Jos me oltaisiin

asioita puhumatta ja taitaa olla nyt niin että niitä asioita ei tartte enää ikinä tuoda edes esille.. Mulla ainakin oli paljon keskusteltavaa,mutta meidän hommelit käänyt aina melkeen pilailun puolelle.. Nyt on myöhäistä tässä vaihes enään puhua mitään.. Tunteet alkaa jäätymään..

Hyvässä ihmissuhteessa opetellaan keskustelemaan asioista asioina kummankaan loukkaantumatta. Mikään aihe ei pitäisi olla kielletty.

Puuhailla asioita, jotka kiinnostavat kumpaakin ja opetella uutta yhdessä, oppia toinen toisistaan, lukea kirjoja, katsoa elokuvia, saunoa, kylpeä, valmistaa vaikka yhteisiä aterioita. Liikkua yhdessa, vaikka luonnossa. Suunnitella toteutettavia yhteisiä ja erillisiä asioita. Nauttia läheisyydestä ja toinen toisensa olemassaolosta hiljaisuudessakin......

Viettää myös aikaa yksinään omissa puuhissaan kumpikin, tietäen että toinen ei katoa minnekään, vaikka ei kyljessä olekaan, kuitenkaan vastavuoroista huomaavaisuutta unohtamatta..

Ja hoitaa pakolliset rutiinit yhdessä ja nopeasti pois mukavampien asioiden tieltä.

No, ois otettu ihan päivä kerrallaan. Ei mitään kauheeta suunnittelua. Ainakin oisin halunu tutustuu sun kamuihin. Mulla ei juurikaan tullu vastaavia tilanteita eteen. otettu ihan relax, mut sillä ehdolla että ei satuteta toisiamme. mä en halua että muhun sattuu enkä halua satuttaa. ainakin oltais ihollamme erittäin paljon..kiritään mennyttä takasin. ju nou. tunsin olevani prinsessa sun kanssa. Juttelu etenee omaan tahtiin kun on sopivan ihmisen kanssa. ei tartte jännittää. jollakin asioilla en halua rasittaa ne jää jollekin ammatti-ihmiselle. kaikki on hyvin. jotkut asiat on vain pään sisällä ja ne ei lähde helposti pois. ne haitaa liikettä. on vaikeeta jutella niistä koska se meni puhumaan koska sillä oli paha olla...niin se luuli kai saavansa apua että paha lähtee pois mutta kaikki..kaikki meni paljon pahemmaksi. kaikki on nyt ihan hyvin. ihan hyvin.

että meillä ei ehkä aiemmin olis ollut mitään mahdollisuuksia.
Enkä tiedä onko vieläkään. En vaan näemmä voi olla ajattelematta sua.
ehkä me puheltais ihan sellaisia mitä nytkin kahdestaan. Paitsi että uskaltaisin
kiskoa susta enemmän tietoa irti:) nyt en viitsi kysyä enää paljon mitään..
tiedätkö että voin kyllä olla hipihiljaa ikiaikoja. Ärsyttäsiköhän sua sellainen?
mitä puuhailtais? varmaan kaikkkea mitä kumpikin puuhaa nykyäänkin ja
ehkä joskus matkailtais? mutta mä en tiedä. Helpompikin mies hermostuu
näemmä muhun aika äkkiä, et enpä tiedä.
ehkä meillä ei olis mitään mahiksia:(
on vaan tää tunne.
Ja joskus alussa sä saatoit sanoa ihan mitä vaan ja tuli mieleen mimmoinen
oot no niissä puuhissa;)
ehkä se..no jääköön sanomatta