Paras maalämpömenetelmä?

Miksi ihmeessä haluat noinkin pieneen kohteeseen scrollin? Kärsit kyllä heti hyötysuhteissa, jos valitset scrollin.

Scrolli tekee matalia lämpötiloja lähes samalla hyötysuhteella kuin mäntä, mutta korkeita lämpötiloja huonommalla hyötysuhteella kuin mitä mäntä tekisi.

Ja mitä viilempiä lämpötiloja lämpöpumpulla vaoidaan tehdä niin sen paremmat ovat lämpökertoimet. Esimerkiksi käyttövettä tehdään selkeästi huonommalla hytysuhteella kuin lattialämmitykseen ajettavaa viilempää vettä.

Koska lämmitetäviä kuutioita on noin vähän niin suosittelen ehdottomasti mäntäkompuran hankkimista ruuvikompuran sijaan.

Äänitaso scrollissa on selvästi alhaisempi kuin männässä, mutta se ei saa olla peruste kompuran valinnalle. Kyllä lämpöpumppujen äänieristyksen täytyy olla sellainen, että se mahdollistaa minkä kompura vaihdoehdon tahaansa.

Monesti puhutaan myös kompuroiden kestävyydestä tai kestämättömyydestä. Kukaan ei pysty osoittamaan, että toinen olisi toista kestävämpi tai pitkäikäisempi. Männästä on pidempiä kokemuksia suurilla massoilla, mutta scrolleja ei ole ollut niin paljoa eikä yleisesti niin pitkään. Siltikään scrolleissa ei ole ollut sen enempää vikoja, kuin männässäkään.

Mikäli kohteenne huipputeho menee 10Kw tai ylitse niin hyötysuhteiden optimoimiseksi kompuran valinta kallistuu kyllä scrolliin, mutta alle sen, niin mäntä.

Valitse osa- tai täysiteho niin molemmilla kohde lämpenee selvästi edullisemmin kuin mitä esimerkiksi sähköllä tai öljyllä. Valinta on makuasia, mutta kannattaa silti hieman vertailla

Paljon tällä palstalla on ollut puhetta käyttöveden lämmittämisestä maalämmössä. Itselläni on 11/2 vuotta päällä ollut IVT:n maalämpöpumppu (mäntä). Pumppu on mitoitettu ns. osatehoiseksi eli lisä- / varavoimana on sähkövastus. Käyttövesi on tänä talvena lämminnyt lähes 100%:sti pelkällä lämpöpumpulla. Käyttäjiä meillä on kaksi aikuista ja kolme lasta. Käyttövesivaraaja on meillä pumpun kanssa samassa kaapissa 168 litraa. Kaikenkaikkiaan lisävastus (6kw) on ollut tänä talvena päällä 23 tuntia.

Käyttöveden lämpötilasta on ollut myös puhetta. Pumppu lämmittää meillä käyttöveden 45 asteeseen. Tosiasiassa varaajan yläosassa vesi lienee kuumempaa, koska lämpömittari on alaosassa varaajaa. Tämä lämpötila on riittänyt mainiosti.

Kaikenkaikkiaan lämpöpumppukeskustelussa korostetaan liiaksikin pelkkää hyötysuhdetta ja pääoman kuoletusaikoja. Edullisen lämmittämisen lisäksi ainakin meidän tapauksessamme selvä ja rahanarvoinen hyöty oli pieni tilantarve. Pumppu seisoo 60 x 60cm alueella kodinhoitohuoneen nurkassa. Melua ei ole. Käyttö on myös vaivatonta ja lämmintä on riittänyt. Talo on 11/2 krs, 157m2, n. 350m3. Maaputkea pintaputkena 395m.

Alempana on keskusteluja joissa tätä on saunottu, mutta:

>Vaikka mainostaminen on kiellettyä, niin minkä tyyppinen pumppu on paras?

Ei taida olla yhtä yksiselitteisesti parasta.
Niissä on pieniä eroja ja kohteesta riippuen jokin voi olla toista parempi.
Monasti investointihinta ratkaisee.

> Otetaanko kaikki teho irti maapiiristä vai osateho maapiiristä ja loppu sitten pumpun sisäisellä sähkövastuksella?

Jotkut tekee niin ja jotkut näin.

Itse laittanen täysitehopumpun. Se on varmemman oloinen ratkaisu. Ivestointikulua lukuunottamatta siitä ratkaisusta en ole negatiivistä faktaa löytänyt.

> Onko em. pumpputyyppien hyötysuhteilla eroja?

Ei merkittävästi.
Lauhana talvena voi osatehoinen olla täysitehoinen hyvällä hyötysuhteella.
Kovana talvena sähkövastus (hyötysuhde =1) voi romahduttaa hyvän hyötysuhteen.

> Tuohon kysymykseen kun ei saa puolueetonta vastausta laitevalmistajilta. Mitä tapahtuu sähkövastusmallissa, kun käytetään lämmintä vettä?

Riippuu mallista.
Opin äsken että esim osatehoinen ja maalämpötulistus eivät ole toisiaan pois sulkevia asioita.

Erikseen on (harvinaiset) maalämpöpumput jossa käyttöveden tulistus tehdään täysin sähkövastuksella.

Täysitehopumpusta kannattaa huomioida se että siinä on (lämpöässän tapauksessa ainakin) kaksi kertaa useimpia osatehoisia isompi varaaja ja kun lisäksi kompressorikin on tehokkaampi, riittää lämpöä varmasti pidempään kuin osatehoisessa, vaikka olisi iso kööri saunomassa ja pakkasta -30.

> Voidaanko sanoa että sähkövastus lämmittää käyttöveden?

Ei nyt ihan.
Normaalisti semmoisessa lämpöpumpussa jossa tulistus on pelkkästään sähkövastuksella, sähkövastus tekee lämmityksen esim 45 asteeta 55 asteeseen.

Ruottalaisissakin pumpuissa yleensä on kuitenkin maalämpötulistin joka nostaa lämmön jonnekin 55 huitteille.

Kuitenkin... talvella jos osatehopumpun teho menee täysin lämmitykseen, on "päivän selvää" että käyttöveden lämmitysenergia on peräisin sähkövastuksesta.

>Mikä on paras (hyötysuhde) pumppumerkki?

En oo saanut selvää.

>Ei saa mainostaa, mutta pieni vihje. Talo: 154m2, 385m3, takka on, keruuputket maahan vaakaan.

Millä paikkakunnalla?
Tykkääntkö polttaa puuta takassa talvella about päivittäin?

Sulla toiminee melkein minkälainen pumppu tahansa, etenkin jos rakennat eteläsuomeen.

Suomen lämpöpumppuyhdistyksellä taisi olla laskuri jolla voi laskea energiantarvetta...

>PS. Hinnoissa ei ole mahdottomia eroja, joten hyötysuhde ja kompressorityyppi ratkaisee (ehdottomasti Scroll-kompura).

Kaikkiin luultavasti saanee scroll kompuran jos haluaa.

Minulle tulee erillinen tekninen tila kellariin joten mahdollinen äänikään ei haittaa ... joten en ole sulkenut itseltäni pois mäntäkompura vaihtoehtoa. Nekin on jotkut kestäneet 25 vuotta. Ja niitäkin on hiljaisia...