Mitä eroa reuma/selkärankareumakoe

En tiedä mikä koe sinulta on otettu, mutta selkärankareuma-labrakoe on nimeltään HLA-B27, eli kudostyyppi siinä määritellään...

Minullakin lonkkakivut vaivasivat minua 8 vuotta, kunnes lonkka meni sököksi, ja laitettiin keinonivel. Siitä tuli tosi hyvä! Minä sairastan selkärankareumaa, ja tauti on kiertänyt melkein joka nivelessä, mitä minusta löytyy, mm. leukanivelissä.

Nyt minulla on suht hyvä 3 reumalääkkeen cocktail.

Jaksamista sinulle, ja toivottavasti saat pian diagnoosin ja hyvät lääkkeet.

... niin hankalia määrittää, mutta onneksi selkärankareuman mahdollisuuteen on nykyään ymmärtääkseni alettu kiinnittää enemmän huomiota. Minulla sen diagnoosin saamiseen meni kymmenisen vuotta... Vaivoina olivat alaselän kipu varsinkin aamuyöstä. Myös kävely oli hankalaa. Joskus piti ihan kyynärsauvoja käyttää. Illalla ei oikeastaan olis edes halunnu mennä nukkumaan, kun tiesi, kuinka vaikeaa se on. Esimerkiksi kyljen kääntämiseen heräsi takuuvarmasti. Särkylääkkeitä söin kourakaupalla. Kuitenkaan nuo vaivat eivät olleet päällä koko ajan. Joskus oli myös pitkiä hyviä jaksoja.

Kun diagnoosin sain, en silti alkanut heti mitään lääkkeitä syömään (paitsi edelleen niitä särky...). Syytä en tiedä. Monen vuoden jälkeen minulle määrättiin Salazopyrin. Eipä siitä kyllä apua paljon ollut. Sitten kokeiltiin lisänä solusalpaajaa (Trexan), mutta siitä nyt ei ollut pätkääkään hyötyä! Välillä jo ehdotin biologisen lääkkeen kokeilua, mutta ei. Sitten lääkäri vaihtui. Hän oli nuori nainen, joka heti oli sitä mieltä, että kun vaivat eivät vähene, niin sitten Enbrel-piikki kerran viikossa. Ja se oli sitte siinä!!!!!! Enää ei ole mitään ongelmia! Särkylääkkeet vanhenevat kaapissa, Salazopyrin jätettiin pois, tulehduksia ei ole ollut, ja hemoglobiini on sen ansiosta noussut huimasti. Nyt voin nauttia aamuisin heräämisen jälkeen (ei keskellä yötä) kaskottelusta (venyttelystä kuin kissa). On se muuten nautinnollista. Nyt sen huomaa, kun edellisistä kerroista on vuosia. Huvittavan kuuloista ehkä, mutta täyttä totta! :D

Alaselkä ehti vaaksan mitalta jäykistynyt pysyvästi, ikävä kyllä. Muissa nivelissä ei mitään kipuja ole ollut. Niiltä olen välttynyt ja toivon, että niin olisi myös jatkossa. Kävin Apilassa kolmen viikon kuntoutusjakson, joka oli aivan huippujuttu. Suosittelen hakemaan sinne. Kuntoutuksen jälkeen päänikin kääntyi... Kaikki lihakset olivat aivan jumissa. Nukkumista helpottava juttu on petauspatja, jota muotoutuu kropan mukaan. Se auttoi yöunien laatuun erittäin positiivisesti. Yölliset heräilyt vähenivät varmaan 90%:sti. Olihan se aika kallis, mutta silti asiansa ajava ostos. Kun uuden patjan lisäksi aloitin sen Enbrelin käytön, tulos on mitä mainioin: en edes muista koko slekärankareumaa, kun kerran viikossa piikkiä pistäessä.

Ei muuta kuin lääkärit "koville". Jos perinteiset lääkkeet eivät auta, vaatikaa biologisen lääkkeen kokeilua. Eivät lääkärit niitä itse joudu maksamaan (no, verojen muodossa vähän, mutta sou not kuten Nykänen kommentoisi). Uudemmat lääkkeet voivat tuoda avun monelle.

Kaunista syksyä kaikille lukijoille. :)

v. 1984 minulla todettiin selkäreuma. oireet sulla samoja. nyt reuma finaalissa ja selkä bambu ruokona ja äijä on aika jäykkä. sen kans on vaan pakko tulla toimeen. pahin ongelma mulle on toi esteettisyys, ei kiva kuulla kommentteja kumarasta olemuksesta