En ole oikein koskaan saanut kiinni tunteistani, mutta keho reagoi monimuotoisesti ahdistukseen, stressiin, ja kaikkeen negatiiviseen, jota en osaa käsitellä.
Nyt näyttää siltä, että kehoni on omaksunut normaaliksi olotilakseen jännittyneisyyden. Vaikka en siis kokisi oloani erityisen jännittyneeksi (psyykkisesti), jännitys on läsnä lihaksissani koko ajan.
Joku suojakeinohan tuon täytyy olla. Sen enempiä en tässä avaudu mahdollisista henkilökohtaisista syistä, mutta olen kiinnostunut kuulemaan vastaavan asian kanssa kamppailleilta, että onko jokin asia/keino saanut jännitykset laukeamaan?
Terapiaa on takana vuosia enemmän ja vähemmän tiiviisti, mutta en ole aikaisemmin pysähtynyt tälle tasolle asiaa pohtimaan. Tarvittiin eri alan ammattilainen avaamaan silmäni.
Nyt näyttää siltä, että kehoni on omaksunut normaaliksi olotilakseen jännittyneisyyden. Vaikka en siis kokisi oloani erityisen jännittyneeksi (psyykkisesti), jännitys on läsnä lihaksissani koko ajan.
Joku suojakeinohan tuon täytyy olla. Sen enempiä en tässä avaudu mahdollisista henkilökohtaisista syistä, mutta olen kiinnostunut kuulemaan vastaavan asian kanssa kamppailleilta, että onko jokin asia/keino saanut jännitykset laukeamaan?
Terapiaa on takana vuosia enemmän ja vähemmän tiiviisti, mutta en ole aikaisemmin pysähtynyt tälle tasolle asiaa pohtimaan. Tarvittiin eri alan ammattilainen avaamaan silmäni.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Keinoja on moniakin. Joogahengitys on yksi ja muutkin joogaharjoitukset. Myös tavallinen metsässä kävely ja liikunta yleensä. Uiminen on hyvää ja mistä vaan sattuu tykkäämään. Voi sitä rentoutusta tehdä lattialla maatessaankin. Opettele vatsahengitystä. Se on helppoa. Hengityksellä on rauhoittava vaikutus.
Tämä teksti voi tuntua kummalliselta ja sekavalta, mutta asia on yksinkertainen.
Lopeta turha miettiminen ja nauti hyvänolon tunteesta.
Kävelen kyllä metsässä ja luonnossa muutenkin, käyn uimassa jne. Ongelma on se, että nämä lisäävät kyllä sitä henkistä rentoutta hetkiseksi, mutta jännitys kehossa on ja pysyy. Melkeinpä aina kun olen nauttimassa jostain rentouttavasta, iskee myös turha mietintä päälle. Minkäs sille teet? Kun asian tiedostaa, on vaikea päästää siitä irti.
Hengityksen opettelu on nyt työn alla. Toivon löytäväni sitä kautta vähän pidempikestoista rentoutta myös kehoon.
Edelleen hakisin vastausta siihen, onko jollakin kokemusta siitä, että pääsisi kehon turhasta jännittyneisyydestä eroon jotakuinkin pysyvästi? Voiko rentouteen oppia?
Jokaisen on opittava pitämään ajatuksensa kurissa. Koulussa pitää ajatella opiskeltavaa asiaa ja työssä ajatellaan työtä. Siis ei ajatusten hallinta ole mitään epätavallista. Voihan ajatuksensa valita aina.
No kyllähän sitä keskittymistä vaativassa jutussa, niinkuin juurikin opiskelussa tai työssä ajatukset pysyy siinä missä pitääkin, mutta kyse oli rentouden saavuttamisesta elämässä ylipäätään. Suurin probleema on se, etten KOE olevani psyykkisesti jännittynyt esimerkiksi ulkoillessani tai kuntoillessani, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että olen kroonisesti jännittynyt lihaksistani.
Ja voiko ajatuksensa todellakin aina valita? Eikö siinä tapauksessa tunteensakin voisi valita? Miksi kukaan tuntee ahdistusta tai surua, jos on mahdollista valita muuten? Uhriutuminen on eri asia.
>>Ja voiko ajatuksensa todellakin aina valita? Eikö siinä tapauksessa tunteensakin voisi valita? Miksi kukaan tuntee ahdistusta tai surua, jos on mahdollista valita muuten?
Aina voi valita positiivisen suhtautumisen. Sellaista pidän tärkeänä. Täytyy yrittää nähdä tilanteet hyvinä silloin kuin se on mahdollista. Monet tekevät sen virheen, että pitävät synkkiä näkemyksiä ainoina oikeina näkemyksinä. Surullisia asioita on tietysti paljonkin, mutta ei tarvitse tuntea itseään huonoksi ja aina epäonnistuneeksi. Itse voi olla hyvän olon tunteessa ja tyytyväinen. Se on seurausta positiivisesta ajattelusta.
En oikein ymmärrä sinun lihasjännityksiäsi. Minulla ei ole mitään sellaisia kokemuksia. Ehkä tavallinen yleislääkäri tietää jotain asiasta.