saa nykyisin poikkeuksellisen hyvää palvelua. Yleensä en ole huomannut myyjiä missään, mutta ykskaks ovat ilmaantuneet vierelleni kysymään: voinko auttaa jotenkin? Mitä etsitte?
Ihmettelin asiaa, kunnes huomasin, että Romanian kaaleita asioi samoissa kaupoissa runsain määrin. No sehän on hyvä vain, että kaupat ovat havainnneet asiakaspalvelun tärkeyden.
Joten asioikaa Tapiolan kaupoissa: he palvelevat asiakkaita!
PS. yksi juttu nuoruuteni ajoilta...Menin erääseen kenkäkauppaan keskustassa. Myyjä asettui viereeni, ja kyttäsi koko ajan...Ajattelin, että tehköön nyt työtä palkkansa eteen, sovittelin kaikki mahdolliset kengät ja lähdin pois ostamatta mitään: kengät jätin hujan hajan.
Kiusa se on pienikin kiusa.
t. Mirkku
Ihmettelin asiaa, kunnes huomasin, että Romanian kaaleita asioi samoissa kaupoissa runsain määrin. No sehän on hyvä vain, että kaupat ovat havainnneet asiakaspalvelun tärkeyden.
Joten asioikaa Tapiolan kaupoissa: he palvelevat asiakkaita!
PS. yksi juttu nuoruuteni ajoilta...Menin erääseen kenkäkauppaan keskustassa. Myyjä asettui viereeni, ja kyttäsi koko ajan...Ajattelin, että tehköön nyt työtä palkkansa eteen, sovittelin kaikki mahdolliset kengät ja lähdin pois ostamatta mitään: kengät jätin hujan hajan.
Kiusa se on pienikin kiusa.
t. Mirkku
Vastaukset 36
Vanhimmat
Eihän palvelu ole ongelma rehelliselle asiakkaalle, sehän on hyvä asia että palvellaan, kaikki vain eivät tykkää siitä ;)
varmaan just tämmösistä jutuista.
ei uskois että on "aikuisen" kirjoittama.
oot tainnu jäädä 11 vuotiaan tasolle sillon kaikki tommonen oli jännää
vanhemmat naiset joilla itsellä on nuorepia tyttölapsia taatuvat näiden tasolle. Siinä voi olla jonkuunlaista nuoruuden tavoittelua, mutta myöskin ihan pelkkää 'infantilismia'.
Se oli Halosen liike, ja itse olin jotain 18-vuotias. Kyllä jurppi saada myymäläkyttä viereensä, kädet ristissä edes kysymättä: voinko palvella jotenkin? Sen vuoksi suoritin operaation.
t. Mirkku
Ja vielä lapsellisempaa kertoa tekosesi vielä täällä julkisesti.
t.myyjä
jos Sinä olit juuri se, joka kädet ristissä katseli vieressäni, kun sovittelin kenikiä. Etkö kiinnittänyt huomiotasi rannekellooni? Ja muihin koruihini? Pitäisi yksinkertaisimmallekin olla selvää, että ihminen, jolla on ranteessaan kultainen timantttikoristeltu Rolex, ei syyllisty varkauteen. Hänellä on varaa maksaa minkä ostaa. Mutta kateus taitaa paistaa myymälätakkisi alta...
t. Mirkku
et kerran yhel kaalol oli 2 rolexii, ja kultaa nii et niskat notkolla painatti sisäl liikkeeseen - ja silti koetti parin kympin sandaalit vohkii !
et sillee.
Timanttikoristeltu Rolex 18 vuotiaana?
a) KAIKKI, jotka kantavat päällään kilokaupalla kultaa tai timantteja, EIVÄT ole automaattisesti rehellisiä, palveluista asianmukaisesti maksavia ihmisiä.
b) KAIKKI, jotka ovat puettuina ns.kierrätys, tai löytökamoihin, tai omaavat jotenkin nukkavierun olemuksen, EIVÄT ole automaattisesti rosvoja.
c) kleptomaniaa sairastaa osa ihmisistä VARALLISUUSTASOSTA riippumatta
d) kertomallasi kenkäliike-käytökselläsi teit hallaa AINOASTAAN JA VAAN OMALLE HEIMOLLESI -----> tulevaisuudessa heitä kytätään entistä enemmän.
e) ymmärrän, että tuo tapaus oli siis nuoruudestasi,
mutta voi sua, kun vieläkin, perheellisenä AIKUISENA naisena provosoit ihmisiä huonoon käytökseen:((
kommentoin tektstejäs myöhemmn näin sanoi
Mankkaan Mirkku
kehuskelit täällä Romano palstalla aina,mitä omistat???
Luettelet ne omistamasi Rolexit,neljät Bemarit ym muut???
Mitä tahdot meille näillä tavaroillasi viestiä??
Niinkuin huomaat,täällä ei KUKAAN MUU KEHUSKELE omaisuuksillaan kuin sinä.
Taitaa Sinulla olla tosi huono itsetunto,kun kehut ja luettelet täällä,mitä omistat.
Ei me välitä kuule Mirkku sinun tavaroista,ei ollenkaan,meille ei kuulu pätkääkään,mitä ukkosi kanssa omistat!
Tämä on keskustelupalsta,jossa puidaan kaiken maailman asioita yleensä ja luetaan toisten kirjoittamia mielipiteitä ja kommentoidaan niitä.
Älä tee itteäs alhaiseksi,näuttämällä meille täällä omaa kopeuttasi ja rikkauksilla ylvästelyäsi,sillä me ollaan ihan tavallisia ihmisiä täällä,taidat sinä kuulua sitten jonnekin ylhäisö porukkaan,kehu itteäs niiden joukossa mielinmäärin.
Tosi varakkaat ja rikkaat eivät koskaan tee itsestään numeroa,haluavat olla mahdollisimman vaatimattomia,toista on nousukkaat.....
Älkää nyt hyvät ihmiset uskoko persaukisen kehumisia, kyllä se ei omista muuta kuin huulet ja halut.
Ehkäpä olen omaksunut - ainakin osittain - ukkoni tyylin mainostaa itseään. Kritiikkisi osui nilkkaan, ja pyrin korjaamaan asian. Tämän Rolex-jutun kehitin tuon saamarin kaupassa-kyttäämis -asian vuoksi, joka tosiaan ottaa päähän. Mutta luonteeseeni noin yleisesti ottaen ei kuulu aineellisella omaisuudella kerskailu, joten pyrin tästedes välttämään aihetta. Olet oikeassa ja pyydän anteeksi, jos kerskailuni on loukannut muitakin. Aineellisessa omaisuudessa ei ole mitään kehuttavaa, jos henkinen puoli puuttuu. Joskus äärimmilleen ärsytettynä olen turvautunut tähän aseeseen. Mutta: olet oikeassa. Se ei ole hyvä asia. Pyydän anteeksi.
t. Mirkku
yksikertaisia, että ette nyt ymmärä bamfletin ja arkipäivän eroa. Älyllinen vajavaisuus yleensä ilmenee huumoritjun puuteessa.
Todelliset humoristit ovat vakavaa väkeä.
Olen juuri lukenut kirjan, joka lennätti minut henkisiin taivaisiin. David Benioffin "Varkaiden kaupunki". Se kuvaa Leningradin 900-päiväistä piiritystä kaikkine kauheuksineen - ihmissyönteineen, pommituksineen, äärimmäisine ponnisteluineen henkensä säilyttämiseksi. Ja saa nauramaan. Kirjailija - venäläissyntyinen juutalainen kirjailija - kertoo siinä isoisänsä tarinan piiritetystä Leningradista. Hän sanoo: maailman synkeimmät kansakunnat ovat venäläiset ja juutalaiset. Mutta miten groteskia herjaa syntyy tästä yhdistelmästä! Kirja oli parasta, mitä olen lukenut sitten Venedikt Erofejevin "Moskova-Petushkin". Luin sen yhden yön aikana: en kuitenkaan saanut unta, ja päätin käyttää ajan hyvin. Siis KUKAAN ei voi luoda niin mahtavaa satiiria kuin venäläissyntyinen juutalainen. Ja äärettömän traagisesta aiheesta. Suosittelen kaikille.
t. Mirkku
Meillä myöskin täällä Sveitsissä on hyvä palvelu marketeissa, kaikki myyjät ovat todella kohteliaita.
Hyvinkäältä tarkoitat.
ongelma onkin, että jätätte tavarat kaupossa hujan hajan. Siinä se sivistyneisyys punnitaan käytöksessä. Mitenkä luulet miten näin henkilökohtainen palvelu on ansaittu. Se on just sitä että ei tulis niinpaljon kaupalle hävikkiä ja jäis tavarat "hujan hajan" !
paistais!
minä voin keittää hänestä vaikka soppaa jos haluan, sanoi Susi Larsen, kirjassa meri susi.
Näiköhän, näiköhän.
jolla on suuri tarve tuoda sitä esiin
eikä omista mitään
mies siinä talossa omistaa kaiken
tällä ei oo ku tuulen huuhtoma perse ja suuri suu
kyllä lapses varmaan häpee sua
siirry sinäkin sinne sarvikuonojen palstalle vaan kehumaan ittees
omistan omistan omistan !!!
että minkä mies työllään tienaa,siitä vaimo sitten omanaan kehuu toisille.
:)))))
JUST KO MEIÄN MIRKKU !
Asioin itse Tapiolan liikkeissä päivittäin,
monin paikoin myyjät ovat jo tuttuja......ja tervehtivät iloisesti ja kuulumisia vaihdetaan puolin toisin.
YMMÄRRÄN heidän aktiivisuutensa seurata tarkemmin meitä ----->sillä valitettava tosi asia on, että esim. romanian kaaleet varastavat hirvittävän paljon,
ja kyllä nää meidän omatkin homman varsin hyvin taitavat !
Myyjien pitääkin olla valppaina, muutenhan kaupat tyhjenisivät alta aikayksikön, mut kassoissa ei silti olisi euron euroa:))
Nyt onkin tärkeää, että ME ITSE autamme näitä myyjiä ja yrittäjiä - meidän oma käytöksemme joko tuo luottamusta tai sitten ei.
Sinunkin käytöksesi kenkäliikkeessä ei varmasti tehnyt hyvää seuraaville siinä liikkeessä asioiville kaaleille, mutta se nyt kuuluikin varmasti nuoruutesi kapina-aikaan.
Uskon ja toivon, että nyt aikuisena et varmaankaan moista käytöstä harrasta !
ps.törmään itse päivittäin epäileviin katseisiin, perässä kulkijoihin jne....,
mutta yritän muistaa myös, että mikä syy on epäilyjen/vihaisuuden takana,
ja kun asiaa olen rehellisesti sydämessäni tutkinut,
on lopputulos ollut se, että OMAN HEIMOMME jäsenet (toki pieni osa) on saanut huonolla käytöksellään aikaan sen, että meitä kaikkia "kytätään".
mutta ilahduttavaa on ollut myöskin se,
että oma avoin ja rehellinen käytös ja asioista avoimesti keskustelu on saanut taas kaiken epäilyn ja töykeyden sulamaan.
ystävyyden perusta on luottamus, sillä ei ole mitään tekemistä rodun tai värin tai uskonnon kanssa.
kaikille haluaisinkin toivotaa ihanaa ja siunauksellista syksyä,
säilytetään kulttuurimme, mutta yritetään estää leimautumisemme.
niin metsä vastaa, kuin sinne huudat.
harrasta tuollaista "kenkä-kapinaa". Jos myyjä ilmaantuu viereen, kuten usein sattuu, ilmoitan: kiitos kysymästä! Etsinkin juuri...ja tuotteen nimi. Olen pyytänyt anteeksi tälläkin palstalla typeriä kirjoituksiani, joihin oli omat syynsä....
En yllytä ketään käyttäytymään huonosti, päinvastoin.
Ja tosiaan: niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Eikä vika ole kauppiaiden.
t. Mirkku
olet Mirkku FIKSU NAINEN !
Voi miten teki hyvää lukea viestisi. Olet todella oikealla tiellä. Ystävällisyys, rehellisyys, avoimet keskustelut auttavat todella yhteisymmärrykseen, eikä mikään muu. En sotkeudu tällä palstalla varkauksiin, koska niitä on täällä Sveitsissäkin tarpeeksi (kaikki rodut mukaanluettuina) mutta onhan myyjätären tehtävä katsoa, että ei varasteta. Täällä Sveitsissä varastetaan yleensä vaatteita, koruja, make-up aineita ja computer games (ne on nykyään lukon takana)
että maksan ostoksni selvällä rahalla ja kassalla. KOSKAAN elämässäni en kyllä ole jättänyt maksamatta. Mutta mieltä olen osoittanut, nuoruuteni huumassa. Nekin ajat ovat jäääneet ja myös mielenosoittelut.
t. Mirkku
Heipä hei Mirkku
Nobody is perfect. Kun joku ihminen uskaltaa myöntää virheensä, niin hän on jo melkein perfect.
Nyt tästä kirjasta jonka titteli on: Punavankileirit Suomalainen murhenäytelmä 1918.
Tämä kirja ei ole romaani vaan kahden henkilön Tuulikki Pekkalaisen ja Seppo Rustaniuksen pitkäaikainen tutkimus. Vihdoinkin Suomessa puhutaan ja kirjoitetaan tästä draamasta, mistä minä koulussa en esim. oppinut tai kuullut mitään. Ensin 70-luvulla sain täällä lainaksi Sveitsiläseltä hyvältä kaverilta joka puhui Suomea (uskomatonta noihin aikoihin, mutta hän oli kielitalentti) Täällä Pohjan Tähden alla. Sutten jäi jotenkin aukko. Mikä on totta, mikä on tarinaa.
Pieni otos tästä kirjasta. 18 vuotia poika kirjoittaa äidilleen:
"Rakas äiti - Nyt minä olen kuolemaan tuomittu. Ainoa rikos minkä tein oli se, että läksin pyytämään kylästä ruokaa. Minut saatiin kiinnni ja vankileirin päälliköt tuomitsivat minut ammuttavaksi tänä-iltana. Mieluummin kuolen kuulasta kuin nälkään. Rakas äiti, antakaa minulle anteeksi kaikki, mitä olen teitä vastaan rikkonut. Älkää surko minua. Ainoa toivomukseni on, että minun ruumiini siirretään kotipitäjään Luumäelle. Kyyneleet vuotaa. En jaksa enempää kirjoittaa. Jääkää hyvästi"
Tämä vain yksi niistä kirjeistä. Pahempaa seuraa.
Neue Aargauer Zeitung kirjoitti tästä suuresta häpeästä/raakuudesta joka oli yhtä pahaa kuin Natzit, kritisoi, että Suomi ei puhu asiasta vaan peitellään. Siksi tilasin kirjat Troikka ja tämän Punavankileirit.
Olet maamme armahin Suomen maa!!
mutta laitan listalle. Kansalais/luokkasota (nimityksestä kiistelemme miehen kanssa jatkuvasti) koostui yksittäisistä hirvittävistä tragedioista. Tuo kirje kuvastaa yhden ihmisen tragediaa. Niinhän holocaustissakin kuusi/kahdeksan miljoonaa ihmistä kuulostaa täysin absurdilta luvulta. Mutta jokaisen numeron takana oli elävä ihminen: haaveineen, unelmineen ja murskattuine toiveineen. "Mieluummin kuolen kuulasta kuin nälkään". Se on erittäin suomalainen asenne. Vähän tylyyn sävyyn sanoin samaa Sergeille - toivottavasti hän ei ottanut venäläisnokkaansa. Mutta asia on juuri näin. Suomalainen kuolee mieluummin kunniakkaasti teloituskomppanian edessä, kuin hiljaa hivuttamalla. Mistä pirusta meihin onkin tuo sankaruus tullut?
Kun arkipäivänä katselee suomalaisia kapakoissa ja kaduilla, on vaikea havaita sankaruutta. Mutta se nouseekin juuri ääritilanteissa pintaan. Kuten Sergeille sanoin: jos vaara uhkaa isänmaata, jokainen suomalainen selviää samantien viinahöyryistään ja selkäranka on rautaa. Tämän maan yli ei kävellä! Ei kukaan!
Luokkasodan tragediasta keskustelemme vielä lisää myöhemmin. Sitätodella on peitelty. Ukon isoisä toimi Valpon päällikkönä sekä luokkasodan jälkeen että välirauhan aikana. Mies kehuu aina, että äijä ei ottanut mustasta pörssistä mitään elintarvikkeita. Sanoin: "eihän hänen tarvinnut. Aina oli punikkisoppa hellalla kiehumassa..."On vaikeaa, kun saman katon alla elää kaksi täysin poliittisesti vastakkaisia suuntia edustavaa...
Laitoin lapset kouluun, ja härskisti menen vielä nukkumaan. Aikuisen etuoikeus.
t. Mirkku
t. Mirkku
soita vahan lisaa sita ugrien sakarisifoniaa, Kapakoissa ja olutuvissa se soi se soi, se soi kovasti. Viron ja suomen ugrit ovat ovat siina samanlasia, etteivat ne koskaan opi mitaan. Estissakin 50 vuoden aikana virolaisista harva oppi venajaa ja tana paivana ei juuri kukaan, eika sen kummemin muitakaan asioita, jos ei oteta lukkuun kiskontaa ja lailiseksi naamioiduja ryostoja..
Hemmetin hyvä kirjoitus! Täytyy virittää ugrien kehukannel oikein kunnon vireeseen. Ei suomalaisten muuta tarvitsekaan oppia kuin tarttumaan aseeseen ja käsittelemään sitä oikeaan aikaan. Komentojen tahdissa, joita vastaan purnataan. Mutta totellaan, paitsi Lehto ja Rokka. Ja virolaiset eivät oppineet venäjää, koska päättivät olla oppimatta. Minkäs niille tekee! Samaa luuta ovat kuin suomalaisetkin, kunnon ugreja.
t. Mirkku
Juu u, niin se on.
Heipä hei taas Mirkku
Se on se rakkaus Kotimaahan ja se SISU. Suomalainen ei anna lannistaa itseään ihan noin vain. Tämä poika joka kirjoitti äidilleen oli vasta 18 vuotias. Eli parempi ylpeänä kuula otsaan kuin ryömiä voimattomana nälissä maassa. Mirkku kun aloitat kirjan lukemisen, tulee Sinullekkin paha mieli. Siellä tulee vielä paljon pahempaa. Annappas se kirja sitten "ukollesi". Minä ja Sinä olisimme niihin aikoihin olleet punaisia (niinkuin kerran itsestäsi kommentoit). Minä, koskä äitini oli yksinelättäjä ja ammatiltaan tehdasompelija. Miehesi olisi ehkä ollut valkoinen.
Siinä kirjassa on vaan tutkittuja faktoja, kirjeitä ja paljon valokuvia.
Terkkuja täältä kuuuuumasta Sveitsistä ja paljon energiaa kaikille tehtävillesi
"kuin kasa pyykkiä kellarissain" (Vladimir Vysotskin runosta). Olen vajonnut venäläiseen melankoliaan ja apatiaan, mutta nousen tästä kyllä pian. Eilen riitelin miehen kanssa Kennelführer -asenteesta, johon hän soveltuu erinomaisen hyvin. Siis toisten kyttäämiseen ja Ûbermensch-asenteen ylläpitämiseen. Der ausgezheichniger herr Kennelfûhrer. Joka ei lue mitään ali-ihmisistä kertovaa punavankikirjaa. Itse luen, vieläpä hyvin mielelläni. Mutta nyt olen masentunut koko ihmiskunnan väistämättömästä kohtalosta. Se on meille kyllä Raamatussa ilmoitettu, mutta näin pahana krapulana-aamuna totuus iskee nuijalla kaaliin.
Piristytään päivän mittaan.
t. Mirkku