Satuin lukemaan oululaisen sanomalehti Kalevan verkkolehteä ja siellä silmiini sattui juttu
http://www.kaleva.fi/plus/juttu808935_page0.htm
Jutussa ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä, mutta kiinnitin huomiota Röyttä-sanan taivutukseen, jossa oli käytetty mielestäni kummallista astevaihtelutonta muotoa Röyttän, Röyttässä.
Onko kyseessä toimittajan murretausta tai paikallinen tapa, vai onko kielikorvassani vain kuuroutta Röyttä-sanan taivutuksen kohdalla?
http://www.kaleva.fi/plus/juttu808935_page0.htm
Jutussa ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä, mutta kiinnitin huomiota Röyttä-sanan taivutukseen, jossa oli käytetty mielestäni kummallista astevaihtelutonta muotoa Röyttän, Röyttässä.
Onko kyseessä toimittajan murretausta tai paikallinen tapa, vai onko kielikorvassani vain kuuroutta Röyttä-sanan taivutuksen kohdalla?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomi24:n kappalejako ei näköjään suostu tänään toimimaan. Onkohan syynä se, että nyt on 13. päivä, vaikka ei olekaan perjantai?
Varmaan murteellinen muoto on siinä taustalla. Samoin taivutetaan mm. Nuoritta - Nuorittalla.
Paikalliset ihmiset ärsyyntyvät lievästi kun kujeillessani lausun tuon tyyppiset nimet ts-yhtymällä: "nuoritsa" - "nuoritsalla" jne . Luultavasti sanoissa Röyttä ja Nuoritta on alkujaan kysymyksessä ts-yhtymän murteellinen edustus. Oulun seudun murteissa -ts- korvautuu yleisesti -tt- -yhtymällä: vitsa > vitta, metsä > mettä jne.
Tältä pohjalta on helppo ymmärtää, miksi sanotaan esimerkiksi mettä - mettässä eikä mettä - metässä.
En usko, että tässä sanassa on kyse ts-yhtymän murteellisesta muunnoksesta.
Ei ne usko Nuoritsallakaan.
Tällainen löytyi googlahduksella (eli pikagooglauksella):
”Kysäisin Röyt(t)ästä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimistosta. Nimen lähtökohtana on röyttä, 'kivikko, louhikko', ja murre aiheuttaa, ettei astevaihtelua tapahdu.”
http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php?p1=vast.php&p2=info_3.php&alku=0&id=3693&t=k1
Tällaisessa selityksessä on toki virhemahdollisuuksia (kysyjä on saattanut ymmärtää tai selostaa vastauksen väärin, eikä nimitoimistokaan aina ole välttämättä kaikessa oikeassa), mutta selitys vaikuttaa järkeenkäyvältä.
Lisää uskottavuutta selitykselle antaa ISK:n huomautus:
”Astevaihtelun ulkopuolelle voivat jäädä ts-yhtymää vastaava vaihtelematon tt-geminaatta osassa hämäläis- ja pohjalaismurteita ja muussakin puhutussa kielessä (mettässä, viittin), vieraskieliset geminaattaklusiililliset erisnimet ja sitaattilainat (Olivettin, Mississippissä, (cafe) latten), jotkin slangin erisnimet (Stokkan, Bottalle, Skattalla) sekä länsimurteissa geminaattaklusiililliset erisnimet (Sakken, Reettalle).”
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44
Länsimurteissa saattaa siis -tt- jäädä erisnimissä vaihtelematta muutoinkin kuin ollessaan yleiskielen -ts-yhtymän vastineena.