Köpön keisari ja Lutin tasavalta muistatko tarinaa

Joo on ne olleet. Ja menneet, ei niistä uutta tarinaa synny. Vanhoja pittää muistella.

Tuo Köpön keisari oli metsänvartia ja Lutin tasavaltaa isännöivät Härköset.
Nimet juontavat muistini mukaan jostakin tokaisusta jonkun juopottelun tiimoilta,
molemmat nimet liittyvät samaan tapahtumaan.

Tarina on täysin tosi. Keisari nimitys juontaa juurensa eräistä pidoista joita Lutin tilalla aikoinaan pidettiin. Köpön metsäherra Tauno Niemeläkin oli pitoihin kutsuttu ja kun miehet pikkupäissään alkoivat riidellä, huudahti Lutin isäntä pöydän päästä: "Hiljaa! Täällä ei riidellä, täällä vallitsee Lutin tasavalta!" Silloin Köpön keisari nousi tuoliltaan ja vastasi: "Jos täällä vallitsee tasavalta, minä olen Köpön keisari!" Lutin tasavalta ja Köpön keisari nimet jäivät elämään. Vieläkin Naarvantiestä kääntyy Köpön metsätilalle Keisarintie jonka päässä on Nikalan kämppä, jossa Niemelä aikoinaan vaikutti metsäherrana. Nikalan kämpän yhdessä huoneessa, joka oli aikoinaan työnjohtajan huone, on kuva Niemelästä.

Itse tiedän asiasta, koska olen Nikalassa vuosittain käynyt ja jututtanut metsäveteraaneja, jotka Niemelän tunsivat. Alueen historia on muutenkin värikäs, sillä alueelle on jatkosodan aikana tiputettu desantteja. Nykyisin Köpön alue kuuluu UPM-kymmenen omistukseen ja käytetään lähinnä metsästykseen ja metsänhoitoon.

Lutin tasavallasta on kirjoitettu oma kustanne kirja jonka nimeä en nyt muista mutta kuulemma löytyy Käenkosken matkailukeskuksesta.

Edesmennyt isäni Erkki Suhonen - Kontiolahdesta - oli kortteerissa Lutin Härkösten talossa yhden talven ajan ollessaan tukkisavotassa Ilomantsissa. Vuosiluku lienee ollut 1935 ja tuolloin taloa isännöivät Antti Härkösen leski Tiina poikiensa kanssa.
Isäni kertoman mukaan talo oli melko suuri ja siihen oli majoittunut useita savottalaisia. Lutin emäntä Tiina oli tarmokas nainen ja paistoi päivittäin tupansa uunissa ruisleipää jota myi savottalaisille. Myös Köpön keisarista isäni kertoi ja Suojärveltä kotoisin olleesta kulkukauppiaasta - pippuri-Iivanasta joka kevättalvisin poikkesi hevosen vetämällä reellä kauppamatkalle Luttiinkin.
Tämmöisiä muistoja minulla - isäni muisteloista.

Minäkin olen kuullut paljon juttuja köpön keisarista...Vanhan kansan juttuja, mutta sitkeästi vaan legenda elää :)

Kyllä tämä on totta :) Terv: Antti Härkösen pojanpojantyttären poika.

Tämä Köpön Keisari Tauno Niemelä oli vankkatekoinen mies!
Ajan kulku on ihmeellinen, meidän jokaisen nuoruus ja näyttävyys on katoavaista, Taunostakin on vain jäljellä hyvä muisto.

YouTube hakusanaksi "Lutin tasavalta". Ylen tekemä dokumentti aiheesta.

Ilomantsin museon kannattaisi laittaa Köpönkeisaria ja Lutin tasavaltaa kuvaava näyttely vaikka Naaran.

Paljon on tallennettu mutta jäänyt kuten kerätyt esineetkin aittojen pimentoon. Olisi aika luoda koko kuntaa koskeva museotoiminta, nyt vain möhköläisyys ja parppeinvaara esillä.

Kootkaa tarinat ja tapahtumat kansiin.

Ja nettiin.

kyllä se on ihan totta köpön keisarille puhdistin lumiset kengät ja sain 20 penniä

Lutintasavaltalaiset imeisesti minullekkin sukua.

Haetaan EU:lta rahaa ja kootaan Lutin tasavallan ja Köpön keisarin jutut yksiin kansiin, tehdään nettiin juttua ja mikä estää vaikka tekemästä näytelmää. Olisi tosi ainekset pohjaksi.

Kuuskytluvulla kävimme marjassa mailla, joissa vanhempi väki sanoi Köpön keisarin asuneen. Kaikki me tiesimme tästä keisarista!

Jossakin vanhemmassa maastokartassa oli ihan merkitty Lutintasavalta,oltiin lutinjoella melomassa eikä uudempaa karttaa ollut,tosin yksi koskikin puuttui mikä siihen karttaan oli merkitty.

Ilomantsin tunnetuimmat salametsästystarinat liittyvät Lutin tasavaltaan
, joka sijaitsi Koitereen
rannalla, nykyisen Patvinsuon kansallisp
uiston reunalla. Sata vuotta sitten siellä asui Antti
Härkönen suuren lapsilaumansa kanssa. Antti oli metsäyhtiö Enso
-
Gutzeitin lampuotina eli
tilanvuokraajana. Antin kuoltua leski Tiina Härkönen
(1874
-
1939)
joutui kasvattamaan kymmenen
lastaan yksin tiett
ömien taivalten takana. Nälkä ja puute olivat arkipäivää, eivätkä tilan vähäiset
peltotilkut ja suoniityt paljoa ravintoa muutamalle lehmänkantturalle tarjonneet. Perheen pojista
Kali (Juho Kalikstus) Härkösestä kehittyi armoitettu metsänkävijä. Kali piti
huolta, että tuoretta
lihaa löytyi ruokapöytään. Kali ei metsästyslaista välittänyt, eikä Lutin tasavallassa etelän herrojen
lakia kunnioitettu. Lutissa olivat voimassa erämaatalon omat lait.
Virkavalta kävi aika
-
ajoin pidättämässä Kalin, joka joutui Kuop
ioon hirvijuttujaan sovittamaan.
Vaan ei Kali siitä masentunut. Kun Kali vuonna 1944 voitti valtakunnan ajomestaruuden
tukinajossa, niin onnitteluja tuli presidentiltä saakka, ja tuli virallinen kutsu Kuopioon juhlimaan.
Kali totesi naama virneessa: Kahtoo
nyt. Tekipä hyvvee tai pahhoo, aina piässöö Kuopijoon.
Lutin talo ei ollut ainoa salotalo, jossa majoitettiin savottalaisia ja muita kulkumiehiä, mutta Lutin
talo sai kuuluisuutta nimenomaan voimakkaista persoonistaan. Sanonnan mukaan Piilon talossa oli
Tiina, Kurikkavaarassa oli Tiina, vaan Lutissa oli emäntänä Tiinojen Tiina.

Makkola Hatussa oli suurin savottamiesten kestkievari. Kannattaisi kunnostaa ja ottaa museosäätiön hoitoonsa.
Makkola on ainoa pystyssä oleva rahtareiden ja metsäajureiden etappipaikka. Kerrotaan, että samaan aikaan jopa puolensataa hevosta oli joko tulossa tai menossa tai väletapissa.

Taistelijan Talokin Museosäätiölle näin toiminta saataisiin turvattua myös liikenteen
joustavuuteen olisi panostettava. Moottoritie välille Hosko-Rämepuro välttämätön.

Melottiin ja käytiin tuolla Lutin Tasavallassa vanhalla asuinpaikalla. Paikalla vielä nähtävissä asuinpaikan kivijalka, vanha kaivo ja marjapensaat. Kennäällä joen varressa kukkivat ihastuttavasti mesimarjat.

Mitä jos perustettaisiin Lutin tasavalta uudelleen, erotaan EUsta eikä oteta yhtään matua sinne?

Mitä jos perustettaisiin Lutin tasavalta uudelleen, erotaan EUsta eikä oteta yhtään laitonta tunkeutujaa sinne?

Sattuuko kukaan tietämään missä joukko-osastoissa näitä Lutin tasavallan veljeksiä (Antti Härkösen poikia) palveli sodissa? Hehän taisivat olla sitä ikäluokkaa, jotka joutuivat sotahommiin. Maineensa perusteella he olivat kovia tappelijoita, varmaan niin myös sodassa? Suomen käymissä viime sodissa, talvi ja jatkosodassa, ne todelliset sankarit ja sankaritarinat syntyivät. Ilomantsin miehiäkin taisi kaatua sodissa melkoiset määrät.

Kukapa tuo tiennöö missä hyö palvelivat. https://fi.wikipedia.org/wiki/Metsäkaarti

Miesvoimin panssareita Kollaalla kantoivat suonsilmään.

Kyllä lutinpojat tuotti kauhua rintamalla siinä vihullista lakosi joukoittain.
Näistä sankaripojista pitäisi tehrä elokuva tuleville sukupolville.

Nyt aletaankin puhua asiaa sodassa olleista luttilaisista oma romaani.

Joku on totaalisesti jämähtänyt Luttiin. Liika viina ja sittemmin olosuhteiden pakosta liian vähäinen ryypiskely aiheuttaa näitä ns kovalevyn jumittumisia. Tosin tällä tyypillä lienee kovalevy jäänyt jaossa ja lerpulla ajelee muistojen maisemissa.

Siellähän sitä keitettiin!

Tietoa kaivattaisiin lutin elämästä ja kulttuurista.

Ei ukko Härkösen pojat olleet metsäkaartissa vaan taistelivat maamme itsenäisyydestä kollaalla.

Kelkkailimme koitereella ja etsimme lutin Härkösten taisteluasemia joita emme kuitenkaan löytäneet.

Vai eivät olleet metsäkaartissa? Ketäs käpykaartilaisia siellä Viitasaaressa oli?
Kollaala oli ihan muita miehiä - siis MIEHIÄ!

tartuttiin härkösiä sarviloista ja paska lenttää vielä tännäi päivänä näille palstoille

Trump lutin Keisariksi.

Pilkkireissulla näin kun Köpön Keisari hiihteli Lutin Tasavaltaan päin.

Lutin tasavalta ja Köpön keisarikin ansaitsisivat oman dokumenttiohjelman, kirjan tai tutkielman. Tiedän että ainakin kirjaa on jossain muodossa kaavailtukin, mutta sopivaa kirjoittajaa ei ole löytynyt. Oiva Potinkaran kirjassa " Suomun suurilta saloilta" aiheesta on jonkin verran kerrottu. Jäi mieleen että "Piilossa oli Tiina, Kurikkavaarassa oli Tiina mutta Lutissa oli Tiinojen Tiina"
Lutin alueella taisi olla loiston päivinä kolme varsinaista taloa: Nissilä, Sormula ja itse Lutin tasavalta (Härköset ) Todella syrjässä Lutti on varsinkin senaikaisten tieolojen aikaan ollut. Poliisiasioitakin on ainakin johonkin aikaan hoidettu Enosta käsin.
Lutinjokea ylöspäin kymmenkunta kilometriä sijaisee Haaralammenvaara. Vieläköhän siellä on vakituiset asukkaat; ainakin pari vuotta sitten näin oli. Tuo paikka jos on asuttuna lienee syrjäisin asuttu paikka Ilomantsissa.

eiköhän tämäkin ongelma kohta ratkenne...

olen itsekin Härkönen ja joskius muinoin paikallisessa käydessäni joku kysyi olenko Luttilaisia just just............mieleen jäävä asia oli kyllä.

Mun isoiso ukki kävi kuulemma painaan tuota Tiinaa, ollaan ehkä sukulaisia??

Humalassa varmaan pannu.

en luttilaisia ole suoranaisesti olen nk toista sukuhaaraa-Härkönen silti,paikallisessa joskus 2000 luvun puolivälissä seurassani istui vanhempi mies joka esitteli itsensä j asitten minä myös esittelin kuka olen silloin paukahti heti kysymys olenko Lutin porukkaa-ukin setäoli Antti lutista-muuten toista sukuhaaraa olen

Vajaaälyisten jaarittelua. Alkujaa jo pehmeänä
Pää ollut kun nimenneet itsensä

Olen törön kapteeni. Juhlikaa minua pököläiset.

Oon pannu sitä toista sukuhaaraa perään.

Joku köpöksi kutsuttu Härkönen oli ollu semmonen käppänä. Mikä oli juonu ja tehny kiljuu. Kakki oli usein ollu housussa. Paikalliset sitten ruvennu kutsumaan sitä köpön keisariksi. Tämä tarina on tosi.

On se ihme, että matkailyhistys pitää korsuja ja muutamia metsäosuuksia ilomantsin matkailuvalttina kun voitaisiin nostaa näitä mantsin historiallisuuksia kartalle.

Runolaulantakin tainnut jo unohtua kun siellä yhistyksellä ollaan suu vaahdossa sotahommista.

On aika huuruista juttua

Joo mummo kertoi paskahärkösestä. Minusta siitä saataisiin matkailuvaltti.

Pieni punanen puliukko oli ollu se köpön keisari. Joku Härkönen.