Mitä järkeä nimien kääntämisessä?

kuten
Haapamäentie - Aspbacksvägen
Vaasantie - Vasavägen
Tehtaantie - Fabriksvägen
jne
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=62.261931,24.691987&spn=0.014082,0.038238&z=15

Mitä sanoo pikkuhurri?

ruotsalaisia nimiä kirjoitti:

kuten
Haapamäentie - Aspbacksvägen
Vaasantie - Vasavägen
Tehtaantie - Fabriksvägen
jne
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=62.261931,24.691987&spn=0.014082,0.038238&z=15

Mitä sanoo pikkuhurri?

Lue lisää

Mitä suomenkielisemmällä alueella ne ruotsinkieliset nimet esiintyvät niin sitä vanhempia ne ovat.
Ruotsin kielelle käännetään tai kaksikielisiä nimiä annetaan nykyään vain kaksikielisillä paikkakunnilla, Keuruu ei liene kaksikielinen kunta.
Ruotsinkielisiä on ollut huomattavasti ennemmän ennen vanhaan ja heitä on asunut paljon nykyään täysin suomenkielislllä alueilla. Varsinkin tehdaspaikkakunnilla on ollut paljon ruotsinkielistä virkamiehistöä ja johtoporrasta. Otapa selvää mikä tehdas tuon Fabriksvägen'in päässä sijaitsee / on sijainnut niin eiköhän se nimi saa selityksensä.

Ankdam kirjoitti:

Mitä suomenkielisemmällä alueella ne ruotsinkieliset nimet esiintyvät niin sitä vanhempia ne ovat.
Ruotsin kielelle käännetään tai kaksikielisiä nimiä annetaan nykyään vain kaksikielisillä paikkakunnilla, Keuruu ei liene kaksikielinen kunta.
Ruotsinkielisiä on ollut huomattavasti ennemmän ennen vanhaan ja heitä on asunut paljon nykyään täysin suomenkielislllä alueilla. Varsinkin tehdaspaikkakunnilla on ollut paljon ruotsinkielistä virkamiehistöä ja johtoporrasta. Otapa selvää mikä tehdas tuon Fabriksvägen'in päässä sijaitsee / on sijainnut niin eiköhän se nimi saa selityksensä.

Lue lisää

Et varmaan.
Entä yleensäkään Helsingin/Ankkalammikon ulkopuolella - et.
Älä sitten edes yritäkään kirjoittaa seuraavanlaista soopaa: "Otapa selvää mikä tehdas tuon Fabriksvägen'in päässä sijaitsee / on sijainnut niin eiköhän se nimi saa selityksensä."

Kun Keuruulla ei ikänään (=itsenäisyyden aikana) ole ollut yhtä ainoaa ruotsinkielistä tien nimeä.

Tai vaikkapa Iisalmessa, kuten nyt näkyy olevan:
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=63.549757,27.21983&spn=0.013476,0.054588&z=15

Omakotitie – Egnahemsvägen
Yrittäjäntie – Företagarvägen
Kivirannantie – Stensrandvägen
Poikkikatu – Mellangatan
Tornikatu – Torngatan
Koivuniementie – Björknäsvägen

Iisalmessakaan ei ikänään ole ollut ruotsinkielisiä tiennimiä. Nyt näkyy olevan. Eli ketjun aloittajan kysymys "Mitä järkeä nimien kääntämisessä?" on hyvin aiheellinen.
Iisalmessa asukkaita 31.12.2008 seuraavasti
- asukasluku yht. 22 289
- ruotsinkielisiä 9, 0.0 %
- muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset 219, 1.0 %

Mikä on ruotsinkielisten nimien järki ja logiikka? Vastaa Ankdam - ruotsalaisuuden puolustaja ilman järjen häivääkään (no tässä sulle täky, johon tarttua).

"Mitä hemmetin järkeä on siinä että joka saakelin kujan nimi pitää olla käännetty ruotsiksi? Sitten esim. Espoon saaristo on täynnä saaria, joilla on pelkästään ruotsinkielinen nimi. Näiden kanssa suomenkieliset pystyvät elämään ihan hyvin, miksi ruotsinkieliset eivät voi elää suomenkielisten katukylttien kanssa?"

En minäkään syntyperäisenä suomenkielisenä pääkaupunkilaisena sitä ymmärrä.

Olen jo nuorena oppinut tuntemaan mm. Espoon Sommarön Sommarönä, enkä vieläkään ymmärrä miksi sille piti keksiä suomenkielinenkin nimi.


http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17468;17633;17745;17805;66240

käynyt Keuruulla? kirjoitti:

Et varmaan.
Entä yleensäkään Helsingin/Ankkalammikon ulkopuolella - et.
Älä sitten edes yritäkään kirjoittaa seuraavanlaista soopaa: "Otapa selvää mikä tehdas tuon Fabriksvägen'in päässä sijaitsee / on sijainnut niin eiköhän se nimi saa selityksensä."

Kun Keuruulla ei ikänään (=itsenäisyyden aikana) ole ollut yhtä ainoaa ruotsinkielistä tien nimeä.

Tai vaikkapa Iisalmessa, kuten nyt näkyy olevan:
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=63.549757,27.21983&spn=0.013476,0.054588&z=15

Omakotitie – Egnahemsvägen
Yrittäjäntie – Företagarvägen
Kivirannantie – Stensrandvägen
Poikkikatu – Mellangatan
Tornikatu – Torngatan
Koivuniementie – Björknäsvägen

Iisalmessakaan ei ikänään ole ollut ruotsinkielisiä tiennimiä. Nyt näkyy olevan. Eli ketjun aloittajan kysymys "Mitä järkeä nimien kääntämisessä?" on hyvin aiheellinen.
Iisalmessa asukkaita 31.12.2008 seuraavasti
- asukasluku yht. 22 289
- ruotsinkielisiä 9, 0.0 %
- muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset 219, 1.0 %

Mikä on ruotsinkielisten nimien järki ja logiikka? Vastaa Ankdam - ruotsalaisuuden puolustaja ilman järjen häivääkään (no tässä sulle täky, johon tarttua).

Lue lisää

En tiedä mutta jos asia sinua kiusaa niin ehdotan että kysyt asiaa Keuruun kunnalta. Eivät ne minulle mikään "täky" ole mutta kiva kuulla että ruotsinkielisiä kadun- ja paikannimiä on säilynyt Finskfinlandissa.
Sinullehan ne ovat täky kun ne sinua ärsyttävät, sinun pitää varmaan ryhtyä puuhaamaan niitä pois. Löyytykö ne nimet vain kartalta vai onko siellä Keuruulla peräti kaksikielinen kyltityskin? Epäilen ettei ole.

puhut. kirjoitti:

"Mitä hemmetin järkeä on siinä että joka saakelin kujan nimi pitää olla käännetty ruotsiksi? Sitten esim. Espoon saaristo on täynnä saaria, joilla on pelkästään ruotsinkielinen nimi. Näiden kanssa suomenkieliset pystyvät elämään ihan hyvin, miksi ruotsinkieliset eivät voi elää suomenkielisten katukylttien kanssa?"

En minäkään syntyperäisenä suomenkielisenä pääkaupunkilaisena sitä ymmärrä.

Olen jo nuorena oppinut tuntemaan mm. Espoon Sommarön Sommarönä, enkä vieläkään ymmärrä miksi sille piti keksiä suomenkielinenkin nimi.


http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17468;17633;17745;17805;66240

Lue lisää

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun uusien asuinalueiden nimiä on ihan turha kirjoitella ruotsiksi, kun ei niillä ole mitään ruotsinkielistä historiaa olemassakaan. Turhaan vaan sotkevat esim. hätäkeskuksen toimintaa. Keskustan perinteiset kadun nimet voisi ihan hyvin kuriositeettinä olla kahdella kielellä tai vaikka vielä venäjäksikin kuten joskus oli, mutta muuten nuo voisivat ihan hyvin olla vain suomeksi. Kääntäköön sitten suru mielessään sen kadun gataniksi.

ruotsalaisia nimiä kirjoitti:

kuten
Haapamäentie - Aspbacksvägen
Vaasantie - Vasavägen
Tehtaantie - Fabriksvägen
jne
http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=62.261931,24.691987&spn=0.014082,0.038238&z=15

Mitä sanoo pikkuhurri?

Lue lisää

Viisaammat korjatkoot, mutta onko mahdollisesti Mänttä aikoinaan ollut osa Keuruuta? Mäntässä taas on toiminut Serlachiuksen tehtaat (eli Metsä-Serla), se voisi selittää tuon "Fabriksvägenin".

fabriksvägen kirjoitti:

Viisaammat korjatkoot, mutta onko mahdollisesti Mänttä aikoinaan ollut osa Keuruuta? Mäntässä taas on toiminut Serlachiuksen tehtaat (eli Metsä-Serla), se voisi selittää tuon "Fabriksvägenin".

Lue lisää

Kuten tuossa jo aiemmin totesin niin noilla vanhoilla paperi- ja muilla tehdaspaikkakunnilla oli yleensä aika iso ruotsinkielinen vähemmistö joka koostui tehtan johdosta ja virkamiehistöstä.
Tällaisia paikkakuntia on myös mm Voikkaa ja Karhula vain pari manitakseni. Jos Mänttä nykyään kuuluu Keuruuseen niin vastaus on täydellinen, siksi siis. Kiitos :-)

Totuus on että ne ruotsinkieliset paikkakunnan nimet ovat useimmiten yhtä vanhoja tai usein jopa vanhempia kuin ne suomenkieliset nimet.
Nykyään puhaltelee jopa uudet tuulet tuossa nimistöasiassa ja voimme iloksemme todeta että täällä vanhassa etelärannikon Svenskfinlandissa ovat nimistöviranomaiset alkaneet kunnioittaa vanhoja alkuperäisiä ruotsinkielisiä paikannimia ja palauttaneet niitä viralliseen käyttöön ilman sen kummempia käännöksiä suomen kielelle.
Hyvä esimerkki on nimi Östersundom joka tuli Sipoon amputoinnin yhteydessä Helsingin uuden kaupunginosan nimeksi eikä parikymmentä vuotta käytössä ollut kammotus "Itäsalmi" YÖK!
Sorry vaan mutta suomen kielelle on käännetty nimistöä paaaaljon enemmän kuin päinvastoin!!

Ankdam kirjoitti:

Totuus on että ne ruotsinkieliset paikkakunnan nimet ovat useimmiten yhtä vanhoja tai usein jopa vanhempia kuin ne suomenkieliset nimet.
Nykyään puhaltelee jopa uudet tuulet tuossa nimistöasiassa ja voimme iloksemme todeta että täällä vanhassa etelärannikon Svenskfinlandissa ovat nimistöviranomaiset alkaneet kunnioittaa vanhoja alkuperäisiä ruotsinkielisiä paikannimia ja palauttaneet niitä viralliseen käyttöön ilman sen kummempia käännöksiä suomen kielelle.
Hyvä esimerkki on nimi Östersundom joka tuli Sipoon amputoinnin yhteydessä Helsingin uuden kaupunginosan nimeksi eikä parikymmentä vuotta käytössä ollut kammotus "Itäsalmi" YÖK!
Sorry vaan mutta suomen kielelle on käännetty nimistöä paaaaljon enemmän kuin päinvastoin!!

Lue lisää

Suurimmassa osassa maata ei nimistö ole ollut alkuperältään ruotsalaista. KOKO maan paikkakuntien vääntäminen muka-ruotsiksi on siksi naurettavaa. Myös ruotsinkielisiä nimiä on perusteltu sillä että ne on helpompi lausua ruotsinkieliselle! Liisankatu - Elisabetgatan, uskoo ken tahtoo... Voit hetken henhähtää ja antaa suurimman vihan ja kiihkon laskeutua ja miettiä tosissasi näitä ruotsittamisasioita. Ei mitään katuja käännetä siksi että ne ovat olleet ruotsinkielisen tehtailijan paikkakunnalla.

paikkakunnista kirjoitti:

Suurimmassa osassa maata ei nimistö ole ollut alkuperältään ruotsalaista. KOKO maan paikkakuntien vääntäminen muka-ruotsiksi on siksi naurettavaa. Myös ruotsinkielisiä nimiä on perusteltu sillä että ne on helpompi lausua ruotsinkieliselle! Liisankatu - Elisabetgatan, uskoo ken tahtoo... Voit hetken henhähtää ja antaa suurimman vihan ja kiihkon laskeutua ja miettiä tosissasi näitä ruotsittamisasioita. Ei mitään katuja käännetä siksi että ne ovat olleet ruotsinkielisen tehtailijan paikkakunnalla.

Lue lisää

Joidenkin nykyään täysin suomenkielisten paikkakuntien synty saattaa perustua ruotsinkieliseen tehtailijaan, eli paikkakunta on muodostunut teollisuuden ympärille tai kyseinen tehdas on ollut paikkakunnan työllisyydelle ja kehitykselle ratkaiseva tekijä. Tätä tosiasiaa on minusta turha kärjistää kieliriidaksi, mutta tosiasia lienee kuitenkin että aika moni suomenruotsalainen on aikanaan kantanut kortensa kekoon perustamalla teollisuutta ja luomalla työpaikkoja nimenomaan nykyään puhtaasti suomenkielisiksi mielletyillä seuduilla (esim juuri metsäteollisuus).

paikkakunnista kirjoitti:

Suurimmassa osassa maata ei nimistö ole ollut alkuperältään ruotsalaista. KOKO maan paikkakuntien vääntäminen muka-ruotsiksi on siksi naurettavaa. Myös ruotsinkielisiä nimiä on perusteltu sillä että ne on helpompi lausua ruotsinkieliselle! Liisankatu - Elisabetgatan, uskoo ken tahtoo... Voit hetken henhähtää ja antaa suurimman vihan ja kiihkon laskeutua ja miettiä tosissasi näitä ruotsittamisasioita. Ei mitään katuja käännetä siksi että ne ovat olleet ruotsinkielisen tehtailijan paikkakunnalla.

Lue lisää

Niillä paikkakunnilla joilla on ruotsinkielinen nimi on asunut ruotsinkielisiä, ei kukaan ole niitä nimiä kääntänyt vain kääntämisen ilosta.
Eipä niitä Mäntän kadunnimiäkään ole kukaan kääntänyt RUOTSIKSI. Tehtaan patruuna ja siellä asuneet ihmiset jotka ko paikkakunnan tehtaan ympärille rakensivat tietysti antoivat kaduille nimet ja puhuivat niistä omalla kielellään ja he olivat ruotsinkielisiä!
Otitpa hyvän esimerkin, Liisankatu on saanut nimensä Venäjän Keisarinna Elisabethin mukaan, kumpi nimi nyt sitten on käännetty, se suomen- vai ruotsinkielinenkö?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Liisankatu
Usko nyt vaan, Helsingin keskustan vanhojen katujen alkuperäiset nimet on ne ruotsinkieliset, ne suomenkieliset nimet ovat niitä käännöksiä.

Mieti itse omaa vihaasi, ja herää todellisuuteen! Elät kaksikielisessä maassa jossa kirjoitettuna kielenä ruotsi on huomattavasti vanhempaa!

Ankdam kirjoitti:

Niillä paikkakunnilla joilla on ruotsinkielinen nimi on asunut ruotsinkielisiä, ei kukaan ole niitä nimiä kääntänyt vain kääntämisen ilosta.
Eipä niitä Mäntän kadunnimiäkään ole kukaan kääntänyt RUOTSIKSI. Tehtaan patruuna ja siellä asuneet ihmiset jotka ko paikkakunnan tehtaan ympärille rakensivat tietysti antoivat kaduille nimet ja puhuivat niistä omalla kielellään ja he olivat ruotsinkielisiä!
Otitpa hyvän esimerkin, Liisankatu on saanut nimensä Venäjän Keisarinna Elisabethin mukaan, kumpi nimi nyt sitten on käännetty, se suomen- vai ruotsinkielinenkö?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Liisankatu
Usko nyt vaan, Helsingin keskustan vanhojen katujen alkuperäiset nimet on ne ruotsinkieliset, ne suomenkieliset nimet ovat niitä käännöksiä.

Mieti itse omaa vihaasi, ja herää todellisuuteen! Elät kaksikielisessä maassa jossa kirjoitettuna kielenä ruotsi on huomattavasti vanhempaa!

Lue lisää

Osuipa tässä silmääni selostus Jyväskylän nähtävyyksistä, se kuuluu näin:

"Kupariseppä Sjöblomin ja hattumaakari Fagerlundin talo ovat vanhimpia pystyssä olevia jyväskyläläistaloja".

Eli ainakin sukunimistä päätellen Jyväskylässäkin on asunut ihan tavallisia ruotskinkielisiä käsityöläisiä.