No, eihän Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / Eilen / klo 22:35
Ostopalvelut mukaan lukien kielipalveluiden kokonaiskustannukset ovat noin 18 milj. euroa. Tähän sisältyy nyt siis koko valtionhallinto.
__________________________________________________________________________________________-
Yleisön pyynnöstä Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / 20.1.09 / klo 07:40
Yhteensä saamme valtionhallinnon käännös- ja tulkkauskustannuksiksi toisen kotimaisen osalta n. 12 miljoonaa euroa vuodessa.
Ostopalvelut mukaan lukien kielipalveluiden kokonaiskustannukset ovat noin 18 milj. euroa. Tähän sisältyy nyt siis koko valtionhallinto.
__________________________________________________________________________________________-
Yleisön pyynnöstä Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / 20.1.09 / klo 07:40
Yhteensä saamme valtionhallinnon käännös- ja tulkkauskustannuksiksi toisen kotimaisen osalta n. 12 miljoonaa euroa vuodessa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tässä on nyt joku luetunymmärtämisongelma?
18 miljoonaa on valtion kielipalveluiden kokonaiskustannus, josta toisen kotimaisen kielen käännösten ja tulkkauksen osuus oli 12 miljoonaa.
Luvut ovat julkaisusta Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila.
KOKONAISKUSTANNUKSET
No, eihän Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / Eilen / klo 22:35
Ostopalvelut mukaan lukien kielipalveluiden kokonaiskustannukset ovat noin 18 milj. euroa. Tähän sisältyy nyt siis koko valtionhallinto.
__________________________________________________________________________________________-
YHTEENSÄ SAAMME
Yleisön pyynnöstä Kirjoittanut: Tapio.Rautalapio / 20.1.09 / klo 07:40
Yhteensä saamme valtionhallinnon käännös- ja tulkkauskustannuksiksi toisen kotimaisen osalta n. 12 miljoonaa euroa vuodessa.
Sinä olit kirjoittanut ne isolla, en minä. Pitää lukea koko lause niin ymmärtää paremmin.
"Ostopalvelut mukaan lukien kielipalveluiden kokonaiskustannukset ovat noin 18 milj. euroa. Tähän sisältyy nyt siis koko valtionhallinto."
Tarkoittaa kaikkien valtionhallinnon kielipalveluiden kokonaiskustannusta.
"Yhteensä saamme valtionhallinnon käännös- ja tulkkauskustannuksiksi toisen kotimaisen osalta n. 12 miljoonaa euroa vuodessa."
Saamme toisen kotimaisen käännös- ja tulkkauskustannuksiksi yhteensä jne.
Erotus on muiden kielten käännös- ja tulkkauskustannuksia.
Ymmärsitkö nyt?
Taivutetaanpa ihan rautalangasta malli. Käännöskustannukset valtion hallinnossa ovat kokonaisuudessaan 18 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän 18 miljoonaan euroon sisältyvät käännöskustannukset kaikista mahdollisista kielistä. Siinä ovat ruotsin, englannin, saksan, venäjän, ranskan, viron ja monen monen kielen käännöskustannukset.
Siis koko kustannus on 18 miljoonaa euroa, josta 18 miljoonasta eurosta on yhden kielen, nimittäin ruotsin kielen, osuus 12 miljoonaa. 18 miljoonasta kuluu 6 miljoonaa muihin kieliin kuin ruotsiin.
Menikö jakeluun? Jos ei mennyt, sille en voi enää mitään!
Kuuluuko suomenruotsi niihin muihin kieliin?
Mitähän sen sitten luulisit olevan?
Taivutetaan ihan rautakangesta malli. Vaa'alle asetetaan 5 kiloa rautaa ja toiselle vaa'alle 95 kiloa rautaa, niin kumpi vaaka näyttää suurempaa lukua?
Tässä se taas nähtiin, etteivät åbo akademissaa oppinsa saaneilla ruotsikoilla ole edes sen vertaa kykyä loogiseen ajatteluun, että olisivat kyenneet ratkaisemaan yllä olevan tehtävän.
Se on tosiaan otettava huomioon, etteivät ruotsikot olekaan kehittyneet suomalaisten rinnalla, vaan jossain syrjäseudulla, missä sivistys on ollut tuntematon käsite. Matemaattinen ja looginen ajattelukyky on sen vuoksi jäänyt ruotsikoilta, en kuitenkaan nyt kehtaa sanoa, kenen tasolle?
Vai että ihan rautapunnuksia. Riippuu muuten vaa'asta. Nuoret kun eivät ole nähneet muuta kuin numeronäytöllä varustettuja vaakoja, niin niissäpä tulla tupsahtaa toiseen vaakaan isot numerot 95 kg ja toiseen vaakaan 5 kg. Mutta entäpäs silloin kun kyseessä on vanhan ajan tasapainovaaka. Eipäs näytölle räpsäistä mitään lukuja. Punnitseminen on silloin valmis kun vaaka-astiat ovat tasapainossa. Punnuksiahan siihen tarvitaan.
Muuten, Pisaeliitin pojat tytöt varmaan tietävät sen kumpi on painavampi kilo höyheniä vai kilo lyijyä. Sekin arvoituksen vastaus voi löytyä aapeluksestanne
Ruotsin kielen kääntäjien työpanos on 89.3 henkilötyövuotta. Omien kääntäjäresurssien lisäksi ruotsin käännöksiä hankitaan arviolta 45.000 sivun verran ostopalveluina, 58 euroa sivu.
Nämä luvut vuonna 2005.
Valtionhallinnossa on yhteensä kääntäjiä, tulkkeja, kielentarkastajiaja terminologeja noin 150 henkilöä, joiden kokonaiskustannus on noin 10 miljoonaa euroa (palkkakulut n. 7,5 milj. euroa). Ruotsin kääntämisen osuus on noin 90 henkilötyövuotta. Ostopalveluina ruotsin käännöksiä hankitaan vajaalla 3 miljoonalla eurolla. Muiden kielten käännöksiä hankitaan ostopalveluina yli 2,6 miljoonalla eurolla ja tulkkauspalveluita yli 2 miljoonalla eurolla. Yhteensä kielipalveluiden kokonaiskustannukset ovat siten noin 18 miljoonaa euroa. Luvut perustuvat 2005 ja 2006 tehtyjen kyselyiden tuloksiin.
"valtionhallinnossa on yhteensä kääntäjiä, tulkkeja, kielentarkastajia
ja terminologeja noin 150 henkilöä, joiden kokonaiskustannus on noin 10 miljoonaa euroa (palkkakulut n. 7,5 milj. euroa). Ruotsin kääntämisen osuus on noin 90 henkilötyövuotta. Ostopalveluina ruotsin käännöksiä hankitaan vajaalla 3 miljoonalla eurolla. Muiden kielten käännöksiä hankitaan ostopalveluina
yli 2,6 miljoonalla eurolla ja tulkkauspalveluita yli 2 miljoonalla eurolla. Yhteensä kielipalveluiden kokonaiskustannukset ovat siten noin 18 miljoonaa euroa. Luvut perustuvat 2005 ja 2006 tehtyjen kyselyiden tuloksiin.
Lisäksi eduskunnassa kääntämiseen, tarkastamiseen ja tulkkaukseen käytetään yksitoista henkilötyövuotta.
Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistossa on neljä kääntäjää."
- Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila -
Yllättävän mitäänsanomaton vastaus pakkoruotsin fanaattiselta puolustajalta. Åbo akademin koulutuksellinen taso ei oikein vaikuta päivänvaloa kestävältä, valitettavasti!
Minusta tuon Rautalapion äskeisen tekstin ymmärtämiseen ei tarvita Åbo Akademia tai muutakaan korkeakoulua. Se on selvää suoraa tekstiä valtioneuvoston työryhmän loppuraportista ihen sellaisenaan.
Sen ymmärtää kyllä jokainen selväjärkinen henkilö ihan kansakoulupohjaltakin. Kyse ei olekaan kyvystä ymmärtää vaan halusta ymmärtää! Kun halu ymmärtää puuttuu niin minkäs silloin teet.
"Taivutetaan ihan rautakangesta malli. Vaa'alle asetetaan 5 kiloa rautaa ja toiselle vaa'alle 95 kiloa rautaa, niin kumpi vaaka näyttää suurempaa lukua?"
Suomenruotsalainen laskuoppi antaa tulokseksi 5=95.
Paljonko on Elon laskuopin mukaan 45.000 x 58. Minusta se on 2.610.000. Siis 2,6 miljoonaa euroa ruotsin käännöstöitä. Siis kuten valtioneuvoston kanslian työryhmän raportissakin:" Ostopalveluina ruotsin käännöksiä hankitaan vajaalla 3 miljoonalla eurolla"
Kielilain määräyksistä merkittävin osa koskettelee nimenomaan kansalaisen oikeutta kieleensä viranomaisissa ja tuomioistuimissa eli kyse on siltä osin kyse siitä, millä kielellä asiointi tapahtuu ja asiakirjat annetaan. Siis keskeinen osa on käännös-ja tulkkauskustannuksia. Nämä kustannukset ruotsin kielen osalta on valtionhallinnossa selvitetty. Kyse ei ole miljardiluokan kustannuksesta vaan lähempänä 10 miljoonaa (0,01 miljardia) olevasta kustannuksesta.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/1DC91E82A34FFFE9C22570230024818A/$file/222005.pdf
Tuosta sisäasianministeriön linkistä voi selvästi havaita sen, että oikeusministeriö on suurin käännöstyön tilaaja. Miettikää tykönänne miksi.
http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/r10-valtionhallinnon-kielipalveluiden-nykytila/pdf/fi.pdf
Linkkien sisältämän tiedon kyseenalaiseksi asettaja voinee todistaa linkkien sisältämän tiedon vääräksi.
Pitäisikö yhteiskunnalliset palvelut jakaa suomenruotsalaisten ja suomenkielisten kesken samalla jakosuhteella 5/95? Jos jaettaisiin näin, mitä se tarkoittaisi ihan käytännössä. Mietitään sosiaalisia etuuksia, opetusta ja terveyden- ja sairaanhoitoa tai oikeuspalveluja noin aluksi. Mitä tuo jakosuhde vaikuttaisi?