Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila iskee ruoan arvonlisäverokiistassa pöytään ässän: lokakuussa toteutuva ruoan arvonlisävero on vasta ensimmäinen askel ja ruoan arvonlisävero laskee ennen pitkää nollaan.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz esitti äskettäin, että ruoan arvonlisäveron alennusta lykättäisiin ainakin 2-3 vuodella. Zyskowiczin mukaan näin saataisiin vuositasolla peräti 500 miljoonaa euroa liikkumavaraa elvytykseen ja erityisesti nuorten työllistämiseen.
Keskusta hikeentyi Zyskowiczin esityksestä ruuan alv-alen lykkäyksestä.
Ruoan arvonlisäveron alennus tuli Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan keskustan vaatimuksesta. Jo se, että alv-alennus tuli hallitusohjelmaan keskustan vaatimuksesta paljastaa, kenen etua veronalennus palvelee. Ennen muuta siitä hyötyy elintarvikeketju, jonka alkupäässä on raaka-aineita tuottava farmari. Suuria hyötyjiä ovat myös isot kauppaketjut S-ryhmä ja Kesko.
Ministeri Anttilan ehdotus onkin Zyskowicziin ja kokoomukseen suunnattu vastaisku. T
Veroalennuksen vuoksi suomalaiset eivät syö enempää kuin ennenkään.
Kun Vanhasen hallitus kaksi vuotta sitten syntyi, maailma näytti tyystin toisenlaiselta. Ei ollut huolen häivää valtion verotuloista. Talous kasvoi kovaa, työttömyys aleni eivätkä inflaatiopaineet maailmalta olleet vielä huipussaan. Valtiosihteeri Raimo Sailas huomauttikin, että tuskin valtio tässä tilanteessa noin huolettomasti luopuisi 500 miljoonan euron verotuloista.
Sirkka-Liisa Anttila ennakoi ruoan nollaveron sopivan erityisesti terveellisimpiin ruokiin. Terveellinen ruoka taas voidaan määritellä tieteellisesti tai poliittisesti. Veropäätös on luonteeltaan aina poliittinen. Terveellinen ruoka on joka tapauksessa brändi, jolla voi perustella tuotteen kallista hintaa.
Veronkantajan näkökulmasta verojen alennukset ovat vaarallinen tie. Nytkin on nähtävissä paine ravintolaruoan arvonlisäveron alentamiseen. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen lausunnot viittaavat siihen, että ennen pitkää myös ravintoloiden alv-kantoja on alennettava.
Ylen teettämän mielipidekyselyn mukaan lähes kaksi kolmannesta kannattaa ruoan alv:n alentamista, vaikka muita veroja olisi korotettava. Vastustajia oli 34 prosenttia.
Ruoan verotuksen kevennys kuulostaa hyvältä, mutta vain kuulostaa.
Veroalennuksen vuoksi suomalaiset eivät syö enempää kuin ennenkään. Niinpä tuotanto tai elintarvikeketjun työllisyys ei lisäänny. Alan teollisuushan on pitkälle automatisoitua. Pienituloisten saama suhteellinen hyöty elintarvikkeiden hintojen alentumisesta (jos ne todella alenevat) on mitätön. Jos lisäksi ravintolamyynti putoaa, tämä voi heikentää työllisyyttä.
Kokoomuksen Talouspoliittinen seura huomautti heinäkuussa lausunnossaan, että elintarvikkeet ovat jo nyt ”verottomia”, koska ketjun alkupäässä elintarviketalous saa tukea enemmän kuin elintarvikkeiden arvonlisävero tuottaa.
Taitaa olla niin, että elintarvikkeiden hintoja alentaa kilpailu enemmän kuin verotus. Sitä paitsi väite Suomen EU:n keskiarvoa korkeammasta ruoan arvonlisäverotuksesta on osaksi myytti. Virossakin ruoan alv on 18 prosenttia, mikä on nykyistä Suomen alv-kantaa (17 %) korkeampi veroaste.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz esitti äskettäin, että ruoan arvonlisäveron alennusta lykättäisiin ainakin 2-3 vuodella. Zyskowiczin mukaan näin saataisiin vuositasolla peräti 500 miljoonaa euroa liikkumavaraa elvytykseen ja erityisesti nuorten työllistämiseen.
Keskusta hikeentyi Zyskowiczin esityksestä ruuan alv-alen lykkäyksestä.
Ruoan arvonlisäveron alennus tuli Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan keskustan vaatimuksesta. Jo se, että alv-alennus tuli hallitusohjelmaan keskustan vaatimuksesta paljastaa, kenen etua veronalennus palvelee. Ennen muuta siitä hyötyy elintarvikeketju, jonka alkupäässä on raaka-aineita tuottava farmari. Suuria hyötyjiä ovat myös isot kauppaketjut S-ryhmä ja Kesko.
Ministeri Anttilan ehdotus onkin Zyskowicziin ja kokoomukseen suunnattu vastaisku. T
Veroalennuksen vuoksi suomalaiset eivät syö enempää kuin ennenkään.
Kun Vanhasen hallitus kaksi vuotta sitten syntyi, maailma näytti tyystin toisenlaiselta. Ei ollut huolen häivää valtion verotuloista. Talous kasvoi kovaa, työttömyys aleni eivätkä inflaatiopaineet maailmalta olleet vielä huipussaan. Valtiosihteeri Raimo Sailas huomauttikin, että tuskin valtio tässä tilanteessa noin huolettomasti luopuisi 500 miljoonan euron verotuloista.
Sirkka-Liisa Anttila ennakoi ruoan nollaveron sopivan erityisesti terveellisimpiin ruokiin. Terveellinen ruoka taas voidaan määritellä tieteellisesti tai poliittisesti. Veropäätös on luonteeltaan aina poliittinen. Terveellinen ruoka on joka tapauksessa brändi, jolla voi perustella tuotteen kallista hintaa.
Veronkantajan näkökulmasta verojen alennukset ovat vaarallinen tie. Nytkin on nähtävissä paine ravintolaruoan arvonlisäveron alentamiseen. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen lausunnot viittaavat siihen, että ennen pitkää myös ravintoloiden alv-kantoja on alennettava.
Ylen teettämän mielipidekyselyn mukaan lähes kaksi kolmannesta kannattaa ruoan alv:n alentamista, vaikka muita veroja olisi korotettava. Vastustajia oli 34 prosenttia.
Ruoan verotuksen kevennys kuulostaa hyvältä, mutta vain kuulostaa.
Veroalennuksen vuoksi suomalaiset eivät syö enempää kuin ennenkään. Niinpä tuotanto tai elintarvikeketjun työllisyys ei lisäänny. Alan teollisuushan on pitkälle automatisoitua. Pienituloisten saama suhteellinen hyöty elintarvikkeiden hintojen alentumisesta (jos ne todella alenevat) on mitätön. Jos lisäksi ravintolamyynti putoaa, tämä voi heikentää työllisyyttä.
Kokoomuksen Talouspoliittinen seura huomautti heinäkuussa lausunnossaan, että elintarvikkeet ovat jo nyt ”verottomia”, koska ketjun alkupäässä elintarviketalous saa tukea enemmän kuin elintarvikkeiden arvonlisävero tuottaa.
Taitaa olla niin, että elintarvikkeiden hintoja alentaa kilpailu enemmän kuin verotus. Sitä paitsi väite Suomen EU:n keskiarvoa korkeammasta ruoan arvonlisäverotuksesta on osaksi myytti. Virossakin ruoan alv on 18 prosenttia, mikä on nykyistä Suomen alv-kantaa (17 %) korkeampi veroaste.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ruuan alv-ale on typerin asia moneen aikaan. Siitä eivät kuluttajat hyödy; koko hyöty menee elintarvikeketjun muille osille. Sehän on tietysti ollut kepun tarkoituskin.
Alv-alella murennetaan valtion veropohjaa ja niinpä nuo rahat on sitten kerättävä muualta. Seurauksena on esim. tuloveron korotukset, jotka rokottavat kansaa entistä pahemmin.