Kotkan vasemmistoliiton kannanotto

http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=69&news_id=200937489771
Kotka yrittää romuttaa hyvinvointipalvelut
5.8. 04:00

Maanantaina kaupungin johto tiedotti iltapäivällä medialle ja illalla vasta kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltiin yt-neuvotteluja. Kaiken kuulemansa jälkeen perussuomalaiset jättivät ko. pykälästä eriävän mielipiteen kokouspöytäkirjaan eli eivät tule hyväksymään yt-neuvotteluja, minkä koalitio ja kokoomus hyväksyivät. Kysymyksessä on 6 milj. euron säästötavoite henkilöstömenoissa sekä hyvinvointi- ja peruspalvelutuotannon alasajo.

Kun kaupunki lähti rukkaamaan organisaatiouudistusta, niin tavoite oli että Kotka tuottaa uudistuksen jälkeen kuntalaisille hyviä ja laadukkaita peruspalveluita. Miten kunta pystyy tuottamaan 6 miljoonan saneerauksen jälkeen ko. palveluita? Muistettakoon että kunnan oma palvelutuotanto on aina edullisempaa kuin yksityissektorilta ostettuna. Tästä löytyy ns. tilastotietoja Suomen kunnilta. Lisäksi emme voi hyväksyä, että demokratian nimissä tehdyt talousalijäämät, jotka ovat syntyneet tuottamalla vain sirkushuveja, ovat tulleet kuntalaisille liian arvokkaaksi ja maksumiehiksi ja naisiksi joutuvat kaupungin työntekijät.
Sääliksi käy niitä ihmisiä, jotka eivät työssä jaksa, sehän tietää lisää sairaspoissaoloja ja loppuunpalamisia eli kaikella saneeraustouhulla on hintansa.

En hyväksy palvelutuotannon romuttamista 6 milj. euron edestä, kun kunnanjohtajalla ja hänen hovillaan on toisessa kädessä ns. ostotarjoussalkku ”kuntalaisten rahoilla” pitäen sisällään useamman miljoonan tarjouksen koskien kuurikauppoja ja mitä ilmeisimmin myös työskin eli konserttitalon ostamista. Kun nämä viimeksi mainitut kaupat saadaan estettyä, on se 3 milj. euron alijäämä katettu. Erittäin moraalitonta oli se kun herrat päätti tällaisen kokouksen jälkeen lähteä Napoliin ja yksi Lyypekkiin. ”On helppo kuluttaa kun kyseessä ei ole omat rahat”, mutta se esimerkki säästämisestä unohtui täysin!

JORMA-KALEVI MERIVIRTA (ps.)
Kotkan kaupunginhallituksen
ja -valtuuston jäsen

http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=69&news_id=200937505027
Kotkan kaupunki elää kuin viimeistä päivää
8.8. 04:00

Kevättalvella sain kutsun Kotkan kaupunginteatteriin. Kyseessä oli meille kunnan päättäville elimille sekä muille kulttuurivaikuttajille osoitettu kutsuvierasnäytäntö. Anna Krogeruksen käsikirjoittama ”Kuin viimeistä päivää” kertoi koskettavalla tavalla siitä, kuinka nykyisin hoitohenkilöstöä ajetaan loppuun. Yhdet ja samat työntekijät tekevät monta vuoroa putkeen ja sijaismäärärahoissa säästetään hoidattamalla hommat sivareilla ja maahanmuuttajilla.

Kovin huonosti tuntuu näytelmän sanoma kuitenkin menneen perille. Kotkan kaupunginhallitus päätti aloittaa yt-neuvottelut tavoitteenaan supistaa, pääasiassa sijaismäärärahoissa, noin kuusi miljoonaa euroa. En sinänsä vastusta hyvällä hengellä toteutettavia neuvotteluja, mutta toisaalta en myöskään ymmärrä, että mistä kummasta enää voidaan edes säästää.

Aivan kaikkia kaupungin työpaikkoja eivät lisähenkilöstön suunnitellut palkkaamiskiellot sentään onneksi koske. Meillä Laajakoskella, alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodissa, päätettiin muslimien pyhän paastokuukauden eli ramadanin kunniaksi ottaa yksi työntekijä lisää yövuoroihin. Näin lapset saavat uskontonsa mukaan oikeaoppisesti yölläkin syödä vatsansa täyteen. Säästöt revitään ilmeisesti sitten mm. kasvattamalla päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja.

Syksy tulee ja sikainfluenssa kaataa monta kunnan duunaria petiin. Miten kaupunki aikoo selviytyä peruspalveluistaan, jos ei sijaisia saa palkata? On käsittämätöntä, että työväenpuolueeksi itseään tituleeraava SDP nyt johtaa tällaisia yt-neuvotteluja valtakoalition säestämänä.

Samassa kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa yt-neuvotteluista päätettiin, päätettiin myös kustantaa valokuvanäyttely Napolissa. Samppanjalaseja paikalle kilistelemään matkustavat kaupunginjohtaja Lindelöf ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Salminen (sd.). Itse en silloin kevättalvella suostunut vastaanottamaan minulle tarjottua vapaalippua teatteriin, vaan vaadin saada maksaa elämyksestä. Hyväksyn Salmisen ja Lindelöfin matkan ainoastaan sitten, jos he itse maksavat matkansa, tai jos he tyytyvät veronmaksajien kustantamana ainoastaan menolippuun.

JUHO S.A. EEROLA (ps.)
Kaupunginvaltuutettu
Kotka

http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=69&news_id=200937518310
Hurukselaan kyläjuhla ja pururata kuntoon
15.8. 04:00

Hurukselan kylä sijaitsee Kotkan kaupungin pohjoislaidalla - havumetsässä monen mielestä. Kuitenkin kylä on kaupungin kauneimpia. Erityisesti Hirven- ja Kahrinmäet ovat maisemallisesti vanhaa kymiläistä kulttuurimiljöötä parhaimmillaan. Lisäksi Hurukselassa on hyvin hoidettu, idyllinen hautausmaa ja suosittu baari upeissa Susikosken maisemissa. Parasta tietenkin on se, että kylä on edelleen vankasti asuttu ja toivottavasti sellaisena pysyykin.

Haaveitteni Hurukselassa moni asia olisi toisin kuin nyt. Kylässä olisi oma kauppa, posti, pankkipalvelut, toimiva koulu ja yhteinen uimaranta. Soihtulan ja koulurakennuksen ympäristössä kulkeva pururata olisi hoidettu niin, että siellä pystyisi liikkumaan ilman saappaita ja raivausvehkeitä. Lisäksi polun varrella Viroskallion päällä olisi vankka penkki, jossa kulkija voisi istahtaa ihailemaan kaunista Kymijoki-näkymää.

Hurukselan arvokas myllymuseo olisi osa ihmisten aktiivista elämää. Kesäisin se olisi tietenkin avoinna. Museoympäristö olisi myös otollinen paikka erilaisten pikkutilaisuuksien järjestämiseen. Mieluisassa muistossa ovat vielä 1970-luvun kesäiset lauluillat, joissa vierailivat joskus Hyväntuulen Laulajatkin ja Karhulan Läntinen soittokunta.

Edellä olevasta tuleekin mieleeni, että totta kai Hurukselassa pitäisi olla oma kyläjuhla. Kenties juhla olisi turhan juhlava sana tapahtumalle, kokoonnuttaisiin vain yhteen, nykyiset ja entiset kyläläiset, kesäasukkaat ja -vieraat. Nautittaisiin virvokkeita,syötäisiin grillimakkaraa ja kenties lettuja ja seurusteltaisiin. Kukaan ei pitäisi yhtään puhetta, mutta mukavaa ohjelmaakin olisi varmaan helppo kehitellä tarvittaessa.

Kyläjuhlan pitopaikkojahan Hurukselasta kyllä löytyy. Museorannan lisäksi mieleeni äkkiseltään tulisi ainakin Soihtula, Susikosken baari, Aholan Lomalaidun ja vaikkapa Osolahden ranta!

Haaveilua olisi helppo jatkaa lähes loputtomasti. Tuon julki enää yhden unelman. Kunpa hyötykäyttöasema olisi edes 20 km:n päässä (nykyisen 45 km:n sijasta), niin siitä voisi ollakin jotain hyötyä kyläläisille!

YKSI ULKOPUOLINEN

http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=5&news_id=200937222849
Kantasataman horisontti täynnä suunnitelmia
11.6.2009 4:00

Varastokaupan kulut tienataan aluksi vuokraamalla varastot ja Ankkuri. Kulttuurisataman rakentaminen jatkaa vuoden, parin kuluttua, Henry Lindelöf vakuuttaa. Seppo Häkkinen

KOTKA. Kantasataman horisontti on täynnä suunnitelmia, joiden määrää Stevecolta ostettavat varastot vain lisäävät. Ne antavat tilaa suunnitella kulttuuri- ja viihdepyydysten lomaan muutakin yritystoimintaa ja asuinaluetta. Koko Kantasataman alueesta suunnitellaan kaupunginjohtaja Henry Lindelöfin mukaan nyt arkkitehtikilpailua, jossa sovitetaan yhteen kulttuurisataman laajennusta, Venäjä-liiketoiminnan keskusta, matkustajasatamaa ja asuinaluetta.

Horisontissa siintävät herkut eivät kuitenkaan vakuuta kaikkia valtuutettuja, joiden pitäisi maanantaina samassa kokouksessa päättää kaupungin palvelumenoihin kohdistuvista 5-6 miljoonan euron leikkauksista ja neljän miljoonan euron sijoittamisesta satamavarastojen ostoon.

Lindelöf vakuuttaa, että varastokauppa ei rasita, ainakaan merkittävästi, kaupungin käyttötaloutta lähivuosina. Kun Venäjän kaupan keskus Rubicon, kulttuurisatama, asuinalueet ja mahdollisesti matkustajaterminaali lähtevät rakentumaan, Kotka kerää sijoituksensa takaisin isojen korkojen kanssa.

Lindelöf pitää realistisena, että vähintään 2/3 varastotilasta saadaan välittömästi vuokrattua. Ankkurista tehdään nopealla aikataululla ilman isoja remontteja ainakin aluksi kulttuurisataman kehityskeskus ja luovien alojen yritystalo, josta kulttuuriyrittäjät vuokraavat toimitiloja itselleen.

- Ankkuri on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka Kotkan tulee yksin satamaperinteidensä vuoksi säilyttää. Se saadaan nopealla aikataululla käyttöön luovien alojen yritystoiminnan keskukseksi. Kysyntää yritystiloihin on runsaasti, Lindelöf sanoo.

Cursorilla on parhaillaan meneillään luovien alojen kehittämisprojekti, joka kokoaa kulttuurialan yrittäjiä yhteen ja etsii heille yhteistä toimitaloa.

Kotkan satama on myös ilmoittanut valmiutensa välittää varastoja omia kanaviaan pitkin. Satama toivoo, että hyväkuntoinen Itälaituri voisi säilyä pidempään satamakäytössä. Suhdanteiden parantuessa sille on varmasti tarjolla uutta liikennettä. Itälaituri voisi tulevaisuudessa olla Välilaituria parempi vaihtoehto matkustajaterminaalille.

Isompienkin suunnitelmien pyörät jauhavat eteenpäin. Ankkuria mietittiin aluksi Cursorin puuhaaman Venäjä-liiketoiminnan keskuksen Rubiconin tukikohdaksi. Yhteistyössä rakennusyhtiö SRV:n kanssa Rubiconille katsastetaan uudisrakennuksen paikkaa Kantasataman alueelta Ankkurin läheisyydestä.

- Kaavoitus ja Rubiconin kannattavuuslaskelmat tehdään tämän vuoden aikana. Rakennustyöt voivat lähteä liikkeelle ensi vuonna, Lindelöf sanoo.

Rubiconin tavoitteena on luoda pidemmällä aikavälillä 500 uutta logistiikka-alan työpaikkaa Kotkaan.

Rakennusyhtiö Skanskan vetämä kulttuurisataman laajentaminen etenee myös vaikka talouden taantuma on tuonut hankkeelle lisää vaikeuskerrointa. Skanska on löytänyt yhteistyökumppanin monitoimiareenan suunnitteluun ja lähtee viemään sitä eteenpäin.

- Monitoimiareena on kulttuurisataman osasista hankalin. Siksi on luontevin aloittaa siitä. Kun areenasta syntyy toteuttamiskelpoinen konsepti, ratkeaa hotelli-kylpylän uskoakseni helposti, Lindelöf sanoo.

http://www.kymensanomat.fi/Talous---Talousuutiset/2009/04/30/Kotkan tarkastajat huolissaan taloudesta/200937003614/8
Kotkan tarkastajat huolissaan taloudesta
30.4.2009 4:00

Talouden tasapainotusohjelma on arvioitava pikaisesti uudelleen. Tarkastuslautakunta vaatii riskianalyysiä taloudesta. ANTERO ALA-KIISKILÄ

KOTKA. Kotkan kaupungin tarkastuslautakunta on huolissaan kaupungin talouden kehittymisestä. Sitä lautakunta on ollut koko nelivuotisen toimikautensa ajan.

Viime vuotta koskevan arviointikertomuksensa keskiviikkona julkistaneen lautakunnan puheenjohtaja Birgitta Olsson (ruots.) saattoi vain todeta lautakunnan tuoneen esille samoja asioita vuodesta toiseen.

- Talous nousee ilman muuta ykköseksi. Ilman talouden hallintaa on vaikea toteuttaa monia muita asioita.
Arviointikertomuksen julkistamistilaisuudessa oli läsnä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Saastamoinen (kok.) Kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan poissaolon Olsson arveli ehkä kertovan siitä, kuinka tärkeänä Kotkan talous nähdään.

Alkuvuoden tietojen perusteella kaupungin vuosikate jää tänä vuonna merkittävästi pienemmäksi kuin talousarviossa on varauduttu.

- Vuoden 2008 talouden tasapainotusohjelma ei toteutunut suunnitellusti. Ohjelma ei ole riittävä, se on pikaisesti arvioitava uudelleen, Olsson sanoo.

Suunnitellut säästötoimenpiteet eivät ole toteutuneet varsinkaan henkilöstömenojen osalta. Vuosittaisen 2,6 miljoonan euron säästön sijasta menot lisääntyivät seitsemän miljoonaa euroa.

- Talouden tasapainotusohjelma ei ole kaikilta osin toteutunut, mutta se on vielä kesken. Esimerkiksi henkilöstösäästöjen osalta ohjelma on suunniteltu toteutuvaksi vuoteen 2012 mennessä. Tietysti siellä on myös välitavoitteita, jotka pitäisi saavuttaa jotta saavutettaisiin haluttu lopputulos, Saastamoinen sanoo.

Talouden tasapainottamisohjelmaa on Saastamoisen mukaan terävöitettävä. Lisäksi on tehtävä muutakin talouden oikaisemiseksi. Kaupunginhallitus on esimerkiksi tehnyt esityksen käyttömenojen leikkaamisesta parilla prosentilla.

Tarkastuslautakunta on vuosittain myös vaatinut kaupunkia laatimaan riskianalyysiä taloudesta. Niin tänäkin vuonna.

- Haluaisimme, että analysoitaisiin niitä riskejä, mitä muutokset kaupungin toimintaympäristössä voivat aiheuttaa kaupungin talouden hoidon kannalta, Olsson sanoo.

Vuosittain on myös jaksettu huomauttaa kaupungin eläkevastuulaskelmien pyytämisestä työeläkelaitoksilta ja kirjaamisesta. Niin tänäkin vuonna. Tällä hetkellä eläkevastuuvarauksen määrä on yhdeksän miljoona euroa. Kaupungin taseeseen on kirjattu vain kuusi miljoonaa euroa.
Kertakirjauksena varaus pienentäisi kaupungin tulosta kolme miljoonaa euroa.

Myös seudullisen yhteistyön edistämistä lautakunta on muistanut vaatia vuosittain. Niin tänäkin vuonna.

- Pelikenttä on ollut aiemmin sekavampi. Uskon, että asiat selkiintyvät ja seutuyhteistyön kautta tuleville hyödyille löytyy vähitellen uusia mahdollisuuksia. Positiivisia signaaleja on tullut Haminan suunnasta ja Pyhtään kanssa ovat keskustelut alkamassa, Saastamoinen sanoo.

KOUVOLAN HOVIOIKEUDELLE


Asia

Kantelu rikosasiassa oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 10 a §:n nojalla tai valitus samassa asiassa oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 §:n nojalla


Valituksenalaiset ratkaisut

1) Kotkan käräjäoikeuden 20.4.2009 antama tuomio nro 09/492, asianumero R 08/1295, koskien virka-aseman väärinkäyttämistä ja

2) käräjäoikeuden samassa asiassa 22.4.2009 tekemä päätös nro 09/514, koskien tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksymistä


Tyytymättömyyden ilmoitukset

1) ilmoitus 16.4.2009 oikeudenkäyntivirheen johdosta, jätetty käräjäoikeuden kansliaan
2) ilmoitus 22.4.2009 käräjäoikeuden tuomioon, lähetetty sähköpostitse


Valittaja ja prosessiosoite

Sinivaara Jukka Tapani (s. 4.7.1952)
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puhelin: 040 850 8674
sähköposti: [email protected]


Vastaajat

1) Palvelujohtaja Tauno Telaranta
Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
Puh. (05) 234 5200, matkapuhelin 0400 659 925

2) Hallintojohtaja Kari Häkämies
Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
Puh. (05) 234 5201, matkapuhelin 040 900 2069

3) Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
Puh. vaihde (05) 2341
Faksi (05) 234 4252
(oikeudenkäyntikulut, vahingonkorvaukset)

KOUVOLAN HOVIOIKEUDELLE


Asia

Kantelu rikosasiassa oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 10 a §:n nojalla tai valitus samassa asiassa oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 §:n nojalla


Valituksenalaiset ratkaisut

3) Kotkan käräjäoikeuden 5.5.2009 antama päätös nro 09/557, asianumero R 09/343, koskien virka-aseman väärinkäyttämistä ja

4) käräjäoikeuden samassa asiassa 5.5.2009 antama päätös nro 09/563, koskien tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksymistä oikeudenkäyntivirheen johdosta


Tyytymättömyyden ilmoitukset

4) ilmoitus 30.4.2009 oikeudenkäyntivirheen johdosta, lähetetty sähköpostitse
5) ilmoitus 9.5.2009 käräjäoikeuden päätökseen 5.5.2009, nro 09/563, lähetetty sähköpostitse


Valittaja ja prosessiosoite

Sinivaara Jukka Tapani (s. 4.7.1952)
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puhelin: 040 850 8674
sähköposti: [email protected]


Vastaajat

1) Kaupunginjohtaja Henry Mikael Lindelöf
Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
Puh. (05) 234 4200

2) Kansliapäällikkö Jarmo Kai Koivisto
Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
Puh. (05) 234 4205, matkapuhelin 040 707 8715

6) Kaupunginlakimies Eeva Marianna Ruonala
Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
Puh. (05) 234 4222, matkapuhelin 044 702 4222

7) Kotkan kaupunki
Kustaankatu 2 / PL 205, 48101 Kotka
Puh. vaihde (05) 2341
Faksi (05) 234 4252
(oikeudenkäyntikulut, vahingonkorvaukset)

http://www.seprat.net/Sepra ohjelma netti.pdf

sivut 29-31

2. Palvelut
Peruspalvelut uhattuna:

Koulu
Erääksi tärkeimmistä palveluista etenkin maallemuuttajat kokevat kyläkoulun. Valitettavasti useimpien kuntien päättäjät eivät näe kyläkouluja olennaisina maallemuuton arvoina, vaan ovat valmiita pieniä, oletettuja kustannussäästöjä saadakseen lakkauttamaan kyläkoulut
yksi toisensa jälkeen. Monissa kylissä julkisia palveluja ei kyläkoulun lakkauttamisen jälkeen edes ole.

Kauppa
Kyläkauppojen olemassaolo on erityisen tärkeää autottomille kylän asukkaille. Työmatkaliikenne mahdollistaa käymisen kauppakeskuksissa eikä kyläkauppaa
koeta välttämättömänä palveluna silloin, kun liikkuminen on lähes jokapäiväistä.

Päivähoito
Päivähoitomahdollisuudet ovat kylissä vähäiset. Perhepäivähoitoa ei ole saatavissa
ja päiväkodit ovat kaukana asuinpaikasta. Maaseudulla äiti jää usein kotiin hoitamaan lapsia ainakin hoitotukikauden ajaksi, usein olosuhteiden pakosta.

Kotipalvelut
Kodinhoitopalvelut, mm. siivous- ja ateriapalvelut vaihtelevat suuresti, yleisesti
ottaen niitä on huonosti tarjolla. Perinteinen naapuriapu toimii jonkun kohdalla, mutta useimmiten haluttuja palveluita ei ole saatavissa. Kuntien kotipalvelut keskittyvät lähinnä terveydenhoitoon ja esim. siivouspalveluita ei monikaan kunta edes tarjoa.

Liikenne
Taajama-alueilla kyseisiä palveluita tarjoavat yrittäjät eivät ole aina valmiita liikkumaan kylissä. Julkinen liikenne toimii lähinnä koulukuljetuksina. Vaikka välimatkat alueellamme ovat kohtuullisia, kaipaavat autottomat asukkaat enemmän asiointiliikennettä kylistä taajamiin. Tieverkon hyvä kunto ja sen asianmukainen hoito mahdollistaisivat liikkumisen kaikkina vuodenaikoina. Toimivat tietoliikenneyhteydet tuovat monet palvelut lähelle ja tekevät etätyöstä todellisen vaihtoehdon, joka voi olla ratkaiseva tekijä asuinpaikkaakin valittaessa.

Palveluja tarvitaan eri ikäryhmille
Alueella kyläläisten keski-ikä entisestään kohoaa. Asumista tukevien palveluiden
kehittäminen tekee kylästä turvallisen asuinpaikan vanhemmalle väestölle, joka
ei itse välttämättä suoriudu kaikista päivittäisistä askareista. Kodinhoitoon ja hoitamiseen
liittyvät palvelut helpottavat myös lapsiperheen arkea. Palveluita tarjoava kylä on houkutteleva maallemuuttajille.

Luonnonvarojen hyödyntäminen
Metsien hakkuujätteen kerääminen ja muu luonnonvarojen hyödyntäminen edistävät
ekologista elämäntapaa ja tarjoavat polttopuuyrittäjyyden lisäksi muutakin työtä
esim. hakelämpöyrittäjyyden ja luontomatkailun alalla.

Oman osaamisen tuotteistaminen
Kyläläisissä on monenlaisia taitajia ja osaajia, jotka voivat tarjota mitä erilaisimpia
palveluita. Joidenkin palveluiden tuottamisesta on vaikea saada taloudellisesti niin kannattavaa, että tarjoajaksi perustettaisiin yritys. Tällöin on tärkeää rohkaista yhdistyssektoria toimimaan palvelun tuottajana osittain vapaaehtoispohjalta,
mutta kuitenkin korvausta perien.

Pääpaino palveluiden uudelleenjärjestelyissä
Pääpaino on palveluiden uudelleen järjestelyssä ja niiden uudenlaisessa tuottamisessa. Hankevaroja suunnataan 4. sektorin palvelutarjonnan tuottamiseen ja kehittelyyn, jolloin toimijoina, palvelun tuottajina toimivat erilaiset yhdistykset. Ne tuottavat alueelta puuttuvia
palveluita taloudellisesti kannattavina. Kylätaloja pyritään saamaan elinkeinolliseen
käyttöön ts. kylän yrittäjät käyttävät kylän yhteisiä tiloja liiketoiminnassaan korvausta vastaan. Vielä toimivien kyläkoulujen yhteyteen kehitellään palveluita esim. päivähoitoa tai
vanhusten päivätoimintaa.

Kylämaisema kuntoon
Kyläsuunnitelmien ohella edistetään maisemasuunnittelua. Suunnitelmiin tehdään selkeitä toimenpide-ehdotuksia, joita voidaan käyttää pohjana esim. palkattaessa henkilö kylän
maisemanhoitajaksi.

Talkkarit töihin
Kylätalkkari puolestaan hoitaa lumityöt, pilkkoo polttopuut, remontoi, rakentaa, kyyditsee jne. Hän tarjoaa palveluitaan mökkitalkkarina vapaa-ajan asukkaille, jolloin tilaajia on riittävästi ja toiminta on kannattavaa.

Tiedotusta
Kylien palvelutarjonnasta laaditaan luetteloita, esitteitä ja nettimateriaalia, jotta tieto palveluista on kaikkien ulottuvilla.

Tavoitteet 2013:
• Lapsiperheille voidaan tarjota päivähoito- ja koulupalveluita kohtuullisella etäisyydellä. Vanhusväestö pystyy asumaan kylällä yhä pitempään tukipalveluiden avulla.
• Kylämaisemat ovat siistejä ja maisemanhoidosta on tullut monille palkallista työtä. Myös luonnonvarojen hyödyntäminen on tuonut kylään työpaikkoja.
• Kylissä toimii kylä- ja mökkitalkkareita vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille palveluita tarjoten.
• Koteihin on saatavissa siivousapua ja ateriapalvelun mahdollisuus on kaikkien ulottuvilla.
• Asiointiliikenteeseenkin on kaikilla tasavertainen mahdollisuus. Kylätaloista, kyläkouluista on tullut toiminnallisia keskuksia, joissa on toimintaa kaikille ikäryhmille. Erilaisilla kylien tuotteilla on kysyntää ja hyvät markkinointikanavat.

Strategiset linjaukset:
• kylien palvelutarjonnan monipuolistaminen
• 3. / 4. sektorin valmiuksien edistäminen palveluiden tuottamiseen
• kylätalojen ja kyläkoulujen käytön tehostaminen
• kylämaiseman kohentaminen
• ekologisen elämäntavan edistäminen luontoa säästäen ja luonnonvaroja hyödyntäen
Maaseutuasumisen kannalta kylän palvelut ovat ratkaisevassa asemassa. Maaseutuasumisen turvaamisen kannalta tavoitteena on, että
• kylät ovat turvallisia asuinpaikkoja, joissa kaikenikäiset ihmiset viihtyvät
• kylät ovat houkuttelevia asuinpaikkoja uusille asukkaille
• palvelutarjonta kylällä tai kohtuullisen matkan päässä on monipuolista ja palvelut tuotetaan usein yhteistyössä julkisen sektorin, yrittäjien ja yhdistyssektorin kesken

Esimerkkejä kylän palvelujen kehittämistoimista:
• kylä- ja mökkitalkkaritoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen
• tieisännöintitoiminnan kehittäminen; sen tunnetuksi tekeminen ja levittäminen
• maisemointisuunnitelmat osaksi kyläsuunnittelua, suunnitelmien perusteella toteutettavat kylän maisemanhoitotoimet ja mahdollisuus osa-aikaiseen maisemanhoitajan palkkaamiseen
• siivous- ja ateriapalveluiden kehittäminen
• kylissä kiertävän, pyörillä olevan ja kotiin tuotavan palvelutarjonnan tuottaminen (esim. parturi, hieroja)
• asiointiliikenteen kehittäminen
• yksityisen päivähoidon kehittäminen
• liikuntapalveluiden järjestäminen
• etätyön kehittäminen
• kylämatkailukohteiden kehittäminen
• kylähistorian ja –perinteen tallentaminen ja sen hyödyntäminen matkailutoiminnassa
• kylän yrittäjien ja 3. / 4.sektorien yhteistoiminta
• kyläkoulutilojen monipuolinen hyödyntäminen
• kylätoritoiminnan ideointi ja kehittäminen
• palveluluetteloiden tekeminen ja julkaisu
• kyläpalveluiden markkinointi

http://www.seprat.net/Sepra ohjelma netti.pdf
Sepra-kehittämisohjelma sivu 13

3. Nelikenttäanalyysit
3.1. Koko alue

A. Vahvuudet
1. Suvaitsevainen rannikkoidentiteetti
2. Kulttuurin vahvuus ja monipuolisuus
3. Monikulttuurisuus
4. Tiheähkö asutus, lyhyet välimatkat alueen sisällä
5. Keskeinen sijainti Helsinki – Tallinna – Pietari –kolmiossa.
6. Lyhyt etäisyys Helsingin seudulle, Venäjälle (Viipurin alue, Pietari) ja Viroon (Virumaa, Tallinna)
7. Monipuolinen luonto, historia ja niihin liittyvät kohteet
8. Satamat ja suurteollisuus
9. Maahanmuuttajat
10. Maakaasun hyvä saatavuus

B. Heikkoudet
1. Turha vaatimattomuus, muutosten pelko
2. Heikohko yrittäjyysilmasto, palkkatyön perinne
3. Osin hierarkkinen yhteistyöperinne
4. Sosioekonomisten ryhmien kyräily
5. Maakuntatason heikkous, tiukka seutukuntajako; muukin alueellinen lokeroituminen
6. Ei korkeakoulukeskusta alueella, nuorten poismuutto opiskelun kautta
7. Väestön ikärakenne, kuolleisuuden enemmyys, huono ja heikkenevä huoltosuhde
8. Tiestöön nähden liiallinen rekkaliikenne
9. Puutteet raja-asemien toiminnassa
10. Heikko menestys valtion resurssijaossa
11. Suomenlahden heikko tila

C. Uhat
1. Lähialueiden epävakaa kehitys; Venäjä sekä Venäjä – Viro -vastakkainasettelu
2. Väestö- ja työpaikkakato, väen ”harmaantuminen”
3. Metsäteollisuuden ja muun suurteollisuuden kato
4. Suurkatastrofi Suomenlahdella tai ydinvoimaloissa
5. Julkisen sektorin atv -osuuden kasvu
6. Alueen syrjäytyminen valtion resurssijaossa

D. Mahdollisuudet
1. Suomenlahden talousalueen voimistuminen,
yhteistoiminta sen piirissä
2. Maaseudun arvostuksen nousu
3. Monikulttuurisuuden mahdollisuudet,
maahanmuuttajat
4. Luonnon, historian ja kulttuurin
hyödyntäminen
5. PK –yritystoiminnan kasvu ja verkostoituminen
6. Kansainvälisyyden mahdollisuudet
7. Matkailuyrittäjyyden kasvu
8. Venäläiset matkailijat

2. Kokemukset kehittämistyöstä

Kehittämisyhdistys Sepra ry:llä on nyt menossa toinen kausi toimintaryhmänä.
Vuosina 1997 – 1999 toimittiin POMO –rahoituksen turvin. Tuolloin toiminta alkoi Osuuskunta Nareken parista ja jatkui sittemmin Kymenlaakson POMO ry:n piirissä. Kaudella 2000-2006 Kehittämisyhdistys Sepra ry on ollut Leader+ -rahoitteinen ryhmä. Aktiivista toimintaa ja kokemuksia toimintaryhmätyöstä on kertynyt jo yhdeksän vuoden ajalta.

Yli sata toteutettua kehittämishanketta ja noin 20.000 hankkeiden tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistunutta ihmisiä kertoo siitä, että toiminnalle on tarvetta ja sille löytyy myös innostuneita toteuttajia. Työtapa on vakiinnuttanut asemansa alueella hyvin.

Toimintaryhmätyöstä on kertynyt monenlaisia kokemuksia, joista on voitu sekä iloita että ottaa opiksi. Vuosina 2003-2004 yhdistyksessä tehtiin omasta toiminnasta sisäinen arviointi, jonka tulosten pohjalta voitiin tarkentaa siihenastisia toimintatapoja. Lisäksi teetettiin ulkopuolinen arviointi, jossa haettiin toiminnan kohderyhmiltä tietoa tyytyväisyydestä toimintaan. Myös tämän arvioinnin tuloksia hyödynnettiin toimintatapojen muokkauksessa.

Muutossuuntia
Arvioinneissa on löytynyt parannettavaa, etenkin seuraavassa esiteltyihin muutamiin keskeisiin asioihin, joiden suhteen toimintatapoja muokataan ja kehitetään tulevalla kaudella. Toimintavuosien 1997–2005 analyysistä poimitut seikat huomioidaan strategisina linjauksina kaudella 2007 – 2013.

Elinkeinollisuuden vähäisyys hankkeissa
on osoittautunut ongelmalliseksi. Uuden ohjelman painopisteeksi otetaan elinkeinollisuus. Elinkeinollisuus otetaan vahvasti mukaan myös yleisiin kehittämishankkeisiin liittämällä niihin erilaisia elinkeinollisia elementtejä.

Yrityshankkeiden vähäisyys
aiemmalla kaudella on ollut ongelma, jonka ratkaisussa auttaa ohjelman painopiste, elinkeinollisuus. Yrityshankkeiden lisäämiseen panostetaan aikaisempaa enemmän esim. seuraavin keinoin:
• yhteistoiminta kunnallisten ym. elinkeinopalveluyksiköiden, yrityskummien ja maaseudun neuvontajärjestöjen kanssa
• yhteistoiminta kuntien yksiköiden kanssa
• hankeaihioiden haravointi mm. yritysverkostojen, yrittäjyyskurssien ja kyläyhdistysten kautta
• elinkeinollisia elementtejä sisältävät yleiset kehittämishankkeet

Yrityshankkeiden lisäämismahdollisuuksiin vaikuttaa paljon ei-maatilakytkentäisten
yritysten tukiprosenttien kehitys. Nykyinen tukitaso alueella on investoinneissa
vain 10 - 15 %, mikä ei suuremmin houkuttele hakijoita hakemaan yrityshankkeita.

Maaseutu-kaupunki vuorovaikutus –teeman hidas eteneminen
on havaittu aiemman kauden ongelmaksi. Vuorovaikutusta edistää ohjelman toinen painopiste, vuorovaikutus ja kumppanuus. Yksinomaan tähän teemaan keskittyvät hankkeet eivät kokemuksen mukaan toimi kunnolla ja niitä on turhaa luoda. Parempiin tuloksiin päästään liittämällä mahdollisimman moniin hankkeisiin tämän teeman vuorovaikutuselementtejä. Esimerkiksi kylän kehittämishankkeeseen liittyvää kylätapahtumaa markkinoidaan aktiivisesti kaupunkiin lapsiperheille tms.

Kehittäjien yhteistoiminnan puutteet:
Yhteistoiminnassa alueen muiden toimijoiden kanssa on ollut puutteita. Uudella kaudella panostetaan yhteistoiminnan lisäämiseen. Mikään organisaatio ei halua ns. aputoimijaksi. Tuloksekkaampaa on pyrkiä löytämään vuoropuhelulla yhteinen etu ja tavoite, jonka hyväksi toimitaan yhdessä, mutta kukin toimija kuitenkin itsenäisesti.

Hankejärjestelmän ongelmat:
Vaikeaksi koettu byrokratia ja maksuviiveet ovat hyydyttäneet etenkin pienten organisaatioiden hanketoimintaa. Ellei asiaan saada valtakunnantasolla muutosta,
ongelmaa pyritään vähentämään tehostelulla koulutuksella ja neuvonnalla,
kuntien välirahoitustuella ja hyväksymällä tarvittaessa/harkitusti ns. ”hankebulvaanien” käyttö.

Unohdetut tahot:
Eräät maaseutuun laajan liittymäpinnan omaavat tai kehittämisen kannalta muuten tärkeät tahot ovat jääneet toiminnassa liian vähälle
huomiolle. Esimerkiksi:
• seurakunnat, jotka harjoittavat kaikkialla alueella laajaa ruohonjuuritason lapsi-, nuoriso-, vanhus-, ja diakoniatyötä
• maaseudun naisjärjestöt, kuten Martat, Maa-ja kotitalousnaiset ja maahanmuuttajanaisten ryhmät
• harrastekalastajat ym. harrastusryhmät
• ympäristöjärjestöt
Uudella kaudella mm. nämä tahot pyritään aktivoimaan toimintaan mukaan.

Sepranetti:
Yhdistyksen nettisivut ovat tärkeä työkalu kehittämistoiminnassa. Sivut ovat toimivat ja rakenteeltaan hyvät. Niiden päivityksessä on kuitenkin parannettavaa. Vuoden 2006 aikana päivitysmenettely remontoidaan jakamalla päivitysvastuu toimistossa ja mahdollisesti siirtämällä osa siitä talkoilla tehtäväksi. Samalla mietitään sivuston muutakin kehittämistä.

Lisäksi Sepra pitää tiukasti kiinni tähänastisen toiminnan menestystekijöistään,
kuten:
• keskusteleva ja sopuisa hallitustyöskentely; ei kotiin päin vetämistä
• teemaryhmien työ
• laaja julkisuus, ns. ylitiedottaminen
• tasokkaat esitteet ja oppaat
• kauaskan

rahat ottaa? Ai, niin eihän vasurin sitä tarvitse miettiä. Sehän on porvareiden huoli. Porvareiden on pidettävä punukeistakin huolta, kun he itse eivät halua. Onko se oikein?

Sepra-kehittämisohjelma http://www.seprat.net/Sepra ohjelma netti.pdf
sivut 19 - 20

4. Näkökulmatarkastelut

Strategiaan sisältyy myös kehittämisen lähempi tarkastelu kahden eri näkökulman
avulla: sukupuolinäkökulman ja ikänäkökulman. Näkökulmatarkastelussa on etsitty ryhmien erityisongelmia ja erityiskykyjä sekä kerrottu, miten ne huomioidaan ohjelmassa.

4.1. Sukupuolinäkökulma
Tarkastelussa ei löydetty paljonkaan sukupuolijaon mukaan määräytyviä ongelmia. Sukupuolen mukaan määrittyviä erityiskykyjä löytyi puolestaan useita.

Maaseudun naiset
Maaseudun naisten osaamista, taitoja ja kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti:
• hoiva- ja ruoka-ala, käsityöt
• osa-aikainen yrittäminen
• hevosharrastus
• ”aineeton kehittäminen”

Miesten työt naisille tutuiksi
Kehittämishankkeiden tyypillinen sisältö on jossain määrin naisten osallistumista suosiva. Hankkeisiin on syytä sisällyttää elementtejä, jotka kannustavat naisia laajentamaan rohkeasti osaamistaan myös perinteisiin miesten töihin.

Maahanmuuttajanaisten aktivointi
Alueella on huomattava määrä naispuolisia maahanmuuttajia, useimmiten venäläisiä. Heillä on kehittämisen kannalta tärkeitä vahvuuksia (kielitaito, lähtömaansa kulttuurin ja elinkeinoelämän piirteiden tuntemus jne.), mutta osa heistä ei ole kiinnittynyt alueensa yhteisöelämään. Heidän oman kulttuurinsa säilyttävään kotouttamiseen, erityisosaamisen hyödyntämiseen ja työllistymiseen tähtääviin hankkeisiin on syytä panostaa edelleen.

Yksinäiset mukaan
Miesten keskimäärin alhaisemman eliniän ja puolisoiden tyypillisen ikäeron vuoksi
naisleskiä on maaseudullakin paljon. Heidän voimavaransa on syytä huomioida tähänastista paremmin hanketoiminnassa ja muussa kehittämistyössä.

Maaseudun miehet
Maaseudun miesten taitoja ja kiinnostuksen kohteet suuntautuvat usein näille aloille:
−metsäala, energia
−kuljetuspalvelut
−rakentaja- ja talkkaripalvelut
−kalastus, metsästys, metsästyskoirat
−”aineellinen kehittäminen”

Miesten taidot mukaan hankkeisiin
Miehiä eivät välttämättä kiinnosta kehittämishankkeet, joissa ei ole em. aloihin liittyvää toimintaa, etenkin konkreettista tekemistä. Kylähankkeisiin on siksi syytä sisällyttää mahdollisuuksien mukaan ko. toimintaa. Sillä parannetaan etenkin ns. yksinäisten miesten osallistumista. Myös kalastukseen, metsästykseen yms. liittyvät hankkeet ovat siitä syystä erityisen perusteltuja.
Toisaalta on syytä suosia hankkeita, joissa miehet toimivat perinteisten miesalojen ulkopuolella. Vähenemässä oleviin miesten käsityöammatteihin on suunnattava erityistä huomiota (taitojen siirto, markkinoinnin laajentaminen oman kylän ulkopuolelle jne.).

Hiljainen tieto
Ns. hiljainen tieto siirtyy kylissä useimmiten mies- ja naisporukoissa. Ilmiötä ei ole syytä väheksyä. Sitä välittäviä foorumeita on suosittava, mutta sukupuolijakoa mahdollisuuksien mukaan murtaen.

Strateginen linjaus:
Edellä mainitut seikat otetaan huomioon hanketoiminnassa. Erityisesti suositaan hankkeita, jotka kannustavat naisia ns. miesten töihin ja miehiä perinteisille naisaloille. Tämä turvaa erityisesti lähi- ja kyläpalvelujen säilymistä. Rahoitukseen pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan miesten ja naisten tasapuolisen osallistumisen takaavia
hankkeita.

4.2. Ikänäkökulma
Kehittämishankkeiden on havaittu suuntautuvan useimmiten työikäiseen väestöön. Myös muiden ikäryhmien aktivointiin tulee kiinnittää erityistä
huomiota.

Nuoret
Nuorten erityistaitoja ovat mm. atk-tietämys ja -käyttötaito, kielitaitoisuus, kansainvälisyys, ennakkoluulottomuus ja kokeilevuus. Nuorten ongelmien (mm. päihteet, alkoholi, huumeet) ratkaisemiseksi ovat tärkeitä ehkäisevät toimenpiteet ja terveiden elämäntapojen edistäminen. Erityistä painoa on pantava yrittäjyyskasvatukseen, yrittäjyyden edistämiseen sekä elämäntapatietoihin ja – taitoihin. Nuorten harrastusmahdollisuudet ja kulkuongelmat kyliltä harrastuksiin vaativat erityistä huomiota.

Ikääntyneet
Senioreiden erityistaitoja ovat mm. elämäntapataidot, perinteiset kädentaidot sekä kulttuuriin ja historiaan liittyvät tiedot ja tarinat. Ne ovat tärkeitä maaseudun kehittämistyössä kylien identiteetin säilyttäjinä ja yhteishengen vahvistajina. Ikääntyneen väestön hoivapalvelujen tarve kasvaa. Hoivayritysten ja ns. neljännen sektorin tukemisella voidaan vastata tähän tarpeeseen. Ikääntyneiden mahdollisuudet pysyä kotikylissään kasvavat, heidän hyvinvointinsa lisääntyy ja maaseudulle saadaan lisää työpaikkoja.

Strateginen linjaus:
Em. seikat huomioidaan hanketoiminnassa. Erityisesti suositaan nuorten omaehtoisia hankkeita sekä hoivapalveluihin ja perinteisten taitojen siirtämiseen tähtääviä
hankkeita.

4. Osaaminen

Osaamisen monet lajit
Suomi on tunnettu tiedon ja osaamisen yhteiskuntana. Maaseudulla osaaminen
on monenlaisten tietojen ja taitojen hallintaa. EU:n komission elinikäisen oppimisen keskusteluasiakirjassa jaetaan osaaminen neljään kompetenssiin, joita ovat
a) kognitiiviset kompetenssit eli teoreettinen, käsitteellinen ja hiljainen
tieto,
b) funktionaaliset kompetenssit eli kyky tai taito toimia työssä, opinnoissa, tai yhteisöissä,
c) henkilökohtaiset kompetenssit eli tieto siitä miten henkilökohtaisesti toimia tietyssä tilanteessa ja
d) eettiset kompetenssit eli henkilökohtaisten ja ammatillisten arvojen omaaminen.

Tavoitteet saavutetaan taitoja kehittämällä
Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut maaseutupolitiikan tavoitteiksi mm. pienyritysten määrän kasvun, väestö- ja ammattirakenteen monipuolistumisen sekä peruspalvelujen ja vapaa-ajan palvelujen palvelutarjonnan kehittämisen ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön. Tietoja ja taitoja soveltuvin osin kehittämällä voidaan näihin tavoitteisiin vastata. Ylipäänsä täydentävää koulutusta on suunnattava sinne, mistä työvoimaa on syrjäytymässä ja sinne, mihin uusia taitoja tarvitaan.

Elinikäinen oppiminen on tulevaisuuden arkipäivää kaikille ikäryhmistä ja asuinpaikasta riippumatta. Osaamisen kehittäminen tukee maaseudun vireyttä ja toimintamahdollisuuksia ja se on yksi kattavista Sepran ohjelman alateemoista.

Koulutus on ollut hankkeiden sisältönä melko niukasti kaudella 2000 - 2006 ja
ohjelmasta tuettu kouluttautuminen on painottunut atk-taitojen kehittämiseen.
Käsityöläiset ovat toteuttaneet muutamia onnistuneita hankkeita, jossa on tarjottu erilaisten kurssien muodossa täydentävää tai osaamista laajentavaa koulutusta, mm. vuohituotteista ja neulekäsitöistä. Yhden kunnan alueella on paikallinen yrittäjäyhdistys innostunut tarjoamaan yrittäjille uudentyyppisellä tavalla toteutettua täydennyskoulutusta. Kokemukset ovat olleet positiivisia ja kannustavat toimintamallin levittämiseen edelleen. Erilaisiin harrastuksiin liittyviä kursseja ja koulutusta on järjestetty runsaammin ja niihin kannattaa panostaa myös jatkossa

Koulutustaso maan keskitasoa alhaisempi
Koulutus ja osaaminen ovat Suomen menestystekijöitä ja niiden avulla voidaan
maaseudulla selvitä monista muutoksista. Koko maassa koulutustason vertailuluku
on 289 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat vielä noin 3 vuotta. Kymenlaaksossa vertailuluku on 262. Luku jää jonkin verran koko maan koulutustason alapuolelle, mihin vaikuttaa mm. sen, että Kymenlaaksossa ei ole tiedeyliopistoa. Koulutustaso on selvästi korkeampi niissä maakunnissa, joissa yliopistoja sijaitsee.

Tietoverkot tukevat elinkeinollisuutta ja lisäävät vuorovaikutusta Maaseudun osaamisen kasvattamisessa tietotekniikalla ja sen hyödyntämisellä on
ratkaiseva merkitys. Sähköiset yhteydet kaventavat fyysisiä välimatkoja ja korvaavat puuttuvia palveluja. Maaseudun yritystoiminnalle tietotekniikka avaa monia uusia yrityksen hallintaan, markkinointiin ja myyntityöhön liittyviä mahdollisuuksia. Tietoverkoissa on mahdollista olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, opiskella omaehtoisesti, hankkia palveluja ja tuotteita. Nuorilla on tänä päivänä luonnostaan laajat atk-tiedot ja taidot. Nuoret saadaan mukaan kylätoimintaan esimerkiksi ottamalla heidät mukaan kotisivujen työstämiseen ja ylläpitoon.

Sepran alueella on vielä puutteita maaseudun kattavassa tietoliikenneverkostossa.
Tietoverkot tulisi saada koko alueen kattaviksi ja tätä tavoitetta Sepra voi ajaa yhdessä alueen muiden paikallisten ja seudullisten toimijatahojen kanssa. Kyse on elinkeinoelämän ja tasa- arvoisen alueellisen kehittymisen perusedellytyksistä, jotka on saatava
kuntoon.

Monitaitoisuus ja monialayrittäjyys
Sepran kylien vahvuutena ovat monitaitoiset maatilayrittäjät. Maaseudun naisilla on myös erityinen kyky hallita monia taitoja ja hyödyntää tehokkaasti osaamistaan.

Monialaosaaminen ja -yrittäjyys luovat vakautta toimeentuloon; esim. matkailuyrittäjällä on sesongin ulkopuolella hiljaisina aikoina muita tulonhankintamahdollisuuksia. Pienistä puroista syntyvä toimeentulon virta mahdollistaa myös maaseudulla asumisen, eikä työn perässä tarvitse muuttaa pois.

Osaaminen liittyy luontaisesti usein elinkeinojen kehittämiseen ja jos erityisosaamista osataan tukea oikein voi henkilö mahdollisesti tehdä mieluisasta harrastuksesta itselleen työn, alkuun vaikka vain osa-aikaisesti. Monialayrittäjäksi ryhtyminen edellyttää aina uusien taitojen oppimista. Sepran alueella on esimerkiksi monia maatalousyrittäjiä, jotka ovat ryhtyneet maatilamajoitusta tai mökkivuokrausta harjoittaviksi sivutoimisiksi matkailuyrittäjiksi. Näillä aloilla tarvitaan kuitenkin aivan erilaista asennoitumista; maatalous on tuotantolähtöistä ja matkailu asiakas- ja kysyntälähtöistä. Tuotteistamisen, markkinoinnin ja myyntityön taitoihin tarvitaan koulutusta. Maatalousyrittäjien uudelleenkouluttautumista ja uusien lisätulomahdollisuuksien löytymistä tulee tukea yhdessä alan asiantuntijatahojen kanssa.

Paikallispiirteet esiin
Osaaminen voi olla paikallisesti hyvin erilaista ja maaseudulta löytyvät erityisosaamiset tulisi ensin löytää ja sitten ottaa hyötykäyttöön. Ne ovat erikostumisen ja kilpailukyvyn lähde. Kaikki maaseudulle tarvittava osaaminen ei liity taloudellisen menestyksen tavoitteluun. Elämä maaseudulla on kokonaisvaltaista. Tarvitaan tietoja, mutta myös erilaisien taitojen hallintaa; maalla-asujan täytyy osata monenmoisia käytännön asioita polttopuiden tekemisestä, saunan lämmityksestä aina yksinkertaisiin koneiden korjauksiin.

Maaseutuasumisen mahdollistaja
Toimivat yhteydet lisäävät myös vapaa-ajanasukkaiden etätyömahdollisuuksia
ja pidempää oleskelua maaseudulla. Tietoliikenneyhteydet mahdollistavat myös uusien tietotekniikkaa hyödyntävien toimialojen ja yritysten syntymisen maaseudulle. Paikallinen elinkeinorakenne monipuolistuu, osaamisen taso nousee ja syntyy uusia työpaikkoja ja seutu saa uusia asukkaita.

Visio 2013:
- nuoret on saatu kiinnostumaan kylien kehittämistoiminnasta ja mukaan toimimaan mm. heidän atk-taitojensa kautta.
- myös iäkkäämmät ihmiset ovat saaneet oppia, mitä eri palveluja ja yhteydenpitomahdollisuuksia Internetin ja sähköpostin kautta avautuu
- vapaa-ajanasuminen on helppo vakinaistaa; alueellisesti kattavan tietoliikenneverkon kautta palvelut ovat saatavilla ja etätyömahdollisuudet ovat hyvät asuinpaikasta riippumatta
- maaseudulla toimivat yrittäjät käyttävät verkkoa tehokkaana markkinointi- ja yhteydenpitoväylänä - runsaat etäopiskelumahdollisuudet ja yhteydet muuhun maailmaan mahdollistavat nuorten pysymisen kotiseudulla ja paluun sinne
- uusia asukkaita kannustetaan muuttamaan Sepran alueelle monin keinoin;
esim. opetetaan ”maallemuuttajan kansalaistaitoja” – omakotiasujan kurssi kaupunkilaisille maallemuuttoa haikaileville

Strategiset linjaukset:
- huomioidaan syrjäytymisvaarassa olevia (esim. maataloudesta tai yritysmaailmasta työttömiksi jäävät) sekä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia omaavia ryhmiä (esim. suuret ikäluokat, maahanmuuttajat).
- hyödynnetään maahanmuuttajien erityistaitoja ja kehitetään heidän osaamistaan osana kotouttamista suomalaiseen yhteiskuntaan
- kehitetään taitojen siirtymistä ja työssäoppimista; oppipoikakisällitoimintaa erityisillä osaamisaloilla ja suurten ikäluokkien tietojen ja taitojen siirtymistä eteenpäin nuoremmille
- aktivoidaan monialayrittäjyyttä; yrittäjiksi aikovia kannustetaan yrittäjyyskoulutukseen, jossa kehitetään ja jalostetaan yritysideoita asiantuntijoiden ja muiden yrittäjyyttä suunnittelevien kanssa
- pyritään koordinoimaan yhteistyössä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa yrittäjyyskoulutusta jatkuvaksi ja helposti saavutettavaksi

Esimerkki: Osaajapankki
Paikallisen osaajapankin kokoaminen toisi esiin maaseudun monenlaisia
taitoja ja edistäisi yhteyksien muodostumista ja verkostoitumista. Taitojen siirtämiseen lapsille, nuorille ja muille kiinnostuneille takaa perinteiden ja erityisosaamisen jatkuvuuden. Tällaisia taitoja ovat monet käsityöt, kuten alueen veneenveistoperinne tai pärekorintekotaito

http://www.seprat.net/Sepra ohjelma netti.pdf

7. Pääteema: Maaseutuasuminen

Ohjelman pääteemana on maaseutuasuminen, sen turvaaminen ja lisääminen.

Maaseutu lähellä
Sepran toiminta-alue on suhteellisen tiheästi asuttua. Kylistä on keskimäärin alle puolen tunnin matka taajamiin ja kaupunkeihin, niiden työpaikkoihin ja palveluihin. Kylissä on paljon vetovoimaisia asuinpaikkoja, vaihtelevaa luontoa ja kauniita maisemia. Pellot eivät ole sanottavasti pusikoituneet, ympäristöongelmat ovat vähäisiä ja kyläpalvelujen tarjoajia – mm. maatiloja – on edelleen riittävästi (teiden ja kiinteistöjen hoito, lähiruoka jne.).

Kyläasutuksen lisääntymisellä on poikkeuksellisen suuri merkitys koko alueelle, koska alueen väestökehitys on edelleen lievästi laskeva. Maallemuuttaja tulee usein alueen ulkopuolelta. Tulomuutto on erityisen tärkeää, koska kuolleisuuden enemmyys syntyneisiin nähden on alueella huomattava. Lisäksi maallemuuttaja tuo aina mukanaan myös uusia ajatuksia alueelle.

Muuttajia tarvitaan
Kyläasutuksen lisääntymisellä on poikkeuksellisen suuri merkitys koko alueelle, koska alueen väestökehitys on edelleen lievästi laskeva. Maallemuuttaja tulee usein alueen ulkopuolelta. Tulomuutto on erityisen tärkeää, koska kuolleisuuden enemmyys on alueella Suomen huippuluokkaa. Lisäksi maallemuuttaja tuo aina mukanaan myös uusia ajatuksia alueelle.

Maallemuutosta voimavara
Kylien vetovoimaisuutta asuinpaikkana ei ole riittävästi huomioitu alueen kehittämistyössä. Monet eivät näe kylien myönteistä merkitystä kunnan ja koko alueen kehittämisessä. Selvä ja vakiintunut maalle muuttamisen trendi on jäänyt monelta huomaamatta.

Kylien tonttitarjonnassa ja tonttien markkinoinnissa on puutteita. Kylätoiminnan
kattavuudessa ja vireydessä on kehitettävää. Infrassakin on puutteita, myös ns.
pehmeällä puolella, mm. polkuverkostoissa ja luontokohteiden hyödyntämisessä.
Kylien palvelut ovat joltakin osin rapautuneet, eikä niiden järjestäminen uusin tavoin ole edistynyt kunnolla. Kulttuurin ja erityisenä vahvuutena olevan monipuolisen historian hyödyntäminen ovat alkutekijöissään. Kylän kehittäminen merkkituotteeksi ja sen mukainen markkinointi odottavat toteuttajiaan.

Lisäksi kylien sisältä löytyy voimavaroja, joita ei ole kunnolla huomattu tai hyödynnetty. Kuten kylien yritykset ja niiden verkostot, yhdistysten yms. maksullinen palvelutoiminta (ns. neljäs sektori), kylässä asuvat erityistaitoja omaavat henkilöt sekä kesä- ja uusasukkaiden mukanaan tuomat yhteydet ja kehittämispääomat.

Maaseutuasumisen kehittämisessä on siten paljon työtä ja mutta siinä piilee suuria mahdollisuuksia – siksi se on ohjelman pääteema.

Maaseutuasuminen huomioidaan muissa teemoissa
Pääteemaa toteutetaan muiden teemojen toimenpiteillä. Muiden teemojen ohjelmatekstien työstämisessä on huomioitu teeman kytkeytyminen maaseutuasumisen edistämiseen.

Tavoitteet 2013:
−maaseutukylien väkiluvun aleneminen päättyy ja väkiluku lähtee nousuun useimmissa kylissä
−maaseutuasumisen edistäminen on otettu tavoitteeksi kaikessa alueen kehittämistyössä

MAASEUTUASUMISEN TEEMARYHMÄ
Toimikausi ja teemaryhmän tavoitteet

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä asetti elokuussa 2005 Maaseutuasumisen teemaryhmän, jonka ensimmäinen toimikausi kesti vuoden 2007 loppuun asti. Vuoden lopulla teemaryhmä sai uuden toimeksiannon vuosille 2008–2010.
Maaseutuasumisen teemaryhmän tavoitteet ovat säilyneet lähes muuttumattomina teemaryhmän asettamisesta asti.

Päätavoitteena on maalla asumisen esteiden vähentäminen ja maallemuuton
edistäminen. Parantamalla maaseutuasumisen edellytyksiä edistetään samalla maaseudun kilpailukykyä asumisympäristönä. Kyseessä on laaja asiakokonaisuus, josta teemaryhmä on valikoinut toimintansa tavoitteiksi erityisesti seuraavat aiheet:

Maaseutualueiden kaavoitus- ja rakennuslupakäytäntöjen kehittäminen
- Kyläsuunnittelun ja kaavoituksen suhteen selkeyttäminen
- Kuntien kaavoitus halukkuuden ja – valmiuksien lisääminen
- Kansalaisten asumisodotusten huomiointi uusia rakennuspaikkoja kaavoitettaessa
- Hyvien rakennuspaikkojen ja tonttien käyttöönoton edistäminen
- Uusien ranta-asumismuotojen ja niiden ohjausvälineiden kehittäminen
- Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamiseen liittyvien käytäntöjen selkeyttäminen
- Kyläympäristöjen hoidon edistäminen

Maaseudun infrastruktuurikysymysten (tiet, viemärit, vesihuolto, energiahuolto,
tietoliikenne) ajankohtaisratkaisujen edistäminen
- Erityisesti uusien säännösten mukaisten jätevesijärjestelmien rakentamisen edistäminen haja-asutusalueilla
- Julkisen sektorin ja asukkaiden välisen yhteistyön kehittäminen maaseudun
infrastruktuuriongelmien ratkaisemiseksi

Erilaisten asumismuotojen ja rakentamistapojen kehittäminen maaseudulla
- Kysyntää vastaavien vuokra- ja ensiasuntojen lisääminen
- Vajaakäytössä tai tyhjillään olevien kiinteistöjen saattaminen asumiskäyttöön
- Yhteisöasumisen, ekokylien yms. vaihtoehtoisten asumismahdollisuuksien sekä hoiva- ja muun erityisasumisen lisääminen
- Olemassa olevan asuntokannan ylläpidon ja perusparantamisen sekä perinteitä kunnioittavien korjausmenetelmien edistäminen
- Ekologisuuden ja energiatehokkuuden edistäminen rakennettaessa uusia ja korjattaessa vanhoja asuinrakennuksia maaseudulla

Työmatkaliikenteen järjestelyihin liittyvien kannanottojen ja ehdotusten tekeminen
Rakentamisen tukimuotojen kehittäminen maaseutuasumisen helpottamiseksi
Maaseudun pienten koulujen säilymisen edistäminen
Maaseudun asumismahdollisuuksista tiedottamisen tehostaminen Maaseutuasumiseen liittyvien kehittämis- ja tutkimushankkeiden edistäminen
- Tutkimuksen ja kehittämisen välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen

Kokonais- ja erityisohjelmien maaseutuasumista koskevien ehdotusten toteuttaminen
- Teemaryhmä toteuttaa omalta osaltaan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maaseutuasumista
koskevat ehdotukset (ehdotukset 12, 13 ja 21).

Teemaryhmän toiminta vuonna 2007
Teemaryhmän rahoitus

Maaseutuasumisen teemaryhmän toiminta ja täysipäiväinen sihteeri rahoitetaan valtakunnallisista maaseudun tutkimus- ja kehittämishankevaroista (MMM/YTR). Teemaryhmän hanketta isännöi Suomen Kotiseutuliitto. Lisäksi toinen, osa-aikainen sihteeri saa palkkansa samasta lähteestä rahoitetusta Onni muuttaa maalle-hankkeesta, joka on teemaryhmän läheinen yhteistyötaho.

Kokoukset ja työryhmät
Vuoden 2007 aikana teemaryhmä kokoontui 5 kertaa. Kokouksissa oli keskimäärin 9 osallistujaa.
Alkuvuodesta valittiin Asuinmaaseutu 2007 – 2010-ohjelmasta ne toimenpiteet, joiden
toteuttamiseen kyseisenä vuonna keskitytään, ja koottiin työryhmiä toteuttamisen edistämiseksi. Työryhmätyöskentely painottui maankäytön suunnitteluun liittyviin kysymyksiin. Toimenpiteiden edistyminen kirjattiin toteumamuistioon, joka esiteltiin vuoden lopulla YTR:lle. Toteumamuistio on nähtävissä teemaryhmän kotisivuilla.
Teemaryhmä laati itselleen uuden toimeksiannon vuosille 2008 – 2010, ja se hyväksyttiin YTR:ssä 23.10. Vuoden loppupuolella keskityttiin maaseutupoliittisen selonteon ja kokonaisohjelman valmisteluihin sekä seuraavan vuoden alussa pidettävän seminaarin järjestelyihin. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin mm. yhteistyökumppanin Onni muuttaa maalle-hankkeen etenemistä.

Seminaarit ja muut tilaisuudet
Maaseutuasumisen teemaryhmä järjesti 27.2.07 Helsingissä oman seminaarin ASUINMAASEUTU 2007. Seminaarin teemana oli maaseutuasumisen kehittämisohjelman julkistaminen. Tilaisuuteen osallistui 117 henkeä, mikä ylitti odotukset. Tiivistelmät seminaarin puheenvuoroista ovat luettavissa teemaryhmän kotisivuilta.

Onni muuttaa maalle- hanke järjesti kaksi asuinmaaseutuaiheista maakunnallista seminaaria (Porissa ja Jyväskylässä) yhdessä teemaryhmän maakunnallisten yhteistyöryhmien kanssa. Lisäksi teemaryhmän toimintaa ja kehittämisohjelman tavoitteita esiteltiin eri puolilla maata noin 15 tilaisuudessa, joissa puhui joko toinen teemaryhmän sihteereistä tai puheenjohtaja. OmaKoti-, Farmari- ja Elma-messuilla oli jaossa teemaryhmän esitteitä YTR:n ja Onni-hankkeen osastoilla.

Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä 19.12.2002/1224
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetun alueiden kehittämislain (602/2002) nojalla

1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Sen lisäksi, mitä alueiden kehittämislaissa (602/2002) säädetään alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmistelusta ja toimenpanosta sekä niiden yhteensovittamisesta ja seurannasta, noudatetaan mitä tässä asetuksessa säädetään.

2 §
Määritelmä
Tässä asetuksessa toimintalinjalla tarkoitetaan alueiden kehittämislaissa tarkoitettuihin ohjelmiin liittyvää toimenpiteistä muodostuvaa osaa, jolle määritellään tavoitteet ja rahoitusvarat.

2 luku
Hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu
3 §
Hallinnonaloittaisen suunnittelun sisältö
Hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu toteutetaan osana hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelua. Sen tulee sisältää ainakin:

1) kuvaus alueiden kehittämisen nykytilanteesta hallinnonalalla;

2) hallinnonalan alueiden kehittämisen tavoitteet;

3) toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi;

4) selvitys toimenpiteiden rahoituksesta ja sen alueellisen kohdentumisen periaatteista;

5) selvitys vuosittaisesta rahoituksesta siltä osin kuin se on mahdollista.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet voidaan ryhmitellä toimintalinjoihin.

3 a § (21.3.2007/289)
Alueiden kehittämisen neuvottelukunnan tehtävät
Neuvottelukunnan tehtävänä on:

1) tukea sisäasiainministeriötä alueiden kehittämislain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä;

2) sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja tavoitteita;

3) seurata ministeriöiden alueiden kehittämislain (602/2002) 10 a §:n mukaisia määrärahoja koskevaa talousarviovalmistelua, määrärahojen alueellista jakamista ja niiden käytön seurantaa;

4) tehdä ehdotuksia alueiden kehittämisen edistämiseksi ja

5) suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat sisäasiainministeriön määräämät tehtävät.

Alueiden kehittämisen neuvottelukunnan tulee raportoida tehtäviensä edistymisestä säännöllisesti sisäasiainministeriölle.

3 b § (21.3.2007/289)
Alueiden kehittämisen neuvottelukunnan kokoonpano
Alueiden kehittämisen neuvottelukuntaan kuuluvat edustajat sisäasiainministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, opetusministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. Kullakin jäsenellä on kaksi varajäsentä, jotka voivat olla myös ministeriön alaisesta hallinnosta.

Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat sisäasiainministeriöstä. Asioiden valmistelua varten neuvottelukunta voi asettaa jaostoja.

4 §
Hallinnonaloittaisen suunnittelun toteutus ja ajoitus
Valtioneuvoston päätöksellä määrätyt ministeriöt hyväksyvät alueiden kehittämislain 8 §:ssä tarkoitettua alueiden kehittämistä koskevan suunnitelman sen toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä, joka lähinnä valmistuu sen jälkeen, kun valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista.

Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä 19.12.2002/1224
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetun alueiden kehittämislain (602/2002) nojalla

3 luku
Maakuntaohjelma
5 §
Maakuntaohjelman rakenne
Maakuntaohjelma laaditaan maakuntasuunnitelmaan perustuen ja siinä tulee olla ainakin:

1) kuvaus maakunnan ja sen osien nykytilasta ja kehittämismahdollisuuksista, johon kuvaukseen sisältyy arvio maakunnan alueella toteutettujen ohjelmien vaikuttavuudesta;

2) maakunnan kehittämisen tavoitteet;

3) toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sisältäen myös maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet;

4) arvio toimenpiteiden ja keskeisimpien hankkeiden rahoituksesta;

5) erityisohjelmien ja muiden maakunnan aluetta koskevien ohjelmien yhteensovitus;

6) tunnusluvut toimenpiteiden seurantaa varten;

7) kuvaus maakuntaohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet voidaan ryhmitellä toimintalinjoihin. Edellä 1 momentin 4 kohdassa rahoituksella tarkoitetaan valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen sekä yksityistä rahoitusta. Valtion rahoitus esitetään hallinnonaloittaisen jaon mukaan.

6 §
Maakuntaohjelman hyväksymisen aikataulu
Maakuntaohjelma hyväksytään alueiden kehittämislain 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kunkin valtuustokauden alkamista seuraavan vuoden loppuun mennessä. Maakuntaohjelma käsittää valtuustokauden toisen vuoden jälkeiset neljä vuotta.

7 §
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman rakenne
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa tulee olla ainakin:

1) maakuntaohjelman toteuttamisen painotukset ja toimintalinjat;

2) arvio maakuntaohjelman valtion rahoituksesta;

3) arvio maakuntaohjelman kuntarahoituksesta;

4) arvio maakuntaohjelman yksityisestä rahoituksesta;

5) erityisohjelmien rahoituksen suhde kokonaisrahoitukseen;

6) maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeiset hankkeet ja muut toimenpiteet;

7) kuvaus toteuttamissuunnitelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista.

Edellä 1 momentin 1-5 kohdassa tarkoitetut seikat esitetään valtion talousarvion perusteella suoritettavaa alueellista jakoa varten ja soveltuvin osin sitä vuotta seuraavan vuoden valtion talousarviota koskevaa esitystä varten.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu arvio esitetään hallinnonaloittaisen jaon mukaisesti.

8 §
Toteuttamissuunnitelman hyväksymisen aikataulu
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma hyväksytään alueiden kehittämislain 12 §:n mukaan vuosittain talousarvioehdotuksen antamisen jälkeen lokakuun loppuun mennessä. Toteuttamissuunnitelmia voidaan tarvittaessa tarkistaa sen jälkeen, kun valtion talousarvio on tullut hyväksytyksi.

4 luku
Erityisohjelmat
9 §
Erityisohjelmien sisältö
Alueiden kehittämislain 14 §:ssä tarkoitetut erityisohjelmat sisältävät ohjelman tavoitteet ja rahoituksen määrä huomioon ottaen ne tarpeelliset seikat, joista säädetään tämän asetuksen 5 §:ssä.

Valtioneuvoston erityisohjelmaa koskeva päätös sisältää ohjelman toimeenpanosta vastaavan tahon.

10 §
Yhteistyöryhmien tehtävät
Alueiden kehittämislain 17 §:ssä tarkoitetut yhteistyöryhmät valmistelevat erityisohjelmia koskevia ohjelmaesityksiä yhteistyössä niiden laatimiseen osallistuvien kanssa antamalla niistä lausunnon, suuntaavat, seuraavat ja arvioivat ohjelmatyötä sekä tekevät ehdotuksia ohjelmatyön rahoittamiseksi ja kehittämiseksi. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän osalta sovelletaan lisäksi, mitä siitä erikseen säädetään.

Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä 19.12.2002/1224
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetun alueiden kehittämislain (602/2002) nojalla

5 luku
Erinäiset säännökset
11 §
Kehitysalueen määräämisperusteet
Kehitysaluetta ja tukialueita määrättäessä käytetään perusteena ainakin asukasta kohden laskettua bruttokansantuotetta, työmarkkinatilannetta, muuttoliikettä, elinkeinorakennetta ja asukastiheyttä.

12 §
Ympäristövaikutusten arviointi
Alueiden kehittämislaissa tarkoitettujen ohjelmien ja suunnitelmien valmistelusta vastaavien viranomaisten on selvitettävä ja arvioitava ympäristövaikutukset riittävässä määrin.

13 §
Seurannan ja arvioinnin tunnusluvut
Maakuntaohjelmassa määritellään tunnusluvut, joilla ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata.

Maakuntaohjelmien valtakunnallisessa seurannassa ja arvioinnissa käytetään ainakin sellaisia tunnuslukuja, jotka kuvaavat:

1) koulutustasoa;

2) työmarkkinatilannetta;

3) muuttoliikettä;

4) alueellista bruttokansantuotetta.

Sisäasiainministeriö antaa tarkemmat ohjeet 1 ja 2 momentissa käytettävistä tunnusluvuista.

14 §
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
21.3.2007/289:
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä maaliskuuta 2007.

http://www.ara.fi/default.asp?contentid=5703&lan=FI

Ylijohtaja Teuvo Ijäs, Valtion asuntorahasto
Puuidea 2005 -koulutuspäivät 13.-14.10.2005

Puurakantaminen Suomen asuntopolitiikassa
- Kaupunkimaisen pientalorakentamisen kehittäminen
- Viranomaisohjauksen yhtenäistäminen
- Talotyyppijakauma vastaamaan paikallista kysyntää
- Liite: Tiivistelmä Puurakentamisen edistämisohjelmasta

Arvoisa ministeri, hyvät Puuidea 2005- koulutuspäivien osanottajat,

Puurakentaminen on saanut erityistä huomiota Suomen asuntopolitiikassa. Tämä konkretisoituu pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa ja siihen nojautuvassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä (17.3.2005) puun käytön ja puurakentamisen edistämisestä. Periaatepäätöksen taustalla on kaksi ohjelmaa, joista toinen on puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittinen ohjelma 2004 - 2010 ja toinen on puurakentamisen edistämisohjelma 2004-2010.

Puurakentamisen edistämisohjelman konkreettisilla esityksillä on tarkoitus nostaa puun jalostusastetta ja -arvoa sekä toisaalta lisätä puun määrällistä käyttöä. Asuntopoliittisena tavoitteena on huolehtia kohtuuhintaisen ja asumistarpeita vastaavan asuntotuotannon riittävyydestä. Suomalaisten asumistoiveiden mukaiseen pientalorakentamiseen kannustetaan erityisesti kasvukeskuksissa. Myös puurakentamisen viennille luodaan edellytyksiä.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä rakentamisen näkökulmasta keskeisimmät tavoitteet ovat asumistarpeita vastaavan alueidenkäytön ja pientalorakentamisen edistäminen sekä rakentamisen viranomaisohjauksen kehittäminen ja yhtenäistäminen.

Kaupunkimaisen pientalorakentamisen kehittäminen

Kohtuuhintaisen ja asumistarpeita vastaavan kaupunkimaisen pientalorakentamisen lisäämistä tavoitellaan erityisesti kasvukeskuksissa ja muilla voimakkaan kysynnän alueilla. Uusien alueiden lisäksi otetaan huomioon täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Näitä tukevaan kaavoitukseen kannustetaan ja vaikutetaan yhtenäisesti toteutettavissa olevan pientalotonttimaan saatavuuteen. Alueiden rakentamiseksi haetaan uusia toimintamalleja ja tuetaan konkreettisten hankkeiden käynnistymistä aluepilottihankkeina kotimaassa ja Suomen lähialueilla.

Viranomaisohjauksen yhtenäistäminen

Viranomaistoiminnan kehittämisessä keskitytään viranomaisohjauksen ja -tulkintojen yhtenäistämiseen sekä selvitetään rakentamismääräyksissä ja niihin liittyvissä ohjeistuksissa olevat tarkistamisperusteet. Tarkastelussa ovat mm. palokysymykset, energiatehokkuus ja siihen liittyvä kerrosalan laskenta, elinkaari- ja ympäristöasiat ja Eurocode -suunnittelustandardien käyttöönotto.

Muita tavoitteita ovat puun käytön edistäminen kansainvälisenä yhteistyönä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnalla sekä kilpailukyvyn lisääminen liiketoiminta- ja kumppanuusmalleja kehittämällä. Koulutus- ja opetustoimintaan sekä työvoiman saatavuuteen kiinnitetään huomiota.

Talotyyppijakauma vastaamaan paikallista kysyntää

Puurakentamisen edistämisohjelman tavoitteet laadittiin tunnistettujen esteiden pohjalta. Asunto- ja aluerakentamisen näkökulmasta keskeinen hidaste puurakentamiselle on asuntotuotantomme kerrostalovaltaisuus. Nopein keino lisätä puun käyttöä, on kannustaa kuntia huolehtimaan asunto-ohjelmissaan siitä, että talotyyppijakauma muutetaan vastaamaan paikallista kysyntää pientalojen määrällisen ja laadullisen tarjonnan osalta.

Puurakentamisen edistämisen kehitysnäkymät ovat suotuisat sillä puurakentamiselle on ekologisuuden, työllisyyden, pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ja tasapainoisemman aluekehityksen näkökulmasta vankat perusteet. Asukaskyselyn perusteella kysyntää pientaloille on paljon. Puun käyttöä tulee edistää myös muussa rakentamisessa kuten toimitilarakentamisessa, peruskorjaamisessa ja sisustuksessa.

Ihmisen mittakaavan mukainen kaupunkimainen pientalorakentaminen on kova haaste rakentamisen kaikille osapuolille. On kyettävä ideoimaan hyvää rakentamisperinnettä kunnioittavia moderneja pientaloja, jotka tyydyttävät myös maallikoiden esteettistä silmää ja on suunniteltu ja rakennettu tervettä järkeä käyttäen.

Haluan kiittää kaikkia eri tahoja, yhtiöitä ja viranomaisia, joiden hyvän yhteistyön ja osaamisen ansiosta olemme aikaansaaneet asiasta yksimielisen mietinnön. Ohjelmaa laadittaessa on tehty työtä tulevaisuuden eteen. Toivotan menestystä myös puurakentamisen edistämisohjelman toteutusvaiheelle ja työryhmälle, joka on asetettu syyskuun alussa. Nyt luovutan puheenvuoron kauppa- ja teollisuusministeri Pekkariselle, joka toimii molempien ohjelmien yhteisessä johtoryhmän puheenjohtajana.

Valtioneuvoston periaatepäätös puun käytön ja puurakentamisen edistämisestä (17.3.2005) löytyy osoitteesta www.vn.fi> hallituksen toiminta- > periaatepäätökset.

Liitteenä on tiivistelmä Ympäristöministeriön julkaisemasta monisteesta nro 147/2005 Puurakentamisen edistämisohjelma 2004-2010, työryhmän ehdotus.

Kaupunginhallituksen päätös 31.8.2009 Paras Fiilari1.9.2009 12:50
Varastohallien ostaminen Steveco Oy:ltä

Kh 31.8.2009

Valmistelija: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf

Kotkan kaupunginvaltuusto palautti 15.6.2009 § 112 kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi Steveco Oy:n kanssa neuvotellun vaihtojärjeste-lyn. Asian valmistelua on jatkettu kaupunginvaltuuston päätöksen mukai-sesti. Valmistelussa on lähdetty siitä, että uusia käsittelyjä lautakunnissa ei ole tarpeen pitää, koska lautakuntien käsittelemää asiaa ei ole peruslähtö-kohdiltaan muutettu.

Steveco Oy:n kanssa on neuvoteltu asiasta uudelleen. Neuvotteluissa on ollut tavoitteena, että kaupungin hallintaan hankitaan kokonaisuudessaan keskeisimmät osat Kantasatamasta. Neuvotteluissa on luovuttu aiemmin esillä olleesta ns. Ankkuri rakennuksen tontin ja Ankkurin viereisen tontin vaihtamisesta kaupungin ja Steveco Oy:n välillä.

Kaupungille hankittavaan kokonaisuuteen sisältyvät neuvottelujen jälkeen varastohallit I-4, I-5, I-9, I-11,I-13, I-14 ja E-12. Kaupungin maksama kaup-pahinta on uudessa neuvottelutuloksessa 4,3 milj. euroa, josta 1,7 milj. eu-roa kohdistuu varastoihin I-11 ja E-12.

Kaupungille hankittavista varastohalleista osa on tällä hetkellä vuokrattuna siten, että vuokraa niistä maksetaan yhteensä n. 400 000 euroa vuodessa. Vuokrasuhteisiin ei järjestelyllä ole vaikutusta.

Kaupan toteuttaminen edellyttää kaupungin talousarvioon 2009 erillistä in-vestointimäärärahaa ja kaupan rahoittaminen valtuutta lisätä tarvittaessa velanottoa kaupassa käytettävän 4,3 milj. euron kauppahinnan verran. Kaupunginhallitus tulee tekemään päätöksen täytäntöönpanosta erillisen päätöksen.

./. Esityslistan liitteenä on kartta alueesta ja asian aikaisempi käsittely kau-punginvaltuustossa 15.6.2009 § 112. Liitekartassa näkyvät varastohallien vuokrasopimusten päättymispäivät.

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf

Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Kotkan kau-pungin ja Steveco Oy:n välisen liitekartan mukaisen kaupan seuraavasti:

1. Steveco Oy myy liitekartan mukaiset varastohallit I-4, I-5, I-9, I-11,I-13, I-14 ja E-12 Kotkan kaupungille. Samalla Steveco Oy luopuu liitekartan mu-kaisista vuokraoikeuksistaan.

2. Kotkan kaupunki maksaa kauppahintana 4,3 M€ (kappahinnasta 1,7 M€ kohdistuu varastohalleihin I-11 ja E-12),

3. Muutoin tavanomaisin ehdoin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2009 talousarvion investointimäärärahoihin myönnetään 4,3 milj. euron lisämääräraha kauppahinnan maksamiseksi ja talousarvioon merkittyä pitkäaikaisten lainojen lisäystä vuonna 2009 kasvatetaan 4,3 milj. eurolla.

Toimeenpano:
Ote: Kv: Steveco Oy

http://www.maaseutuplus.fi/files/download/Kolmassektoritapetilla-20090327.pdf

Kolmas sektori tapetilla
Kylätoimijoiden neuvottelupäivät
Riihimäki 20.3.2009
Ritva Pihlaja
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Kolmannesta sektorista puhutaan paljon
• ”Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa.”
• PARAS-hanke: kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan

Valokuvamatka
Maaseudun kolmannella sektorilla tapahtuu paljon
• tapahtumia, juhlia, toreja
• kulttuuria, taidetta, teatteria, musiikkia
• liikuntaa, urheilua
• virkistystä, harrastuksia, hauskanpitoa
• lapsi- ja nuorisotoimintaa
• ympäristönhoitoa
• perinteen tallentamista ja elvyttämistä
• ystävätoimintaa, vertaistukea, yhdessäoloa
• palo- ja pelastustoimintaa
• asukas- ja ja kylätoimintaa, edun valvontaa ja tekemistä
• palveluja: monipalvelupisteitä, yhdistelmäpalveluja, lasten ja vanhusten palveluja jne

Järjestöjen valintoja osana yhteiskunnan muutosta
• vapaaehtoisuuteen nojaava, perinteinen järjestötoiminta
• palvelujen tuottamiseen ja myymiseen erikoistuva järjestötoiminta

hyvinvointityö palvelujen tuottaminen

Kuntien budjettivarat riittävät tulevaisuudessa vain lakisääteisten palvelujen tuottamiseen.

Kolmannen sektorin roolin kasvua palvelujen tuottajana jarruttaa eniten…
• Järjestöjen toiminnan rahoitus on epävarmaa.
• Järjestöväki alkaa olla ikääntynyttä ja nuoria on vähän.
• Järjestöissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita.
• Järjestöissä ei ole riittävästi osaamista palvelujen tuotantoon.
• Kunnassamme ei ole sellaisia järjestöjä, jotka olisivat kiinnostuneita palvelujen tuottamisesta.
• Lainsäädäntö ja verotuksen tulkinnat rajoittavat järjestöjen toimintaa liiaksi.
• Järjestöt eivät pysty kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta.
• Palvelujen tuottaminen on julkisen sektorin ja yritysten tehtävä, ei järjestöjen.
• Ei ole tarvetta järjestöjen tuottamille palveluille, kunta pystyy vastaamaan palvelujen tuottamisesta itse.
• Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt eivät näe, että järjestöt voisivat olla yksi vaihtoehto palvelujen tuottamiseksi.

Arvoisa Heikki Susiluoma

Sain Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin kautta vastauksenne tiedusteluuni yhteistyöstä maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun (29.6.2006/532) 21 §:ssä tarkoitetun Sepra-toimintaryhmän kehittämisohjelman (http://www.seprat.net/Sepra ohjelma netti.pdf) pohjalta.

Kehotan Teitä ystävällisesti tutustumaan mainittuun kehittämisohjelmaan ja etenkin sen sivuihin 7 (Luonnonympäristö) ja 12 (Kehittäjien yhteistoiminnan puutteet)

Luonnonympäristö
Luontokohteita Sepran alueella:
• Valkmusan kansallispuisto
• Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
• Suomenlahden rannikon lintuvedet
• Kymijoki
• lähiluonnon monet ja moninaiset kohteet

Kymenlaakson maantieteellisinä jakajina toimivat pohjois-eteläsuuntainen Kymijoki, itä-länsisuuntainen Suomenlahden rannikko ja Salpausselän harjut. Kymijoen
ympärillä olevat tasangot ovat perinteisesti hyvää maatalousaluetta. Kymijoen vesistö on Vuoksen ja Kemijoen vesistöjen jälkeen Suomen kolmanneksi suurin vesistö.

Alueen suurten teollisuuslaitosten jättämä jälki näkyy vieläkin ympäristöasenteissa. Omaa lähiluontoa on vaikea nähdä kauniina ja elämyksellisenä. Asenteet ovat
kuitenkin muuttumassa. Hiljalleen on alettu ymmärtää, että suurteollisuuden saastuttava rooli ei ole enää niin voimakas kuin ennen. Oman ympäristön arvostus on
kuitenkin vielä vähäistä.

Alueelta löytyy monimuotoinen ja historiallisesti rikas luonto ja kulttuuriympäristö. Luonnon erityispiirteitä on vasta vähän käytetty matkailullisesti hyväksi. Luontomatkailussa
on kehittämistarpeita etenkin palvelujen tuottamisen ja tiedottamisen suhteen.

Kehittäjien yhteistoiminnan puutteet:
Yhteistoiminnassa alueen muiden toimijoiden kanssa on ollut puutteita. Uudella kaudella panostetaan yhteistoiminnan lisäämiseen. Mikään organisaatio ei halua ns. aputoimijaksi. Tuloksekkaampaa on pyrkiä löytämään vuoropuhelulla yhteinen etu ja tavoite, jonka hyväksi toimitaan yhdessä, mutta kukin toimija kuitenkin itsenäisesti.

Unohdetut tahot:
Eräät maaseutuun laajan liittymäpinnan omaavat tai kehittämisen kannalta muuten tärkeät tahot ovat jääneet toiminnassa liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi:
− seurakunnat, jotka harjoittavat kaikkialla alueella laajaa ruohonjuuritason lapsi-, nuoriso-, vanhus-, ja diakoniatyötä
− maaseudun naisjärjestöt, kuten Martat, Maa-ja kotitalousnaiset ja maahanmuuttajanaisten ryhmät
− harrastekalastajat ym. harrastusryhmät
− ympäristöjärjestöt
Uudella kaudella mm. nämä tahot pyritään aktivoimaan toimintaan mukaan.

Herra Heikki Susiluoma vaikka vastauksenne oli odotettu, en pidä siitä yhtään. Vastauksestanne on todettavissa, että Teillä ei ole aikomustakaan tehdä yhteistyötä edes valtionhallinnon käynnistämissä hankkeissa omaa osaamistanne koskevissa asioissa. On varma, että minä elän vastaisuudessakin ilman Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen jäsenyhdistysten palveluja, mutta vakuutan myös muistavani tämän keskustelun lopun ikääni.

Kotkassa 3. syyskuuta 2009

Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 040 850 8674

--- Alkuperäinen viesti ---
Aihe: Heikki Susiluoman vastaus
Lähetetty: 3.9.2009 10:42
Lähettäjä: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri
Hei Jukka,

tässä Heikki Susiluoman vastaus kysymykseeni hankkeesta ja luonnonsuojeluliiton kytkemisestä siihen.

Parhain terveisin,

Hanna M
Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry


Sinivaaran mainitsema YTY ry on aivan oikea osoite edistämään Kymenlaakson Voimanpesä -hanketta. Koska hankkeessa ei ole mitään kytkentää Luonnonsuojeluliiton toimialaan, niin siihen ei ole mielekästä osallistua millään tavalla. Liiton niukkojen resurssien tuhlaamisen lisäksi jopa hakijalle voi syntyä vahinkoa melko heiveröisten kytkentöjen käyttämisestä hankkeen eteenpäin viemiseksi.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kansalaisjärjestöjen teemaryhmä ei jaa rahaa, mutta saattaa joutua joskus antamaan lausuntoja hankkeista silloin kun ne liittyvät kolmannen sektorin toimintaan eli järjestöjen tekemisiin niin perus toiminnassaan kuin nk. palvleutoiminnassa. Tässäkin tapauksessa järjestö joka mahdollisesti lobbaisi ko hanketta on s

Arvoisa Heikki Susiluoma

Sain Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin kautta vastauksenne tiedusteluuni yhteistyöstä maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun (29.6.2006/532) 21 §:ssä tarkoitetun Sepra-toimintaryhmän kehittämisohjelman (http://www.seprat.net/Sepra ohjelma netti.pdf) pohjalta.

Kehotan Teitä ystävällisesti tutustumaan mainittuun kehittämisohjelmaan ja etenkin sen sivuihin 7 (Luonnonympäristö) ja 12 (Kehittäjien yhteistoiminnan puutteet)

Luonnonympäristö
Luontokohteita Sepran alueella:
• Valkmusan kansallispuisto
• Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
• Suomenlahden rannikon lintuvedet
• Kymijoki
• lähiluonnon monet ja moninaiset kohteet

Kymenlaakson maantieteellisinä jakajina toimivat pohjois-eteläsuuntainen Kymijoki, itä-länsisuuntainen Suomenlahden rannikko ja Salpausselän harjut. Kymijoen
ympärillä olevat tasangot ovat perinteisesti hyvää maatalousaluetta. Kymijoen vesistö on Vuoksen ja Kemijoen vesistöjen jälkeen Suomen kolmanneksi suurin vesistö.

Alueen suurten teollisuuslaitosten jättämä jälki näkyy vieläkin ympäristöasenteissa. Omaa lähiluontoa on vaikea nähdä kauniina ja elämyksellisenä. Asenteet ovat
kuitenkin muuttumassa. Hiljalleen on alettu ymmärtää, että suurteollisuuden saastuttava rooli ei ole enää niin voimakas kuin ennen. Oman ympäristön arvostus on
kuitenkin vielä vähäistä.

Alueelta löytyy monimuotoinen ja historiallisesti rikas luonto ja kulttuuriympäristö. Luonnon erityispiirteitä on vasta vähän käytetty matkailullisesti hyväksi. Luontomatkailussa
on kehittämistarpeita etenkin palvelujen tuottamisen ja tiedottamisen suhteen.

Kehittäjien yhteistoiminnan puutteet:
Yhteistoiminnassa alueen muiden toimijoiden kanssa on ollut puutteita. Uudella kaudella panostetaan yhteistoiminnan lisäämiseen. Mikään organisaatio ei halua ns. aputoimijaksi. Tuloksekkaampaa on pyrkiä löytämään vuoropuhelulla yhteinen etu ja tavoite, jonka hyväksi toimitaan yhdessä, mutta kukin toimija kuitenkin itsenäisesti.

Unohdetut tahot:
Eräät maaseutuun laajan liittymäpinnan omaavat tai kehittämisen kannalta muuten tärkeät tahot ovat jääneet toiminnassa liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi:
− seurakunnat, jotka harjoittavat kaikkialla alueella laajaa ruohonjuuritason lapsi-, nuoriso-, vanhus-, ja diakoniatyötä
− maaseudun naisjärjestöt, kuten Martat, Maa-ja kotitalousnaiset ja maahanmuuttajanaisten ryhmät
− harrastekalastajat ym. harrastusryhmät
− ympäristöjärjestöt
Uudella kaudella mm. nämä tahot pyritään aktivoimaan toimintaan mukaan.

Herra Heikki Susiluoma vaikka vastauksenne oli odotettu, en pidä siitä yhtään. Vastauksestanne on todettavissa, että Teillä ei ole aikomustakaan tehdä yhteistyötä edes valtionhallinnon käynnistämissä hankkeissa omaa osaamistanne koskevissa asioissa. On varma, että minä elän vastaisuudessakin ilman Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen jäsenyhdistysten palveluja, mutta vakuutan myös muistavani tämän keskustelun lopun ikääni.

Kotkassa 3. syyskuuta 2009

Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
puh. 040 850 8674

--- Alkuperäinen viesti ---
Aihe: Heikki Susiluoman vastaus
Lähetetty: 3.9.2009 10:42
Lähettäjä: Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri
Hei Jukka,

tässä Heikki Susiluoman vastaus kysymykseeni hankkeesta ja luonnonsuojeluliiton kytkemisestä siihen.

Parhain terveisin,

Hanna M
Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry


Sinivaaran mainitsema YTY ry on aivan oikea osoite edistämään Kymenlaakson Voimanpesä -hanketta. Koska hankkeessa ei ole mitään kytkentää Luonnonsuojeluliiton toimialaan, niin siihen ei ole mielekästä osallistua millään tavalla. Liiton niukkojen resurssien tuhlaamisen lisäksi jopa hakijalle voi syntyä vahinkoa melko heiveröisten kytkentöjen käyttämisestä hankkeen eteenpäin viemiseksi.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kansalaisjärjestöjen teemaryhmä ei jaa rahaa, mutta saattaa joutua joskus antamaan lausuntoja hankkeista silloin kun ne liittyvät kolmannen sektorin toimintaan eli järjestöjen tekemisiin niin perus toiminnassaan kuin nk. palvleutoiminnassa. Tässäkin tapauksessa järjestö joka mahdollisesti lobbaisi ko hanketta on s

Miksi tämä ei aktivoidu?