Tasaveromalli (tasapidätysmalli) voisi olla toteutettavissa, jos keskituloisilla löytyisi solidaarisuutta muita palkansaajia kohtaan.
Veronmaksajain tutkimus aiheesta: http://www.veronmaksajat.fi/uploads/7hjquc.pdf
Esimerkiksi ensi vuoden verokertymä saavutettaisiin pienimmillä veroprosenteilla, kuin vuoden 2001 veroprosentit, jos otetaan malliksi 8400 eur verovapaa osuus ja marginaalivero 44%. Yleinen tuloverotuksen taso on tullut 1.5-2.0% alas, eteenkin keskituloisten osalta, joten ilman muutoskipuja ei muutos ole mahdollinen. Olisihan 32 000 eur/v ansaitsevan verotus 600 euroa vuodessa kireämpää (ilman yleistä tuloverotuksen tason pienentymistä, vuoden 2001 tasostahan on tultu alas jo pari prosenttia).
Nyt kysytäänkin keskituloisilta solidaarisuutta eteenkin pienituloisia ja eläkeläisiä kohtaan. He olisivat nimittäin suurimmat voittajat siirryttäessä em. "tasaveromalliin". Toki voittajia olisivat myös suurituloiset. Keskituloisen veronsaajan pitääkin miettiä tarkemmin, miksi tällaiseen veromalliin kannattaisi siirtyä. Yksi hyvä peruste on se, että jokainen tuleva palkankorotus on kotiinpäin, jokaisesta uudesta saavutetusta eurosta maksat vähemmän veroa, kuin nykyisen mallin mukaan. Uralla eteneminen ja kouluttautuminen kannattaa. Keskituloinen saisi hyödyn veromallin vaihdosta parin vuoden viiveellä, sitä ennen hyöty verotusmielessä olisi 0%. Piilohyötynä tulisi työnantajan sivukulujen (absoluuttisen määrän) pienentymisen aiheuttama katteen paraneminen, eli pienentynyt todennäköisyys irtisanomisiin.
Miten tähän malliin sitten päästäisiin? Seuraavina vuosina veronkevennykset pitää kohdistaa yli 35 000 euroa ansaitseville ja eteenkin alle 14 000 euroa ansaitseville, jotta käyrä lähestyisi 8400/44%:a (miinus prosentti tai pari). Kun tähän malliin siirryttäisiin, työllistyminen olisi kannattavampaa, joten töttömyyskulut olisivat valtiolle pienemmät. Kulutuksen lisääntyessä myös arvonlisäveron tuotto kasvaa (vuonna 2000 sen osuus oli 23% valtion tuloista, eli 60% tuloverojen tuotosta!!), joka taas mahdollistaa kokonaistuloveroasteen pienentymisen. Lisäksi korkeammin koulutettujen (ylempien toimihenkilöiden) on järkevämpää pistää itsensä likoon ja heidän kannustinloukkunsakin purkautuu. Tämä taas näkyy keskipitkällä tähtäimellä siinä, että yritysten tulokset parantuvat ja myös tätä kautta valtion verokertymä kasvaa - koskee myös kuntien verotuottoa.
Kysymys kuuluukin, löytyykö tähän vadittavaa solidaarisuutta keskituloisilta, vai ajattelevatko he lyhytnäköisesti vain omaa etuaan? Muutaman vuoden päästä myös he olisivat veroprosentin kannalta voittajajoukkueessa, häviäjä tässä mallissa ei olisi kukaan.
Veronmaksajain tutkimus aiheesta: http://www.veronmaksajat.fi/uploads/7hjquc.pdf
Esimerkiksi ensi vuoden verokertymä saavutettaisiin pienimmillä veroprosenteilla, kuin vuoden 2001 veroprosentit, jos otetaan malliksi 8400 eur verovapaa osuus ja marginaalivero 44%. Yleinen tuloverotuksen taso on tullut 1.5-2.0% alas, eteenkin keskituloisten osalta, joten ilman muutoskipuja ei muutos ole mahdollinen. Olisihan 32 000 eur/v ansaitsevan verotus 600 euroa vuodessa kireämpää (ilman yleistä tuloverotuksen tason pienentymistä, vuoden 2001 tasostahan on tultu alas jo pari prosenttia).
Nyt kysytäänkin keskituloisilta solidaarisuutta eteenkin pienituloisia ja eläkeläisiä kohtaan. He olisivat nimittäin suurimmat voittajat siirryttäessä em. "tasaveromalliin". Toki voittajia olisivat myös suurituloiset. Keskituloisen veronsaajan pitääkin miettiä tarkemmin, miksi tällaiseen veromalliin kannattaisi siirtyä. Yksi hyvä peruste on se, että jokainen tuleva palkankorotus on kotiinpäin, jokaisesta uudesta saavutetusta eurosta maksat vähemmän veroa, kuin nykyisen mallin mukaan. Uralla eteneminen ja kouluttautuminen kannattaa. Keskituloinen saisi hyödyn veromallin vaihdosta parin vuoden viiveellä, sitä ennen hyöty verotusmielessä olisi 0%. Piilohyötynä tulisi työnantajan sivukulujen (absoluuttisen määrän) pienentymisen aiheuttama katteen paraneminen, eli pienentynyt todennäköisyys irtisanomisiin.
Miten tähän malliin sitten päästäisiin? Seuraavina vuosina veronkevennykset pitää kohdistaa yli 35 000 euroa ansaitseville ja eteenkin alle 14 000 euroa ansaitseville, jotta käyrä lähestyisi 8400/44%:a (miinus prosentti tai pari). Kun tähän malliin siirryttäisiin, työllistyminen olisi kannattavampaa, joten töttömyyskulut olisivat valtiolle pienemmät. Kulutuksen lisääntyessä myös arvonlisäveron tuotto kasvaa (vuonna 2000 sen osuus oli 23% valtion tuloista, eli 60% tuloverojen tuotosta!!), joka taas mahdollistaa kokonaistuloveroasteen pienentymisen. Lisäksi korkeammin koulutettujen (ylempien toimihenkilöiden) on järkevämpää pistää itsensä likoon ja heidän kannustinloukkunsakin purkautuu. Tämä taas näkyy keskipitkällä tähtäimellä siinä, että yritysten tulokset parantuvat ja myös tätä kautta valtion verokertymä kasvaa - koskee myös kuntien verotuottoa.
Kysymys kuuluukin, löytyykö tähän vadittavaa solidaarisuutta keskituloisilta, vai ajattelevatko he lyhytnäköisesti vain omaa etuaan? Muutaman vuoden päästä myös he olisivat veroprosentin kannalta voittajajoukkueessa, häviäjä tässä mallissa ei olisi kukaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikös kunnallisvero, ja ALV ym.. verot ole tasaveroa?
Mikä on tasaveroluonteisten verojen osuus nykyisestä palkansaajan kokonaisverosta?
Siksi laitoin sulkuihin tuon Veronmaksajain keskusliiton käyttämän tasapidätys-termin. Koska yleisesti puhutaan tasaverosta, käytin ensisijaisesti sitä. Tasavero on harhaanjohtava termi, sillä myös tasapidätyksellä voidaan saavuttaa korkeahko veroprogressio. Esimerkiksi Veronmaksajain esimerkistä nähdään, että tasapidätysmallilla voidaan pienentää selvästi pienituloisten maksamia tuloveroja ja pienentää jonkin verran veroprogressiota niin, että valtion verokertymä ei pienene.
Itseasiassa nämä "tasaveromallit" toimivat hyvin pitkälle samaan tapaan, kuin kunnallisvero: tiettyyn rajaan asti 0-vero, sen ylittävästä osuudesta kiinteä veronpidätys. Siis myös kunnallisvero on käytännössä progressiivinen. Tasaveroja (tai sen luonteisia maksuja) ovat mm. erilaiset kulutuksesta perittävät verot, kuten ALV, aatteelliset verot, kuten kirkollisvero ja eläkemaksut.
Jos luovuttaisiin kokonaan tulojen verotuksesta ja siirryttäisiin kulutuksen verotukseen.
Esim. niin että välttämättömyyshyödykkeillä olisi pienempi veroprosentti mikä olisi sama kaikille ja sitten ylellisyyshyödykkeillä olisi korkeempi.
Tällöin käytännössä olisi eräänlainen tasaveromalli jossa suosittaisiin pienillä tuloilla eläviä ja siten se kannustaisi tekemään myös työtä jossa tulotaso olisi pienempi koska silläkin eläisi.