Olen tullut elämäni päätepisteeseen.olen noussut kymmeniä kertoja enää en jaksa.
Katselen lasten kuvia ja tunnen suunnatonta tuskaa,he rakastavat minua ja minä heitä.
Masennukseni tappaa minut se vie mennesään pois tästä kaikesta.
Minkä takia en näe pieniä käsiä enää,olen yrittänyt kaikkeni mikään ei auta.
Menetin työni joka auttoi eteenpäin,ystäviä ei ole ei rahaa ei mitään.
Minä menen nyt.
Katselen lasten kuvia ja tunnen suunnatonta tuskaa,he rakastavat minua ja minä heitä.
Masennukseni tappaa minut se vie mennesään pois tästä kaikesta.
Minkä takia en näe pieniä käsiä enää,olen yrittänyt kaikkeni mikään ei auta.
Menetin työni joka auttoi eteenpäin,ystäviä ei ole ei rahaa ei mitään.
Minä menen nyt.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei. Jonkin sattuman kautta minä, joka en koskaan käy täällä palstalla, näin viestisi. Oletko vielä linjoilla? Kirjoitit kuitenkin tänne, joten uskon ja toivon, että sittenkin jossain sisälläsi palaa halu elää ja sittenkin vielä nousta. Keskustele edes vielä. Älä turhaan hukkaa elämää, koska silloin et koskaan saa tietää mitä vielä on tulossa.
Älä tee itsellesi mitään pahaa...koita aina jaksaa ja sinnitellä, menetyksistä huolimatta. Anna anteeksi itsellesi, anna anteeksi toisille. Samalla rakasta itseäsi ja rakasta toisia ihmisiä, monet meistä ovat ihan yhtä hajalla kuin sinäkin! Sinun tuskalliset kokemuksesi ovat arvokkaita sinulle, sillä niiden kautta voit auttaa muita rikkinäisiä ja ymmärtää heitä.
Siinä on elämäsi ja sitä et ole menettänyt, eikä tätä voi ketään ottaa sinulta pois. Herran haltuun.
Sinua rakastetaan ja rakkaudestasi ollaan riippuvaisia. Haluatko aiheuttaa suunnatonta tuskaa lähimmäisillesi tappamalla itsesi? Sinua rakastetaan juuri sinuna. Muista se.