"Ruotsin vallan aika oli tosi kurjaa suomenkielisille. Parhaiten sitä kuvaa Suomen väkiluvun kasvu 1500-luvulta 1800-luvun alkuun - eli kasvua ei juurikaan ollut, kun Pohjanlahden länsipuolella väestön kasvu oli erittäin suurta. Oulun yliopiston Suomen ja Skandinavian historian professori on kuvannut osuvasti Ruotsin vallan aikaa: "Pultavan tappion jälkeen, kun Ruotsikaan ei enää ollut venäläisiltä turvassa, Suomi ei saanut mitään ja sai tulla toimeen omillaan. Suomi oli Ruotsille perifeerinen, kurja ja köyhä alue, Tukholman "suojamuuri ja ruoka-aitta", kuten sanottiin (Jouko Vahtola: Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin. Otava 2003)."
Tapio svekolapiohan on useaan otteeseen korostanut miten hienoa aikaa tuo ruotsalaismiehitys oli suomalaisille.
Kuinka suomenkieli nousi sille kuuluvalle paikalle yms..
Kumpi on siis uskottavampi professori Vahtola vai sekolapio ?
Tapio svekolapiohan on useaan otteeseen korostanut miten hienoa aikaa tuo ruotsalaismiehitys oli suomalaisille.
Kuinka suomenkieli nousi sille kuuluvalle paikalle yms..
Kumpi on siis uskottavampi professori Vahtola vai sekolapio ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
uskoo. Ei sitä hurrien rakkikoiraa kukaan usko, ei edes hurrit itse, mutta onhan se hyvä työkalu soitattaa sillä suuta. Pienellä kehulla ottaa läppärin mukaan mökillekin ja vahtii, kuin rakkikoira konsanaan.
No, niin Ankkadaami sanopas Tapiolle PAIKKA, ISTU, HYVÄÄÄ, HYVÄÄÄ, tässä sinulle paahdettu siankorva.
Kas, tuossahan on hiukkasen epätarkkuutta. Nopea väestönkasvuhan Suomessa alkoi 1700-luvun puolivälin maissa siis Ruotsin vallan aikana ja jatkui sitten 1800-luvulla hieman hidastuneena. Väestönkasvulla ei siis ollut tekemistä sen kanssa kuka oli vallassa, vaan ilmaston, kehittyvä tekniikan, maanviljelysmenetelmien ja kasvilajikkeiden kanssa.
Miksi muuten valehtelet sanoja suuhuni, joepoika? Etkö keksi muuten kirjoitettavaa?
Eikö sinulla muuten ole muuta elämää kuin olla svekopäivystäjänä?
Ilmeisesti sinulla on joku kompleksi, kuvittelet että olet sen ainoan tiedon oikea lähde? Mutta tapio tapio- svekopropagana on vain bullshittiä eikä pure suomenkielisiin enään.
Mutta täytyyhän sinun tienata palkkasi ja näyttää rakkina miten olet taas tänään spämmännyt sveko-seko-huuhaa viestejä?
Kolkuttaako omaatuntoasi rkp:n juoksuneiti ?
Ja asiahan meni taas ohi sinulta
Ensin kysyt ja sitten kiukkuat kun vastaan :D
"Ilmeisesti sinulla on joku kompleksi, kuvittelet että olet sen ainoan tiedon oikea lähde?"
No, osoita sitten, ettei se nopea väestönkasvu alkanut 1700-luvulla. Jostakinhan olit lainannut/copypastannut aloituksesi.
Lapio taas kerran ei ole näkevinään jutun pointtia, vaan vie keskustelua sivuraiteelle. Luulee meitä typeriksi.
Pointti oli se, että VERRATTUNA Ruotsiin Suomen väkiluvun lisäys oli olematonta, aikajänteellä 1500-1800.
Nyt Lapio keskittyy 50-vuoden tilastoon ja unohtaa 250 vuotta huonoa aikaa.
Kerro meille syy: Miksi Ruotsin väkiluku kasvoi suuresti, kun Suomen pysyi ennallaan 1500-1750?
Lapiohan on usein palstalla esittänyt, kuinka olosuhteet muka olivat samanlaiset molemmissa maissa.
julwesfh
"Pointti oli se, että VERRATTUNA Ruotsiin Suomen väkiluvun lisäys oli olematonta, aikajänteellä 1500-1800."
Väestönlaskentaa ei juurikaan harrastettu ennen 1700-lukua, joten sitä vanhemmat luvut aina jonkinlaisia arvauksia. Ja jos pointti on tuo väli niin kyllähän siihen kuuluu myös se 1700-luvun loppupuoli, jolloin Suomen väkiluku kaksinkertaistui. Väestön kasvua selittävät tekijät ovat ilmastollisten muutosten ohella maanviljelystekniikan ja muunkin tekniikan kehitys, uudet lajikkeet ja pikkuhiljaa myös lääketieteen kehitys.
Ruotsin väkilukua lisäsi uusien alueiden, erityisesti väkirikkaan Skoonen liittäminen maahan ja myös maahanmuutto (mm suomalaiset). Suomen väkilukua taas pienensivät alueluovutukset (ns Vanha Suomi) ja siirtolaisuus pois Suomesta (Inkeri, Käkisalmen lääni, Ruotsi, Norja). 1600-luvulla oli lisäksi kylmempi ajanjakso, joka johti moniin katovuosiin.
Euroopan väestökehityksessä on muutenkin havaittavissa se, että väkiluvun kasvu alkoi ydinalueilla ja levittäytyi sitten hitaammin syrjäseuduille. Esimerkiksi Norjassa nopea väestönkasvu alkoi myöhemmin kuin Suomessa.