Ajattettelin tehdä syksyllä polttoainepuolen kunnon tarkistuksen venemestari/6 lehden jutun innoittamana. Samalla ajattelin poistaa vedeneroittimen "tarpeettomana". Moisen tempun oli tehnyt muutama laituriparlamentin tietojen mukaan.
Nythän on niin että kun lorauttaa tankkiin sopivat lantringit ,niin vesi menee siististi läpi eikä vedenerottimelle ole oikeasti käyttöä. Vai mitä mieltä palstalla ollaan?
Nythän on niin että kun lorauttaa tankkiin sopivat lantringit ,niin vesi menee siististi läpi eikä vedenerottimelle ole oikeasti käyttöä. Vai mitä mieltä palstalla ollaan?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jopa on jutut! Itse juuri n. kuukausi sitten laitoin lisäsuodattimen vedenerottimen, kun entinen ei ollut tarpeeksi tehokas. Sattui nimittäin, että kone pudotti kierroksia ja pysähtyi. Suodatin oli tukkeutunut moskasta ja vedenerotin puolillaan vettä. Olin tankannut muutamaa vrk aikaisemmin. Ennen kyseistä tankkausta vedenerottimessa ei näkynyt vettä ja kone oli toiminut normaalisti.
Paras ratkaisu mielestäni on se, jota olen nähnyt käytettävän luotsiveneissä:
kaksi isoa suodatinta vedenerottimineen ja välillä kolmitiehana, josta valitaan kumpi suodatin on käytössä. Jos suodatin osoittaa tukkeutumisen oireita, hana käännetään toiselle suodattimelle.
Mitä kemikaaleja meinaat lorautella tankkiisiin, et varmaankaan moottorille vahingollisia? Ainoa mitä itse olen pitkillä matkoilla (tropiikissa) käyttänyt on eliöstökasvua estävä biosiidi.
Yritin käynnistää keväällä lämppärin, joka ottaa löpönsä suoraan polttoainetankista, huonoin tuloksin. Eikä ihme, imuputki oli täynnä vetistä töhnää. Tankin pohjalta löytyi pari litraa vettä ja se töhnä kellui veden päällä lämppärin imuputken korkeudella. Tuskin kukaan kuvittelee, että mikään lantrinki pystyisi poistamaan moisen vesimäärän, joka varmuudella oli peräisin jostain tankkauksesta. Kondensoitumalla moinen määrä on täydellinen fysikaalinen mahdottomuus, se on helposti laskettavissa. Vedenerotin oli myös puolillaan vettä ja pelasti ruiskutuspumpun, joka tykkäisi hyvin kyttyrää vähäisemmästäkin vedestä.
Laituriparlamentti saa olla mitä mieltä hyvänsä ja olisi hyvin usein oikeassa tässä asiassa. Se vain, että hyvin usein ei läheskään riitä.
Mulla meni toissakesänä tankki uusiksi, kun oltiin tuomassa venettä pois välimereltä. Oli kunnollisilla loiskeseinillä varustettu rosteritankki, eikä sitä olisi ihan helpolla siitä töhnästä (80l tankissa n. 12l) mittä siellä oli, puhtaaksi saanut. Vene oli seissyt tankki vajaa puolillaan n.4v maissa ja manusluukun kohdalta oli tarkistettu tilanne, mutta... . Silloin päätin hankkia kunnollisen sakan- , vednerottimen ja suodattimen. Vettä veneen tankkiin pääsee usein muualtakin kuin tankatessa ja nämä kemialliset aineet eivät ainakaan hyvää tee pumpulle ja suuttimille.
miksi poistaisit sen?onhan sinulla veneessä paljon muutakin "tarpeettomana" pidettävää.viekö vedenerotin liikaa tilaa vai?poista mieluummin ne muut kuin vedenerotin.tulee sitäpaitsi kalliiksi löträtä kaikkia lisäaineita tankkiin.hiukan liipaten aihetta,laitureilla kiertää huhu,että ruotsissa myytävä biodiisseli tukkisi polttoainesuodattimet yhdessä kaudessa.sitten kun suomessakin ollaan tilanteessa ettei muuta kuin biodiisseliä saa,ollaan vastaavissa ongelmissa.voi tietysti olla legendaa mutta aion tutkia oman suodattimeni tarkasti kesän ruotsin tourin jälkeen.
tankannut. Veneen 150 l dieselsäiliö riittää tavallisesti pari vuotta lämmitysvuorokausien lukumäärästä riippuen. Veneen moottori kuluttaa pari litraa tunnissa silloin kun sitä sattuu tarvitsemaan. 100 litralla ajelee yli 50 tuntia joka vastaa normaalisti noin kahden vuoden käyttötunteja. Vedenerottimessani ei jostain syystä johtuen ole ollut ikinä vettä. Poistamaankaan tätä erotinta lisäsuodatinta en kuitenkaan ryhtyisi. Purjevarustusta en lähtisi veneestäni ainakaan poistamaan.
Ketä se oikeastaan liikuttaa missä sinä (tai joku muu yksilö) et ole tankannut polttoainetta? Miksi haluat ilmoittaa miten minimaalisesti käytät moottoriasi tai venettäsi yleensäkin?
Jotkut tankkaavat muuallakin kuin Pohjoismaissa tai EU:n alueella, jossa sentään dieselpolttoaine on useimmiten suht puhdasta. Kaikkialla ei näin ole. Jos teet pitempiä reissuja joskus tulevaisuudessa, varaudu siihen, että polttoaine ei välttämättä ole puhdasta ja että se voi sisältää vettä. Kaukomatkoilla polttoainetankkiin ei kannata kaataa ollenkaan polttoainetta muuta kuin suodattimen läpi. Baja-merkkinen suodatinsuppilo on pitkänmatkanpurjehtijoiden suosiossa. Siinä on 3 perättäistä siivilää, joista yksi ei päästä vettä lävitse. Tällaisen suodatinsuppilon käyttäminen vähentää polttoaineongelmia huomattavasti.
Isojen merten ylityksessä voi sattua pitkällisiä tyyniä kausia, jolloin koneajo on luonnollinen asia. Jopa Itämerelläkin voi sattua korkeapaineen yhteydessä pitkiä tyyniä kausia eikä yhtämittäinen 50 tunnin koneajo ole suuri erikoisuus. Sen verran koneajoa voi tulla vaikkapa välillä Bornholmista kotisaaristoon. Vaihtoehto on tietysti pysähtyminen merelle odottamaan tuulen viriämistä, jos kärsivällisyys ja aika riittää....
Polttoainesuodattimia kannattaa olla varalla, jos tekee matkapurjehduksia. Vedenerottojan poistaminen taitaa olla pelkkä jutustelun provokaatio. Tuskin kukaan tosissaan niin ajattelee!
Tankkaa Viipurissa. Maksaa kolmasosan ja on taatusti biovapaata Siperian
dieseliä.
oletko tosissasi, sillä kuulostaa niin tyhmälle idealle kuin vain voi olla. mitkään lantringit ei auta ja kuten tuossa on todettu, niin itsekin mielummin laittaisin toisen vedenerottimen, kuin poistaisin ainoan. mitä sen poistaminen muuten edes hyödyttäisi, jos se siinä jo on? jos kerran saisit homman toimimaan lantringeillasi, niin meneehän se sitten läpi siittä erottimestakin... epäilen siis entistä vahvemmin provoksi.
Vene on kuin lentokone. Molemmissa tarvitaan kaksikertaisia ja joskus enemmänkin varmistuksia (esim. kaksi klemmaria), koska yksinkertainen/varmistamaton järjestelmä aiheuttaa pettäessään hengenvaaran. Ethän poista sammutinta ja rakettejakaan, vaikka ei ole tarvetta niille ollut? Ohessa katsastusohjeen kohta asiasta: Polttoaineputkistojen on oltava ko. polttoaineen kestävää materiaalia. Täyttöhelan
sisähalkaisijan on oltava vähintään 38 mm ja hela on sijoitettava siten, ettei ylivalunut polttoaine
pääse veneen sisätiloihin. Kiinteässä säiliössä on putkien säiliönpuoleisessa päässä oltava
sulkuventtiili, jos säiliö voi letkuvaurion vuoksi tyhjentyä.
Letkuissa on käytettävä kahta letkusidettä, ja metalliputkissa on oltava kierre- tai helmiliittimet.
Kiinteissä asennuksissa tulisi olla vedenerotin moottorin hienosuotimen lisäksi.
..tuo vertaus lentokoneeseen. Jos lentokoneesta hyytyy moottori, tulee todella kiire etsiä sopiva paikka pakkolaskulle. Purjeveneessä sen sijaan moottorin kuoleminen ei aiheuta minkäänlaista hätätilannetta, ellei satuta olemaan pläkässä kaukana rannasta ilman ruokaa ja juomaa.
olen kyllä eri mieltä siitä etteikö moottorin hyytyminen purjeveneessä voisi aiheuttaa vaaratilannetta. Minun mielikuvitukseni riittää kyllä näkemään paljonkin vaarallisia tilanteita joita moottorin yllättävä toimimattomuus voi aiheuttaa. olen kyllä tietoinen että purjevene kulkee myös purjeilla ja parikymmenvuotisen kilpapurjehdustaustan omaavana luulen myös pystyväni venettä purjeilla kuljettamaan useimmiten haluamaani suuntaan, ja riittävän paljon moottorittomilla ja epäluotettavilla koneilla purjehdittuani takaraivossani on jatkuvasti pläni mitä tehdä jos kone yllättäen sammuu. tästä huolimatta usein olen koneella ajaessani huomannut miettiväni että jos kone nyt sammuu niin ollaan todella "kusessa". Minun veneeni on koneajossa jatkuvassa valmiudessa purjeajoon siirtymiseen, isopurje on kokoajan nostovalmis, fallit selvinä, puomipeitto poissa, skuutti selvänä. Jos tuulee kovempaa on tarvittava määrä reivejä valmiiksi otettuna. Ankkuri on käyttövalmiina. Tämä silti vaikka uuden veneen koneeni ei ole kertaakaan vielä pettänyt ja vedenerottimet ja suodattimet ovat tiptop kunnossa. Suoritan vielä rituaalinomaisen vedenpoiston polttoainetankista ennen jokaista reissua ja joka tankkauksen jälkeen.
Millainen on "rituaalinomainen vedenpoisto polttoainetankista"? En ole kuullutkaan konstista, jolla sieltä saisi vedet pois tankkia kokonaan tyhjentämättä.
Onhan nuo varotoimesi sinänsä hyviä, vaikka vähän yliampuvilta kuulostavatkin. Itse olen tyytynyt siihen, että keulapurjeen saa tarvittaessa sekunneissa auki rullalta.
Mutta totta puhut: saaristossa on paljon paikkoja, joissa koneen sammuminen tekisi elämän vaikeaksi. Vaikka miten olisi ankkuri ja purjeet valmiudessa, niin tilaa ei välttämättä ole yhtään ajautua tai jäädä toisten tielle. Yksi mieleentuleva esimerkki: Hevossalmen kääntösilta sunnuntaisin, kun veneitä palaa idän suunnalta kymmeniä. Siinä on joskus 10-15 venettä lähituntumalla odottamassa läpipääsyä. Jos yksi "menettää otteen" ja alkaa ajautua tuulessa, saattaa muilta loppua tila väistää. Tai se ajautuja olla pohjassa kiinni ennenkuin ehtii mitään tehdä.
no mulla on polttoainetankin syvimmällä kohdalla tankin pohjassa pieni hana jonka avaamalla tankin pohjalla olevan veden saa valutettua ulos. Tämän lisäksi vedenerottimen pohjassa on hana josta saa veden myös ulos. Polttoainetankin ulosotto on hieman pohjan yläpuolella joten tankin saa täysin puhtaaksi vedestä tankin pohjahanasta. Ei se sen rituaalinomaisempaa ole kuin parin hanan avaaminen ja toteaminen tuleeko hanasta vettä vai polttoainetta.
toinen toteamus on että kaikilla ei ole rullapurjeita keulilla, ja kaikki veneet eivät esim kryssi pelkällä keulapurjeella
"Yksi mieleentuleva esimerkki: Hevossalmen kääntösilta sunnuntaisin, kun veneitä palaa idän suunnalta kymmeniä. Siinä on joskus 10-15 venettä lähituntumalla odottamassa läpipääsyä. Jos yksi "menettää otteen" ja alkaa ajautua tuulessa, saattaa muilta loppua tila väistää. Tai se ajautuja olla pohjassa kiinni ennenkuin ehtii mitään tehdä."
Ihan hyvä esimerkki tilanteesta, jossa moottorin pettäminen aiheuttaa ikävän tilanteen. Tuulessa ajautuva vene ei kuitenkaan varmastikaan vaaranna tuossa tilanteessa yhtäkään ihmistä, toisin kuin lentokoneen moottorin sammuminen lennon aikana.
Eipä silti, kyllä tuollaisten ikävienkin tilanteiden välttämiseksi kannattaa pitää kone kunnossa tai sitten vaan toimia aina siten, ettei koneen hyytyminen tuota ongelmatilannetta. Hankaliin paikkoihin ei ole mikään pakko mennä, jos keli on huono. Hevossalmestakaan ei pääse mihinkään, mihin ei voisi kiertää toista kautta ja toisaalta voi sitä sillan aukeamista odottaa vähän etäämmälläkin - ei se kuitenkaan sekunnissa aukea.
On vain jengillä tapa pakkautua melko tiukkaan siinä. Kun yrität jättää rakoa ja jäädä vähän kauemmas, menee muutama vene ohi ja täyttää sen tyhjän tilan. ja toiset tulee takana & sivulla lähelle.
Ei mua juuri koskaan väylillä haittaa se, että mennään melko läheltä ohi. Siellä on aluksilla reilusti ohjailuun riittävä vauhti.
Numero 1
http://www.allpointsmarineco.com/images/upload/9804627dc7ea5288563d96e5cbaa3225.jpg
En ole koskaan koskenutkaan vedeneneroittimeeeni. Avasin löpötankin manusluukun ja tankkikin näytti täysin puhtaalta. Vuonna 2005 vaihdoin polttoainesuodattimen. Yanmar käynnistyy startista aina välittömästi.
Kasviöljypohjaisten metyyliestereiden käyttö dieselpolttoaineissa näyttää lisänneen erityisesti venekäyttöön liittyviä harmeja. Pienikin kosteus voi muuttaa biodieselin mikrobikasvulle otolliseksi. Siksi kehuskelusi voi vielä osua kipeästi omaan nilkkaasi! Tietysti jokainen itse päättää vaihtaako polttoainefilttereitä koskaan tai pitääkö vedenerottimia humpuukina.
Itse pidän varasuodattimia aina mukana veneessäni. Suodattimen tukkeutuminen ei ole harvinaisuus. Olen joutunut vaihtamaan suodattimia matkapurjehduksen aikana.
Tässä on hyvin laadittu katsaus veneiden dieselpolttoaineeseen liittyvistä ongelmista
http://www.diesel-fuels.com/pdf/Guide_1.pdf
Jos vedeneroitinta ei ole koskaan avattu, voi hommassa olla ongelmia kun se eteen tulee. Vanha tiiviste hajoaa avattaessa ja jos uutta ei ole laittaa, tulee ilmavuoto ja käyntihäiriöitä.
Varalle hankkimassani vedeneroittimen tiivistesarjassa on muistin mukaan 5-7 erilaista tiivistettä!
Keväällä ennen mereenlaskua on hyvä poistaa vesi ja sotkut tankeista. Vesi ja lika ovat asettuneet tankin pohjalle ja ovat helposti imettävissä pois ilman puhtaan naftan haaskaantumista. Tein tuon ensimmäisen kerran veneen ollessa kahdeksanvuotias, minulle uusi silloin. Tuolloin vettä ja likaa tuli viitisen litraa alle 400 litran tankeista. Sen jälkeen olen talvisin imenyt litran / tankki pulloon ja jättänyt pullon asettumaan. Jos pullon pohjalle erkaantuu seuraavaan hallikäyntiin mennessä vettä, uusin homman kunnes erkanevaa vettä ei enää tankeista tule.
Dieselin jäänestoaine tuo pikkumäärät vettä pois systeemistä, mutta sitä ei sovi laittaa tankkiin, josta lämmitin ottaa polttoaineensa.
Nyt reissulla otan yhdestä paikasta naftaa vain toiseen tankkiin. Sillä pyrin pienentämään stoppiriskiä merellä.
Kunnollinen polttoaineen esisuodatin vedenerottimella on erittäin tärkeä osa veneen polttoainejärjestelmässä. Tuurilla saattaa selvitä ilman jonkin aikaa, mutta tyhmyys kostautuu ennen pitkää. Racor on hyvä suodatin, se on tehokas vedenerotin ja helppo huoltaa tarvittaessa.
Racorin 10 mikronin suodatin vedenerotin on omassakin veneessäni esisuodattimena, mutta en ihan ymmärtänyt sanomaasi. Mitä tarkoitat suodattimen huollolla? Eikö suodatinpatruunan vaihto ja sakkakupin puhdistus ole ainoa "huolto"?
Varmasti moni muukin suodatin vedenerotin on hyvä ja suodatinpatruuna yhtä helppo vaihtaa. Suodatinpatruunoissa on hintaeroja tuotemerkistä ja myyjästä riippuen.
Huollolla tarkoitetaan juuri noita toimenpiteitä. Ehkä lisänä vielä kotelon puhdistus ja tarvitaessa tiivistesarjan vaihto. Eipä siinä paljon muuta ole.
On muitakin suodattimia, Racor on rakenteeltaan erinomainen ja kestävä, muista ei ole kokemuksia. Suodattimiakin saa muiden tekemänä, joten ei tarvitse olla yhden toimittajan varassa
Moottorin ohjekirja käyttää nimitystä suodattimen vaihto eikä huolto.
"Suodattimiakin saa muiden tekemänä, joten ei tarvitse olla yhden toimittajan varassa". Mikä muu suodatinpatruuna sopisi esim. Racor R25T:n tilalle? Racor on suodattimen valmistaja, mutta esim. Volvo-Penta ei ole (vaikka myy merkillään varustettuja suodattimia).
Suodattimia kannattaa etsiä moottorin/suodattimen/patruunan oikealla tuotekoodilla ja sanoilla cross reference.
On tietenkin mahdollista, että kaikille suodattimille ei ole vaihtoehtoja mutta yleisimme on vaikkapa Framilla, Baldwinilla tai Donaldsonilta.
Viime kesänä sain Kuressaaresta 5 litraa vettä polttoaineen mukana, tankki oli talven tyhjä ja tänä kesänäkin on vedenerottimeen kertynyt 1200 poltetun dieleslitran aikana puoli desiä vettä, osaan jopa kertoa minkä tankkauspaikan jälkeen se sinne ilmestyi. Vedenerotin pysyy veneessä.
Olisikohan niin että nämä tankkauksesta kertyvät vedet ovat kertyneet surkean huohotinlinjavedon kautta merellä (tai jopa sateessa). Yleisin syy taitaa olla käytännössä vuotava tankin korkin tiiviste, joko kiristämättä unohtunut tai tiivistevikainen. Ja kun merivettä pääsee tankkiin on se jotain aivan muuta kuin se "kondenssivesi" tai tankkausvesi, jota usein syytetään.
En osaa sanoa, mikä on yleisin tapa kerätä vettä polttoaineeseen, mutta ei se 5000l auringossa makaava farmisäiliökään ole kovin hyvä vaihtoehto ainakaan kauden alussa, kun sakat myydään pois ennen uuden kaman saamista.