Tarkoitan Suomenkieltä, no tietenkin Suomenkielisten värväämiseksi --> Suomenruotsalaisiksi, jotta hekin tuntisivat olonsa aatelisiksi. Ennenkaikkea RKP tarvitsee lisää äänestäjiä Suomenkielisistä, oman pienen joukkonsa jatkoksi, koska tuntevat tulleensa nurkkaan ajetuiksi. Mamujen pitää myös oppia Ruotsia, koska se on hyvin hyvin hyvin tärkeä ja korvaamaton kieli Suomessa, ainakin svedujen mielestä.
Mihin RKP tarvitsee Suomea
En ole aatelinen
5102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No, onko moni kaverisi kääntynyt suomenruotsalaiseksi?
Tunnetko tai tiedätkö ylipäänsä ketään, joka kääntynyt suomenruotsalaiseksi?
Milloin ja missä Kimmo Sasi on heittäytynyt hurriksi?
Tunnetko itse suomeruotsalaisiksi heittäytyneitä?
Sodan aikana? En tunne kyllä kovin monia suomalaisia, jotka olisivat soutaneet Munsalasta Ruotsiin ja jättäneet maanmiehensä venäläisten käsiin.
" En tunne kyllä kovin monia suomalaisia, jotka olisivat soutaneet Munsalasta Ruotsiin ja jättäneet maanmiehensä venäläisten käsiin."
Entä sellaisia, jotka vetäytyivät metsäkorsuihin piileskelemään?
Metsäkaartissa oleminen edellytti ulkopuolisia tukijoita tai yhteyttä toisiin karkureihin. Karkurit saattoivat rakentaa metsiin piilokorsuja tai laatia piilopaikkansa tavalliseen pihapiiriin.
Kolarin ja Kittilän metsäkaartilaisilla oli korsuja sekä suoranaisessa erämaassa että suhteellisen lähellä asuttuja, mutta syrjäisiä taloja, joista kaartilaiset saivat tarvikkeita ja uutisia. Nykyisessä Myyrmäessä, Laajavuoren laella sijaitsi eräs pääkaupunkiseudun metsäkaartilaisten ja illegaalien piilokorsu, joka oli luonnon muovaama suuri kallionkolo.
Rislakki kertoo myös Helsingin kerrostaloissa, kuten Marjatan talossa Vilhovuorenkadulla, majailleista laittomista asukkaista, joista monet olivat sotilaskarkureita. Tampereella tuolloin metsäinen ja harvaan asuttu Hervanta tarjosi piilopaikkoja karkureille.
Joskus tuo maahanmuuttajan kielen löytyminen on aika jännä juttu. Tämä tuli mieleen kun joku päivä sitten kuuntelin Urheiluruudusta Pietarsaaren Jaron uuden valmentajan Alexei Jeremenko vanhemman haastattelua. Eremenko antoi haastattelunsa sujuvalla ruotsilla. Hän tuli Venäjältä pelaajaksi Pietarsaaren Jaroon, jossa pelasi monta kautta. Ilmeisemminkin indoeurooppalaista kieltä puhuvalle on toinen indoeurooppalainen kieli helpommin omaksuttavissa. Eremenkon jalkapalloilevat pojat puhuvat myös hyvää ruotsia.
Tuskinpa Eremenkot maahanmuuttajina kokevat tulleensa pakkoruotsitetuiksi.