee päätöksesi
vapauta itsesi.
Yhteiset jälkemme
meren rannalla
ovat huuhtoutuneet
pois.
Mutta jos haluat
teemme uudet jäljet.
http://www.youtube.com/watch?v=W_IivDdgnAo&feature=related
ymmärrettävissä kahdella tavalla,
joko kaukana olevalle, harvoin tavatulle rakkaalle
tai sitten luona olevalle.
Luona olevalle, silti poissaolevalle jonka toivoisi
olevan enemmän/useammin läsnä.
Olen tosiaankin varattu, joten voit mietiskellä
kummasta vaihtoehdosta siis runossani oli kyse.
Kiitän kauniista vastineestasi, se olisi ansainnut
ihan oman avauksensa. Biisivalintasi ei olisi
parempi voinut olla - kiitos kokonaisuudesta.
Kun Rakkauden päivät ovat korkeimmillaan,
miten muokata ne silloin sanoiksi.
Silloin, kun aika on ja illat muokkaavat
Rakkauden kuumiksi vartaloiksi.
Kuinka siinä hehkussa voisi miettiä tulevaa,
koettaa itsestään surua sisältään.
Kun on nautinto ja kädet sivelevät häntä
ja sielussa värisee hänen kuiskaus: hyväillään.
Kun hän on juuri saapunut, miten voisi katsoa
matkan päähän, kun Rakas on juuri tullut sydämeen.
Vaikka päivä kuljettaa hänet pois, kaikkialla on
näkevinään hänet, mies juopuneena Rakkauteen.
Ja kun illan saatossa hän saapuu, Rakkaus syntyy
taas uudestaan ja hellyys, hyväilyt, heräävät.
Yö lopulta tempaa mukaansa ja hän huokaa joka
kosketukselle, Rakastuneet kädet hyväilevät.
Kun on aika ja Rakkauden taivas avoin.
http://www.youtube.com/watch?v=JBfItJAFUQU&feature=related
Kiitos Runostasi.
Kun Rakastuu, on kuin rannalla,
josta etsii vastauksia hiekasta ja
kivistä.
Vastauksia Rakkauteensa ja Rakkaastaan.
Keveitä askelia, hymyä ja naurua,
samalla epätietoisuutta.
Elämän perhosen lentoa tässä
ajassa Rakkauden siivin.
Halki kahden ihmisen kuuman hengityksen.
Elämän hetkien herkimpiä kuiskauksia,
joita vain kaksi kuulee.
Herkkää, kaunista, mutta samalla
syvää Rakkausrunoa sinulta.
Taidokasta kerrontaa tekstinä, jossa
tunne ja mielenkiinto säilyi loppuun saakka.
Tällainen Runo antaa jotain ja
se on aina lukijalle iso asia.
Kokemuksen ja kokemisen tunne.
Tämä Runosi antoi paljon ja oli
todella hieno Runosi.
Elokuun kuumaa kesää Sinulle tänäin.
elämäni. Kuljen missä tahansa, teen mitä hyvänsä
näen ja tunnen vain Hänet. Hän saa minut syttymään
rakkaudellaan, tuntemaan että olen Hänelle ainoa
maailmassa. Vaikka joudunkin kulkemaan päiväni
yksin, elän jo tunteessa ja tulevissa hyväilyissä jotka
häneltä saan.
Kerrassaan upeaa runoutta Sinulta, ei suoranaisesti
vastine omaani, mutta erityisen nautinnollinen musiikki-
valintoineen kaikkineen.
Se miten omaani analysoit, siitä olen kiitollinen ja mielissäni.
Halauksellinen kiitos, olet ihan omaa luokkaasi ja toivoisin
kovasti, että myöntyisit silloin tällöin tuomaan omia
aloituksiasi tänne meidän kaikkien nautittavaksi.
Lempeää päivän jatkoa ja iloa Sinulle.
kun ei ole vastaajaa,
Kelle vastata ?
Kun ei ole kuulijaa?
Niin monin sanoin
kulkee rakkaudentie,
niin monin teoin
osoitamme rakkautta.
SILTI aina jää myös
KYYNELEITÄ.
Rakkautta ei voi kahlita
silti sen voi saavuttaa,
rakkautta ei voi omistaa
silti sen voi tuntea.
Rakkaus syntyy tunteista
tunteet syntyy läheisyydestä,
läheisyydestä syntyy kosketus.
Sinä olet sitä!
Minun ihollani Aina !
Jää siihen!
Hellyyden miekaksi!
Tunteiden ristikoksi!
Sanojen petokseksi!
Valheen verkoksi!
Silti olet rakas!
JÄÄ!
Sanarikasta tuttua lindaa
ottaa lukijansa.
T: J
Sinulla ja mies-v57:llä, joille voisi olla oma osasto -
oma erityinen herkkien ja elämänmakuisten runojen
laadukas lokero.
Sinun runosi oli kylläkin ihan suoraa vastine omalleni
sillä erotuksella, että se on kirjoitettu huomattavasti
syvällisemmin ja monialaisemmin kuin omani. Ja tie-
däthän Sinä sen, että se löytää nytkin lokeroon
' Jokke '
Kiitän ja niiaan syvään aromikkaasta annistasi,
sillä sitähän se on nyt niin kuin aina.
kulkee elonpolku tää
niin lähekkäin on
viha ,,rakkaus
vain henkäys ja huomaa
tää on vain mun rakas
En turhaan valintaani tehnyt oo
kaikesta,kaikesta
huolimatta mulle rakkain oot...
Viritykseni joskus väärät
soinnut saa ja niin
rakkautemme epävireisen
soinnun saa..
Kokonaisuutena kuitenkin
niin ihana on löytää toistemme syli:)
Kiitos mustista mutta niin kirkkaana loistaa kultainen lanka
viha ja rakkaus ovat niin lähellä toisiaan,
että eroa on joskus vaikea löytää.
Kaunis runo Sinulta jossa on tummia sävyjä
ja silti lopulta syli kuitenkin löytyy =)
Kiitos että viivähdit runossani ja kommentoit,
iloa ja hymyä päivääsi.