Miten pyytää mieheltä enemmän seksiä, ilman, ettei hän loukkaannu asiasta tai koe riittämättömyyden tunnetta? Haluaisin olla mahdollisimman hienotunteinen, enkä lähestyä asiaa uhkaavalla asenteella, kuten "jos et nyt pane mua, menen ja petän" -koska niin ei ikimaailmassa tapahtuisi.
Mieheni tekee pitkää päivää työkseen ja työ on myös todella stressaavaa. Hänen stressinsä heijastuu suoraan myös seksielämäämme, esimerkiksi: Hänen ollesaan tänä kesänä kesälomalla hän oli huomattavasti vähemmän stressaantunut ja seksiäkin oli 90% enemmän, kuin "normi arkena".
Tänä "normi arkena" hänelle tuntuu riittävän oma masturbointi. Ilmeisesti asenteella "en jaksa panna, kun pääsen nopeammin ja pienemmällä vaivalla masturboimalla". Hän on useasti sanonut ja tarkentanutkin -josta olen erittäin kiitollinen- ettei hänelle/useille miehille(?) masturbointi liity mitenkään parisuhteen seksiin, tai se ei ole mikään korvike. Masturbointi on kuulemma semmoinen "oma juttu" jota on kiva tehdä eikä se ole pois parisuhteen seksistä. Minusta on alkanut tuntumaan, että meidän tapauksessa on.
Toisin sanoen: mies tyydyttää seksuaaliset tarpeensa masturboimalla jonka jälkeen on niin väsynyt ja tyydytetty ettei "normaali" parisuhdeseksi enää jaksa kiinnostaa niin paljoa. Olen mustasukkainen mieheni käsille tästä.
Tämä syö suhdettamme ja paljon, en tule toimeen pelkällä viikonloppu-/lomaseksillä, ja minun suhteeni omaan masturboimiseen on lähinnä turhauttavaa; teen sitä vaan silloin jos "oikeaa seksiä" ei ole tarjolla.
Miten osaan kääntää asian niin, etten ota asiasta itseeni, koe riittämättömyyden tunnetta ja huonoa itsetuntoa? Miten pystyn sanomaan miehelleni kiltisti, että kerta kaikkiaan tarvitsen enemmän seksiä kuin pari kertaa viikossa? (ja nekin tapahtuvat vain viikonloppuaamuisin, kun hänellä ei ole töitä).
Toivoisin asiallisia vastauksia. Hyvää viikonalkua kaikille.
Mieheni tekee pitkää päivää työkseen ja työ on myös todella stressaavaa. Hänen stressinsä heijastuu suoraan myös seksielämäämme, esimerkiksi: Hänen ollesaan tänä kesänä kesälomalla hän oli huomattavasti vähemmän stressaantunut ja seksiäkin oli 90% enemmän, kuin "normi arkena".
Tänä "normi arkena" hänelle tuntuu riittävän oma masturbointi. Ilmeisesti asenteella "en jaksa panna, kun pääsen nopeammin ja pienemmällä vaivalla masturboimalla". Hän on useasti sanonut ja tarkentanutkin -josta olen erittäin kiitollinen- ettei hänelle/useille miehille(?) masturbointi liity mitenkään parisuhteen seksiin, tai se ei ole mikään korvike. Masturbointi on kuulemma semmoinen "oma juttu" jota on kiva tehdä eikä se ole pois parisuhteen seksistä. Minusta on alkanut tuntumaan, että meidän tapauksessa on.
Toisin sanoen: mies tyydyttää seksuaaliset tarpeensa masturboimalla jonka jälkeen on niin väsynyt ja tyydytetty ettei "normaali" parisuhdeseksi enää jaksa kiinnostaa niin paljoa. Olen mustasukkainen mieheni käsille tästä.
Tämä syö suhdettamme ja paljon, en tule toimeen pelkällä viikonloppu-/lomaseksillä, ja minun suhteeni omaan masturboimiseen on lähinnä turhauttavaa; teen sitä vaan silloin jos "oikeaa seksiä" ei ole tarjolla.
Miten osaan kääntää asian niin, etten ota asiasta itseeni, koe riittämättömyyden tunnetta ja huonoa itsetuntoa? Miten pystyn sanomaan miehelleni kiltisti, että kerta kaikkiaan tarvitsen enemmän seksiä kuin pari kertaa viikossa? (ja nekin tapahtuvat vain viikonloppuaamuisin, kun hänellä ei ole töitä).
Toivoisin asiallisia vastauksia. Hyvää viikonalkua kaikille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Neuvoja en osaa antaa, mutta hieman vastaavaa pulmaa on itsellänikin. Meillä tosin miehen työ ei vaikuta tilanteeseen, vaan muutoin murheet ja mietityksen aiheet. Ja toisaalta tuntuu, että kyse on myös viitsimisestä ja ihan halujen perustasosta. Seksiä on juurikin ehkä pari kertaa viikossa, eikä se itselleni tahdo riittää.
Tilannetta pahentaa vielä se, että meillä on tapana pitkin päivää viljellä seksuaalisia vihjeitä, hyväilyjä ja sanoja. Tilanne ei kuitenkaan etene seksiin, vaan loppupeleissä mennään nukkumaan. Mies ottaa onnellisena syliinsä ja simahtaa, minä kärvistelen siinä himoissani.
Ongelma ei ole siinä, ettenkö osaisi itse olla aloitteellinen. Välillä joudun oikeasti hillitsemään itseni, koska en halua vongatakaan. Olenkin sen puoleen sanonut miehelle, että vaikka nyt siinä jatkuvasti kiehnäänkin, niin ei tartte asiasta ressiä ottaa. Eikä selkeästi otakaan.
Olen hieman neuvoton, koska eihän toista voi pakottaakaan. Pakko vain niellä osuutensa, koska muutoinhan mies on mitä ihanin. Ja seksi on loistavaa silloin kun sitä on. Tuo päivän mittaan tapahtuva vihjailu on vain siinä mielessä harmillista (vaikka omalla tavallaan aivan ihanaa onkin), että odotukset ehtivät nousta pitkin päivää. Illalla onkin sitten päivästä toiseen vain pettymyksiä vastassa. Jos jotenkin oppisi muistamaan, että ne vihjeet eivät vielä tarkoita mitään. Oppisi olemaan odottamatta...
Ja juu. Tämä valitus kuulostaa naurettavalta niiden mielestä, jotka kärvistelevät kuukausien seksittömien jaksojen kanssa. Mutta kaikki on suhteellista. Pahoittelut heille josko tämä "turha" valitus ottaa kupoliin.
Kun molemmat odottaa aloitetta että sen toinen tekisi, ettei vaan tarvitse itse sitä tehdä sitä ja samalla ajatellen ettei toinen taida haluta seksiä ja etten tulisi torjutuksi.
Jos mun vaimo haluaa seksiä, sen ei tarvi pyytää. Ei muutakun tiukka musta paita päälle ja tiukat housut jalkaan. Muutaman minuutin jälkeen mä olen aina valmis vaikka mihin.
Käyttääkö naiset tätä kikkaa vai ettekö iedä sitä. Ei tarvi pyytää, himot saa heräämään jotenkin, ottakaa selvää miten. Tai sitten ukkonne on tuhkamunia!