Mä en jaksa tätä enää.
Mä toivon, että mun läheiset lukis tän tekstin.
ANTEEKSI!
Itken kun kirjoitan tätä.
Mä oon niin väsynyt.
Isä, vaikka sinä olet niin monesti sanonut, että heitä se puntari ja anoreksia helvettiin, en pysty. En vaan pysty, vaikka haluaisin, ja toisaalta taas en halua. Isi, mä oon puhunut niin monta kertaa sun kanssa. Mä haluan, että sä jatkat elämääsi mun kuoleman jälkeen.
Äiti, anteeksi. ANTEEKSI! EI OIKEASTI ollut tarkoitus lyödä sua niin kovasti, että sulle tuli haava. Mä vihaan itseäni sen takia! Olin viina- ja lääkehuuruissa silloin, vaikka eihän se mikään puolustus ole.
Isosiskot, vanhimmalle:
Sä olet aina ollut mulle esimerkki, ihannoinnin kohde, oon aina kadehtinut sua. Sä olet niin kaunis, hauras, sairaan lahjakas ja ihana ja huumorintajuinen ihminen. Niinkuin susta nuorempikin mun isosisko.
Pikkusiskot:
Anteeksi että mä oon ollu niin ilkeä teitä kohtaan nuorempana. Mä olin pentu silloin, liian temperamenttinen, liian kärsimätön. Liian... kaikkea.
Pikkuveli:
ANTEEKSI ihan mielettömästi, että olin niin lääkehuuruissa sun rippijuhlissa!!!! Tiedän, että sä olit tosi pettynyt muhun, loukkaantunut. Mä en tiedä mitä tehdä hyvittääkseni sen! Muu perhe yritti peitellä mun sekavuutta, en kuulemma ollut pysynyt edes pystyssä ku olin vetänyt niin paljon rauhoittavia tyhjään mahaan.
Mun rakas koira:
Mä toivon, että susta pidetään hyvää huolta mun jälkeen. Muista, että mä oon AINA rakastanut sua, ihan mitä tahansa oletkaan tehnyt, kiltteyksia tai tuhmuuksia. Rakastan sinua, koska olet villikko, ihana, rakastettava. Tulet mun luo, jos saan paniikkikohtauksen.
En mä enää tiedä mitä sanoa.
Tää vitun syömishelvetti saa olla ohi mun osalta.
En enää jaksa vahdata vaakaa, milloin se näyttää alle 35 kiloa, olenko saanut yli 100 kcal päivässä ja mistä ne 100 kaloria on tullu.
Omaisuutta mulla ei ole kuin koira. Ja mä toivon, että mun perhe pitäisi huolen siitä.
Mä haluaisin soittaa isälle nyt. Mutta se välittömästi soittais hoitajille, ne puhalluttais mut, soittais poliisit ja mut laitettais joko putkaan tai suljetulle yöksi.
Siksi mä teen tämän kaikilta salassa.
Hyvästi.
Mä toivon, että mun läheiset lukis tän tekstin.
ANTEEKSI!
Itken kun kirjoitan tätä.
Mä oon niin väsynyt.
Isä, vaikka sinä olet niin monesti sanonut, että heitä se puntari ja anoreksia helvettiin, en pysty. En vaan pysty, vaikka haluaisin, ja toisaalta taas en halua. Isi, mä oon puhunut niin monta kertaa sun kanssa. Mä haluan, että sä jatkat elämääsi mun kuoleman jälkeen.
Äiti, anteeksi. ANTEEKSI! EI OIKEASTI ollut tarkoitus lyödä sua niin kovasti, että sulle tuli haava. Mä vihaan itseäni sen takia! Olin viina- ja lääkehuuruissa silloin, vaikka eihän se mikään puolustus ole.
Isosiskot, vanhimmalle:
Sä olet aina ollut mulle esimerkki, ihannoinnin kohde, oon aina kadehtinut sua. Sä olet niin kaunis, hauras, sairaan lahjakas ja ihana ja huumorintajuinen ihminen. Niinkuin susta nuorempikin mun isosisko.
Pikkusiskot:
Anteeksi että mä oon ollu niin ilkeä teitä kohtaan nuorempana. Mä olin pentu silloin, liian temperamenttinen, liian kärsimätön. Liian... kaikkea.
Pikkuveli:
ANTEEKSI ihan mielettömästi, että olin niin lääkehuuruissa sun rippijuhlissa!!!! Tiedän, että sä olit tosi pettynyt muhun, loukkaantunut. Mä en tiedä mitä tehdä hyvittääkseni sen! Muu perhe yritti peitellä mun sekavuutta, en kuulemma ollut pysynyt edes pystyssä ku olin vetänyt niin paljon rauhoittavia tyhjään mahaan.
Mun rakas koira:
Mä toivon, että susta pidetään hyvää huolta mun jälkeen. Muista, että mä oon AINA rakastanut sua, ihan mitä tahansa oletkaan tehnyt, kiltteyksia tai tuhmuuksia. Rakastan sinua, koska olet villikko, ihana, rakastettava. Tulet mun luo, jos saan paniikkikohtauksen.
En mä enää tiedä mitä sanoa.
Tää vitun syömishelvetti saa olla ohi mun osalta.
En enää jaksa vahdata vaakaa, milloin se näyttää alle 35 kiloa, olenko saanut yli 100 kcal päivässä ja mistä ne 100 kaloria on tullu.
Omaisuutta mulla ei ole kuin koira. Ja mä toivon, että mun perhe pitäisi huolen siitä.
Mä haluaisin soittaa isälle nyt. Mutta se välittömästi soittais hoitajille, ne puhalluttais mut, soittais poliisit ja mut laitettais joko putkaan tai suljetulle yöksi.
Siksi mä teen tämän kaikilta salassa.
Hyvästi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tunnistin sinut, tiedän kuka olet. Minua pelottaa, toivon aivan hirveästi, ettet ole tehnyt itsellesi mitään.
Pelkoani vain lisää se, että tämä viesti on kirjoitettu kaksi viikkoa sitten - silloin, kun viimeisen kerran kirjauduit tunnuksillasi sisään erääseen toiseen paikkaan...
Olen huolissani sinusta.