Mitä mieltä olette? keskustelin mieheni kanssa asiasta että mitä tehdä jos sattuisi käymään niin että tulisin raskaaksi.. noh.. oma kantani on että pitäisin lapsen koska mitään niin suurta estettä ei olisi ettenkö voisi huolehtia lapsesta ( ei myöskään miehellä).. kysyin siis että mitä tehtäisiin jos näin kävisi ja mies tokaisi "ainahan voi tehdä abortin!" järkytyin kuulemastani niin että meinasi itku tulla.. ajatus oman pienen abortoinnista ilman painavaa syytä on minulle kamala.. sen jälkeen aloin miettimään välittääkö hän minusta noin vähän ettei olisi valmis kantamaan vastuuta kanssani vaan ehdottaa aborttia.. :( Olen kuitenkin naisena tietoinen millainen toimenpide abortti on ja millaisia vaikutuksia sillä on.. mietin mitä tehdä jos raskaus alkaisi vahingossa?jäädäkkö yksin lapsen kanssa vai suostuakko aborttiin ja kärsiä suruista sen jälkeen ?
"voihan sitä aina tehdä abortin"
nainen vaan 26v
11282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
hyvin pieni mahdollisuushan on tulla raskaaksi jos huolehditte ehkäisystä,josta kannattaakin sitten huolehtia enemmän kuin 100&:sti jos mies ei kerran halua enää lapsia.
Mutta ei kannata kenenkään antaa pakottaa eikä siihen kukaan voikaan. Jos antaa jonkun pakottaa,on se sitten omaa syytä.
sitten vielä kondomia, kumpikaan kun ei ole yksistään 100%:n varma e-keino
niin todennäköisyys asian tulevaan ajankohtaisuuteen pienenee minimaaliseksi. Mieheltäsi aika tökerö lausunto, mutta hän ei varmaan ole tullut ajatelleeksi asiaa kauhean pitkälle koskaan, miehet harvoin ovat, ennen kuin omalle kohdalle sattuu. Ja sitä raskausasiaa ehdit ajattelemaan sitten, jos tulee ajankohtaiseksi, vaikka varmasti tiedät jo vastauksen, jos sinulla on selkeä mielikuva, mikä on itsellesi parasta. Ei abortti eikä raskaus saisi ikinä johtua ainoastaan kumppanin painostuksesta.
tulin raskaaksi suojaamattoman seksin ansiosta, molemmat meistä olivat tietoisia riskistä. kerroin miehelleni positiivisesta testistä, ja viikon ajan tämä käyttäytyikin suht normaalisti, vaikkakin ristiriitaisesti.
kerroin haluavani pitää lapsen, ja tästäkös riemu ratkesi. mies totesi muuttavansa helvettiin koko maasta jos näin teen.
vaikea tilanne. liian vaikea. jos pidän lapsen, menetän rakastamani miehen.
jos teen abortin hänen painostuksestaan, en usko siltikään että suhde kestäisi kovin kauaa. tuntuu, että ainakin mun puolelta on jotain jo mennyt -jos ei peruuttamattomasti, niin pahasti ainakin- rikki häntä kohtaan. enkä tiedä kuinka pysyn järjissäni jos teen niin kuin hän haluaa.
että pidäppä ehkäisy kunnossa, jos tiedät jo nyt miehesi mielipiteen. tää ei todellakaan ole herkkua.
Olin melkolailla samassa tilanteessa ja päädyin aborttiin mitä olemme molemmat (minä ja mieheni) katuneet. Minä ehkä enemmän ja useammin. Tunteet oli täysin samanlaiset suhteen kestävyyden kannalta eikä tilanne nyt kovin hyvältä vaikuta. Tietenkään ei voi tietää mikä tilanne olisi jos olisin valinnut toisin.
Aborttia ei pidä mennä tekemään toisen painostuksesta. Näin ainakin oman kokemuksen perusteella voin sanoa. Miehenkin tunteet voi vielä hyvinkin muuttua.
Toista voi ja pitääkin rakastaa, mutta missään nimessä toisessa ei voi riippua.
Sinä olet itsenäinen nainen, uskon, että miehesikin on tykästynyt sinuun siksi että sinä olet mitä olet, ei siihen mitä te yhdessä olette.
Sinä teet oman elämäsi ratkaisut, et voi ripustautua toiseen. Selkärankaa hyvä ihminen!
Ehkäpä sitten kun alat jälleen omaksi ryhdikkääksi persoonaksesi, miehesikin huomaa: "Jaa, enpä niin tuosta lapsesta välitä, mutta tuo äiti saattasi olla taistelemisen arvoinen, pitää kai sitä jotain myönnytyksiä tehdä..."
Älä ajattele, että miehesi pitää arvostaa sinua, vaan yritäpä olla hetki taas arvostuksen arvoinen. Jos nimittäin olet tossukka, joka taipuu miehen tahtoon, niin miksi hän sinua arvostaisi? Teet itsenäiset ratkaisut ja siten katselet erikseen sitä, onko miehesi vielä kuvioosi sopiva, huom sinun kuvioosi...
isolla i:llä, että haluaa päättää, kuka saa syntyä ja kuka ei, jotta itsellä vain olisi mahdollisimman helppo arki. Suojele sinä, äiti, pienokaista pienimmillään. Hänellä ei ole ketään muuta.
ja hankit itsellesi kunnollisen uskovaisen miehen.
ja hän vastasi rehellisesti mitä mieltä oli. Hän perusti vatsauksensa
selvästikin sille ettei haluaisi lasta jos ehkäisy olisi pettänyt.
Se on ihan hyvä "syy", jota sinunkin on syytä kunnioitaa vaikka
sinun reaktiosi olikin eri ja täysin toiseen suuntaan. Tuskin teillä nyt kuitenkaan ehkäisy näin pettää -käytä varmennusta ettei tahallaan kiusaa kohtaloa!
Vahingossa alkamisia ei tapahdu kaksoisvarmennuksella joten älä turhaa kiusaa
itseäsi.
Mutta jos haluat lapsen ja olet valmis yksinhuoltajaksi , siitä
vaan - kunhan et ala ajatella hormonimyrskyssä, että isä olisi yhtäkkiä mukana jutuissa! Abortti oli itsellä kyllä niin helppo juttu ja päätöstä pidän
yhtenä viisaimpana ja järkevämpänä mitä olen tehnyt. Ei siis jäänyt mitään
suruja tai traumoja kuten jotkut valittavat. kaikilla erilailla.
Ehkä olisi aika käydä myös keskustelu "haluatko joskus tulevaisuudessa
biologisia lapsia?". Älä ainakaan ilman muuta tätä oleta. Monet miehet
ovat ihan tyytyväisiä parisuhteeseen ilman lapsia.
sun mies oli valmis kantaa vastuunsa - se vaan ei
ollut siihen suuntaan kuin sinä ajattelit. Vastuunkantoa
on olla myös hankkimatta ei-toivottuja lapsia ja
keskeyttää raskaus.
"Ei välittämistä" olisi ollut, jos
hän olisi tokaissut "minä jätän sinut sitten heti".
vastuuta" tappamalla itselle epämieluisia ja omia mukavuuksia haittaavia ihmisiä..!!?