Olen tässä lomalla ollut ja vaimon kanssa puhuttu että lomalla laitetaan uusi elämä alulle kun on se h-hetki. No nyt on loma ja on ovulaatio, mutta ei tee yhtään mieli. Viime kuussa ovulaation aikaan oli perheriita ja jäi homma hoitamatta.
On tämä hankalaa. Onko tällainen normaalia kun silloin kuin pitäisi toimia, niin silloin ei tee edes mieli.
Jotenkin sellanen solmu päässä ja kireä olo itsellä ja ei kykene.
Oltiin me tässä yksi päivä lapsentekomielessä, eli hoidettiin homma, mutta se meni niin että vaimo otti suihin ja kun aloin tuntemaan että kohta tulew, niin sitten vaan melaa sisään ja lastit sisuksiin.
Onko nämä aivan normaaleita fiiliskia ja ilmiöitä kun ei tässä enää muutenkaan missään tuoreessa suhteessa ensihuumassa lakanoiden välissä tolskata, vaan on se uutuudenviehätys mennyt ohi jo kymmenen vuotta sitten.
Kertokaapas onko muilla ollut samaa ja miten tämä tilanne saadaan laukeemaan.
On tämä hankalaa. Onko tällainen normaalia kun silloin kuin pitäisi toimia, niin silloin ei tee edes mieli.
Jotenkin sellanen solmu päässä ja kireä olo itsellä ja ei kykene.
Oltiin me tässä yksi päivä lapsentekomielessä, eli hoidettiin homma, mutta se meni niin että vaimo otti suihin ja kun aloin tuntemaan että kohta tulew, niin sitten vaan melaa sisään ja lastit sisuksiin.
Onko nämä aivan normaaleita fiiliskia ja ilmiöitä kun ei tässä enää muutenkaan missään tuoreessa suhteessa ensihuumassa lakanoiden välissä tolskata, vaan on se uutuudenviehätys mennyt ohi jo kymmenen vuotta sitten.
Kertokaapas onko muilla ollut samaa ja miten tämä tilanne saadaan laukeemaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aivan kuin olisin lukenut omasta elämästäni, takana 12 vuotta yhteistä taivalta. Keinolla millä tahansa yritettiin saada lasti sisuksiin, rupesi jo melkein tulemaan vastenmieliseltä ennen niin mukava touhu.
Unohdettiin "pakko" ja testit, koska se alkoi syödä parisuhdettamme. Muutamaa kuukautta myöhemmin huomasin yllätyksekseni, että oli tärpännyt. Nyt meillä on puolivuotias vauva.
Luonto hoitaa homman, ovulaation aikoihin on monilla meistä naisista halut kovimmillaan. Ja ovulaatiosta tiesin riittävästi vasta yli 30-vuotiaana, kehotapas kumppaniasi virkistämään muistiaan (vaikka googlettamalla) vielä ovulaation merkeistä, limoista ja kipuiluista ja muista, mitä teille miehille ei kerrota :).
Onnea!
Liika yrittäminen, liikaa stressiä, pinna tiukalla.. vaikka kuinka lastaisit, ei mitään tapahdu.. Unohtakaa lastaus ja jätätte vaan ehkäisyn pois ja olette kun mieli tekee, niin luonto hoitaa loput.
milloin on se hedelmällisin aika. Me jätettiin ehkäisy pois ja minä (nainen) seurailin ovista ja oikealla hetkellä viettelin miehen. Miehellä ei ollut mitään hajua milloin olimme tekemässä lasta toden teolla.
On aika yleistä luulla että lasta pitäisi erityisesti "tehdä" jonain erityisenä hetkenä. Tämä voi päteä sellaisiin pareihin joiden luontainen rakastelurytmi on aika harva mutta jos normaalisti rakastellaan edes 2 kertaa viikossa niin erityinen päivien laskeminen on ihan turhaa. Se on yksinomaan haitallista sillä stressi ja jännittäminen ei todellakaan edesauta asiaa. Onhan todettu että esim. naisen orgasmi parantaa naisen mahdollisuuksia tulla raskaaksi. Siis turha yrittäminen pois niin asia on kaikkein parhaiten hoidossa.
Onko tuossa mitään järkeä? Pääsi tajuaa tilanteen, ja taistelee vastaan.
Puolisosi jättää sinut hetimiten raskauduttuaan, mies saa mennä, mies on tehnyt tehtävänsä. Lapsi on saatu.
Ihmisen EI KOSKAAN tulisi suostua, kuin spontaaniin rakasteluun, muu on raiskaus. Henkinen sellainen.
Nyt laita "pillit pussiin" ja mieti, toden teolla, onko se oikein sitä lasta kohtaan kaikin puolin sitten syntyä, jo elettyyn suhteeseen, jossa ei enää ole mitään jälellä. Lapsi on syytön.