Vielä ehkä vuosi sitten mies oli hyvin kiinnostunut minusta fyysisesti,mutta nyt hänellä ei ole mitään mielenkiintoa minua kohtaan,ei kättä edes olkapäälle,ei mitään. Onko kellään kokemusta siitä,kun ikää tulee,eikä seksi enää kiinnosta narsistia,niin loppuuko mielenkiinto tosiaan ihan kokonaan.Muutenkin on vain omissaan ja tekee vain omia juttujaan,eikä välitä seurastani yhtään?
Keskustella narsistin kanssa ei voi,kun alkaa syyttäminen ja hermostuminen ja lähtee oitis pois,ettei tarvitse puhua toisen kanssa. Tämä on aina ollut tätä,mistään ei pysty keskustelemaan.
Miten olette selvinneet narsitin jättämisestä,kun itselle jää niin paljon sisälle,mutta narsisti ei vain kykene keskusteluun.Olisiko vertaistukiryhmästä apua tai jostakin terapiasta.On todella ahdistavaa.Läheisyyttä ei ole enää ollenkaan.
Keskustella narsistin kanssa ei voi,kun alkaa syyttäminen ja hermostuminen ja lähtee oitis pois,ettei tarvitse puhua toisen kanssa. Tämä on aina ollut tätä,mistään ei pysty keskustelemaan.
Miten olette selvinneet narsitin jättämisestä,kun itselle jää niin paljon sisälle,mutta narsisti ei vain kykene keskusteluun.Olisiko vertaistukiryhmästä apua tai jostakin terapiasta.On todella ahdistavaa.Läheisyyttä ei ole enää ollenkaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minulle ainakin oli suuri apu vertaistukiryhmästä, eli Narsistien Uhrien Tuki ry:stä.
Noh, minulla loppui seksihalut narsistivaimooni täysin tuossa neljänkympin alla. Ei sitä yksinkertaisesti jaksa olla hellä ihmiselle, joka purkaa omaa vihaansa ja pahaa mieltään juuri minuun. Lisäski tuntui niin hyvin oudolta lähestyä intiimisti ihmistä, joka oli juuri koko päivän papukaijan tapaan molottanut, mitä taas olin tehnyt väärin. Ja ei tietenkään vanhenevan naisen jatkuvaan tyytymättömään ilmeeseen vääntynyt ryppyinen turpaakan juuri suuremmin jaksanut kiihottaa.
Minä ratkaisin asian hankkimalla ensiksi rakastajattaren, sitten hankin toisen. Sitten vaimo uhkasi kerran vihanpurkauksessaan erolla ja minähän tietysti olin heti samaa mieltä. Nyt elelen onnellisena mukavasti erilaisten ja eri-ikäisten tyttöystävien seurassa. Kyllä elämä on ihanaa, kun narsistista pääsee! Suosittelen.
Itsekin olen ajattelut,että pitäisikö ratkaista asia samalla tavalla,kun sinä mutta,kun vapaina ei tosiaan tunnu olevan muuta,kun sinunlaisiasi täys,....no jääköön sanomatta. Mutta kieltämättä ei houkuta. Ällöä!
Kumpikohan tuossa suhteessanne olikaan narsistisesti häiriöinen? Onhan siihen molottamisenkin joku syy. Olisko joskus kannattanut asioista oikeesti keskustella? Nyt ei varmaan enää tarvitse keskustellakaan, kun niitä ystävättäriä on useita... voi aina hakeutua hiljaisen alistujan seuraan. Tuolla jossain keskusteluissa oli hyvä kuvaus narsistin seksuaalisuudesta: ainoastaan fyysinen kokemus. Olen kuullut myös kommentin exältäni, että seksuaalisuus on naimista ja panemista. Yleensähän siihen edes jossain tilanteissa liittyy avioparin kesken myös läheisyys ja hellyys.
Hyvä että vaimo pääsi sinusta eroon! Elämäsi on todella pinnallista, mieti miksi et kykene syviin tunteisiin ja oikeaan rakkauteen, jota normaalissa parisuhteessa tulisi olla. PS. Varo myös klamydiaa sillä se on oikeeton 70-50% ihmisistä. Kannattaa käydä kokeissa!
Syytät heti miestäsi ongelmasta joka ei kuulosta ollenkaan narsismilta vaan normaalilta suhteen väljähtymiseltä. Tarkoitan sanalla normaali sellaista intohimon katoamista suhteestanne.
Kannattaa kiinnittää huomiota myös omaan käyttäytymiseen, onko tullut purettua omaa pahaa oloaan kumppaniin? Fysiologiselta kannalta katsottuna edes mies ei ole mikään kone, vaan on erittäin herkkä reagoimaan stressihormooniin, jota esiintyy esimerkiksi jatkuvan parjaamisen seurauksena. Stressihormooni puolestaan karkoittaa seksuaalisen halun.
Voin vain kirjoittaa omasta kokemuksestani, mutta mun narsisti-ex oli päinvastoin liiton loppuun asti hyvin kiinnostunut seksistä. Siinäkään mikään ei ollut koskaan tarpeeksi. Jo suhteemme aika alussa ihmettelin, että vaikka seksiä olisi ollut kolme tai viisi kertaa päivässä, niin sitä olisi pitänyt olla enemmän. Ja pian hän keksi, että naistenhan pitäisi saada moninkertaisia perättäisiä orgasmeja ja niin edespäin. Jos jotain ongelmia oli, esimerkiksi hän oli vahvassa humalassa tai krapulassa, niin että ei saanut erektiota, tietysti vika oli minun. En ollut jotenkin ollut riittävän innokas tms. hänen mielestään.
Ollessani äitiyslomalla, joka hänen silmissään oli loma, sain suurin piirtein joka ilta haukut siitä, mitä oli taas päivän aikana jäänyt tekemättä. Kodin olisi pitänyt olla tiptop ja lapset siistinä ja hiljaa rivissä kun isi vihdoin saapui kotiin. Haukkujen jälkeen tai hänen krapulaisena saapuessaan työmatkoiltaan tietty olisi pitänyt olla syli avoimena ottamassa hänet vastaan. Kun hän jäi kiinni prostituoitujen käytöstä, niin minunhan se vika oli. Onhan hänellä oikeus saada haluamansa määrä suuseksiä. Juuri suuseksissä oli mielestäni sellainen alistamisen maku, että se muuttui todella vastenmieliseksi. Mukava huomata nyt, että se liittyi vain siihen suhteeseen. Toisaalta täytyy todeta, että halutuksi sain kyllä itseni tuntea, aivan liiton loppuun asti. Ikääntymiseen liittyen niin exäni on ollut n. 30-45 v. suhteemme aikana.
seksiaddiktina, mut en olekaan tuohon äijään verrattuna. kerran 2 päivässä olis kiva saada seksiä, maksimi on kerran päivässä, siihen mun energia riittää.
Naristisia piirteitä omaava vaimo pihtaa kuitenkin ja hommat jää noin kertaan viikossa. Pahin paussi oli 4 viikkoa selibaattia ja tumputtamista. Jos vaikka sanon että toi oli melko narstinen temppu, minkä teit mulle, niin eipä ole mulla toivoa seksista pariin päivään.
Myöskin uskonnolisten tai poliittisten teemojen käsittely tuo paussia seksiin. Tänään on 14 vuotis hääpäivä ja sen kunniaksi olen päättänyt olla hiljempaa, puren kieleen tai teippaan suuni, jos tekee mieli puhua päivän poliittisista tapahtumista tms.
Sienityypit on ikäviä seurustelu kumppaneita pidemmän päälle, eilistä ei ne osaa unohtaa ja antaa anteeksi, jos vaikka olen jankannut uskonnoista liikaa. Vaimon kanssa on kuitenkin ihana rakastella ja muuten on mukava ja fiksu ihminen, joten ei ole ero mielessä mulla mutta vaimolla on ollut juuri mun vankkojen mielipiteiden takia.
Oon urheilulinen , pidän lapsistani, teen kotityöt ja muutenkin olen tossunalla mielummin kuin taivasalla.
t. m39
kannattaa hankkia kirja 100 tapaa tappaa sielu. tai naamiona terve sielu. suosittelen luettavaksi.
auttaa ymmärtämään ja näkemään asioita eri kantilta.
..vieläkin...vaikka olenkin eronnut
tunne kylmyys ennen seksiä, aikana ja jälkeen..oli karmaisevaa.
Hellyys ja aito välittäminen ei todellakaan kuuluneet siihen suhteeseen.
Kommentit siitä mikä vartalossani oli hänen mielestään vialla...ovat juurtuneet jonnekkin syvälle mieleeni. Syytin itseäni omasta haluttomuudestani ja koin että se on minun vikani koska vartaloni on niin karmeaa katseltavaa.
seksiä harrasteltiin todella vähän enää loppu aikoina..hänen tarpeistaan en osaa sanoa, enkä edes halua ajatella.
Kun narsisti vanhenee loppuu se vähäinenkin seksi suhteesta ja loputkin kosketuksesta. Aiheesta ei saa keskustella, sillä silloin paetaan paikalta. Tuttua on kirjoituksesi.
alussa sitä pisti monta asiaa toisen väsymyksen piikkiin ...
tietynlainen kylmyys oli aina läsnä ihan alussa myös...ennen seksiä pesulle,tekninen suoritus...jolloin minä kosketin väärin ...liian lujaa tai muuten vain väärin....lakanoiden vaihto, pesulle ja hän jääkapille tai koneelle...
laskettiin kyllä määriä kuinka usein mutta ei kai meistä kumpikaan saanut mitään siitä irti loppujen lopuksi.
Puhuminen on hankalaa ihmisen kanssa joka kääntää kaiken sanomasi omaksi edukseen tavalla tai toisella. Toisinaan jopa lupaa muuttua ja ajatella asioita toisin- tarkoittamatta sitä.
En usko että rohkeuteni enään tulee koskaan riittämään uuteen suhteeseen-
kannan yhä suunnatonta häpeää itsestäni vaikka kaikki hänen sanomassa voisi jättää omaan arvoonsa ..mutten ehkä pysty siihen.
Narsisti ei pysty aitoon oikeaan seksuaaliseen kanssakäymiseen. Narsistin kanssa ei myöskään voi keskustella asioista. Kun jätät hänet, valmistaudu siihen. Jos teillä on jotain yhteistä omaisuutta niin muista hoitaa kaikki asiat niin valmiiksi että et joudu enään keskutelemaan omaisuudesta henkilön kanssa. Lähestymiskieltokin voi olla lopulta pakko hakea että pääset omaan rauhaan elämään. Apua saat monelta taholta, ystävät, perheneuvola, työterveys, pappi jne. Kun aikaa menee vuosi niin asiat näyttäytyvät jo aivan toisenlaiselta. Minäkin selvisin!
Meillä sama juttu mieheni kanssa, ei seksiä, ei läheisyyttä, ei pusujs, haleja, kauniita sanoja. Ei siis yhtään mitään...En yritä edes keskustella, sen myönnän . Osaksi siksi koska olen niistä mieleni pahoittanut. Ja jos yritän puhua, vastaus saattaa olla "paskat, paskaa, akkojen juttuja". Raivostuttaa!!!! Ja sitäpaitsi olen ihan o.k näköinen nainen, kauniiksikin sanottu