Onko muilla sellaista sukulaista, joka ei puhu muusta kun raskaudestaan. Äiti on 43 ja lapsi oli vahinko (ja väärä sukupuoli). Nykyään äiti ei muhu muusta kun mahastaan, kuinka iso se on, ja kuinka työkaverit haluaa kokeilla, ja kuinka mies nimittelee "ihanilla" sanoilla jne jne jne jne listaa vois jatkaa vaikka kuinka.
Olen itsekkin ollut raskaana ja tiedän kuinka ihanaa aikaa se oli, mutta en halunnut pitkästyttää sukulaisiani jatkuvilla jutuilla mahan myllerryksistä ja siitä kuinka iso maha on (itse asiassa kyseisellä äitillä suurin osa on läskiä, joka saa nyt roikkua :)).
En uskalla sanoa mitään, koska yritämme itsekkin lasta ja tiedän että saan kuulla osani, jos yritän hieman hidastella puhumista.
Mitä ihmettä teen?? Olemme melko paljon tekemisissä koska hän on mieheni sisko.
Olen itsekkin ollut raskaana ja tiedän kuinka ihanaa aikaa se oli, mutta en halunnut pitkästyttää sukulaisiani jatkuvilla jutuilla mahan myllerryksistä ja siitä kuinka iso maha on (itse asiassa kyseisellä äitillä suurin osa on läskiä, joka saa nyt roikkua :)).
En uskalla sanoa mitään, koska yritämme itsekkin lasta ja tiedän että saan kuulla osani, jos yritän hieman hidastella puhumista.
Mitä ihmettä teen?? Olemme melko paljon tekemisissä koska hän on mieheni sisko.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Kokeilin tuota, mutta se huomasi "poissaoloni". Nyt keskustelut menneet siihen suuntaan, että se kysyy aina silloin tällöin jotain...
kun itse yritätte saada lasta, mutta ei ole vielä tärpännyt.
JA SITÄ PAITSI EI OLLA EDES VIELÄ YRITETTY, KOSKA EDELLINEN ON ALLE VUODEN
Hei
Toiset ihmiset ovat vain semmoisia, että tekevät itsestään suuren numeron asiassa kuin asiassa. Itse kolmen lapsen äiti ja vaikka lapset ovat ihania jne. niin raskaudestakaan en kertonut kuin lähemmille ja ne jotka eivät sitä tajunneet muuten, niin saivat olla sitten epätietoisuudessa, kunnes mahastani jo sen näki. Tuossa tapauksessa toisesta korvasta sisään ja ulos. Harmi, kun et voi olla vähemmän tekemisissä naisen kanssa, kun se on miehesi sisko. Onneksi oma suku pieni ja miehen suku asuu kauempana.
Koittaisiko hän jollain tavalla lievittää omaa pahaa oloaan, jos lapsi on vahinko eikä toivottu sukupuoli (kröhöm, ei kuulosta hyvältä) ja vielä äidistä tuntuu isolta ja mieskin nimittelee?
Ekana tulee mieleen että tässä ei todellakaan ole hyvät lähtökohdat pienen vauvan odotukseen.
Ehkä häellä ei ole muita kenelle jutella? Eihän se kyllä kivaa ole että sinä saat kestää typeriä juttuja.