Vaalirahoituskeskustelussa

.

rahaa myös ulkomailta, tähän ei ole missään vastattu


Vaikeneminen on yleensä myöntymisen merkki

RKP:n avustukset kanavoidaan erityisen säätiön, 'Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland', kautta. Suurin tukija on Svenska Kulturfonden, muita ei paljasteta. Siummat ovat suuria, ja ne voidaan kohdentaa juusri sinne, mistä kannatusta arvellaan löytyvän.

Valtakunnallista mainontaa ei RKP:n kannata harjoittaa, sillä Suomen kahdestakymmenestä maakunnasta vain viidessä on RKP:llä todellista kannatusta.

Ahvenanmaalla ei RKP:llä ole toimintaa, ja neljässätoista muussa maakunnassa kannatuspohja on olematon, koska ruotsinkielisiä on niissä vähemmän kuin 0,8 % kokonaisväestöstä. Vain seuraavissa maakunnissa RKP:llä on potentiaalista äänestäjäkuntaa. (Prosenttiluku osoittaa ruotsinkielisten osuuden kokonaisväestöstä vuoden 2007 lopussa): Uudenmaan maakunta 7,4 %, Pohjanmaan maakunta (Vaasan rannikkoseudut) 51,5 %, Itä-Uudenmaan maakunta 32,4 %, Keski-Pohjanmaan maakunta 9,3 % ja Varsinais-Suomen maakunta 5,7%.

Vaalimainonnan ja suhdetoiminnan kannalta RKP:n on otettava huomioon, että ruotsinkielinen väestö ei ole jakautunut maakunnan alueella tasaisesti, vaan joillakin talousalueilla ruotsinkielisten osuus on merkittävästi suurempi kuin muualla ja joillakin ruotsinkielisiä ei ole paljoakaan. Tämä vaikuttaa RKP:n mahdollisuuksiin ja toimintatapoihin.

Uudenmaan maakunta
..Tammisaaren seutukunta, ruotsinkielisiä 60,4 %
..Helsingin seutukunta 5,9 %
..Lohjan seutukunta 2,6 %

Itä-Uudenmaan maakunta
..Loviisan seutukunta 41,5 %
..Porvoon seutukunta 30,2 %

Varsinais-Suomen maakunta
.. Turunmaan seutukunta (saaristo) 62,3 %
..Turun seutukunta 3,7 %
..Salon seutukunta 0,9 %
..Vakka-Suomen seutukunta 0,5 %
..Loimaan seutukunta 0,3 %

Pohjanmaan maakunta
..Jakobstadsregionen 76,0 %
..Sydösterbottens kustregion 71,6 %
..Vaasan seutukunta 43,8 %
..Kyrönmaan seutukunta 1,0 %

Keski-Pohjanmaan maakunta
..Kokkolan seutukunta 12,1 %
..Kaustisen seutukunta 0,8 %

Muualla Suomessa RKP:ltä puuttuu ruotsinkielisiä kannattajia. RKP:n asema on kuitenkin eräissä kunnissayllättävän vahva, koska puolue saa ruotsinkielisten äänet, kun taas suomenkielisten äänet jakautuvat usean eri puolueen kesken. Tämän vuoksi erehdytään puhumaan esimerkiksi ruotsinkielisestä Sipoosta, vaikka siellä on suomenkielinen enemmistö. (Tosin 60 vuotta sitten ruotsi oli Sipoossa ainoa virallinen kieli.) Yleensäkin kuvitellaan kaksikielinen Suomi eli ns. Svenskfinland paljon laajemmaksi kuin se todellisuudessa on.

RKP:ssä toki tiedetään tosiasiat, ja se voi keskittää vaalimainonnan ja -rahoituksen sinne, missä puolueella on realistisia mahdollisuuksia.