Itse olin nuorena todella ujo, mutta iän myötä se on jäänyt lähes kokonaan pois, joissain tilanteissa, varsinkin puolituttujen seurassa se vielä välillä hyökkää kulman takaa. Onneksi ujouden voittaminen ei ole tehnyt musta kuitenkaan mitään hillitöntä tyhjänpuhujaa, joka kärsisi hiljaisuudesta jopa istuessaan ystävien kanssa iltanuotiolla.
Silti, mikä on suloisempaa kuin ujo nainen, hänen luottamuksen voittaminen.
Paras ja syvällisin keskustelukumppanini on ollut ujo nainen.
Silti, mikä on suloisempaa kuin ujo nainen, hänen luottamuksen voittaminen.
Paras ja syvällisin keskustelukumppanini on ollut ujo nainen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onnea vain! =)
Voi jos muutkin miehet olisivat tuota mieltä, mutta kun ei...
en suostu semmoiseen. Et tunne kaikkia. Tuskin minuakaan.
lukea... Itsekin kun olen sellainen vähän ujohko nainen. Minulla se ujous tosin karisee tutustumisen myötä. Minustakin sellainen tietynlainen ujous miehessä on vain söpöä. Ei se haittaa jos joskus vähän punastelee tai ei löydä sanoja kaikkiin tilanteisiin. :)
hiljaakin. Minusta on ihan mukava istua toisen seurassa ja katsella silmiin ja hymyillä. Ja kuunnella hiljaisuutta. En minä siitä häiriinny... :)
Ujolle mun mielestä sopii ujo paremmin kumppaniksi kun suupaltti. Onhan se hankala alkuun keskustella kun jännittää, ahdistaa, pelottaa ja huimaa. Mutta onhan se niin, että jotenkin ujon naisen kanssa helpompi yrittää jutella kun normi naisen. Siinä sisimmässään kyllä tietää, että nuo ihan samat tunteet on sillä vastakappaleellakin mielessä. Kyllähän se ainakin mun oloa helpottaa edes pikkusen. Eikä ainakaan tarvi kuunnella näitä perus: "oletpas sä ujo" lauseita. Vaikka eipä sitä ikuista rakkautta ole vielä löytynyt niin uskosin sen ujoista löytyvän jos on löytyäkseen.