Meille kävi niin, kuin arviolta 85% suomalaisista pareista on käynyt. Toisen lapsen syntymän jälkeen vaimo pisti lapun luukulle. Sen lisäksi alkoi ottaa etäisyyttä minuun. Aluksi armaani hiljeni ja keskustelu meni aika lyhyt sanaiseksi. Nyt on jo rakas saanut sen verran kavereiltaan, muilta pikkulasten äideiltä, voimaa, että on jopa alkanut nälvien ja vittuillen vastaamaan, kun kysyn jotain.
Tämä on niin tuttu ilmiö,että ihan naurattaa. Naimisiin mennessä kuvittelin naivisti meidän kuuluvan tuohon 15% vähemmistöön, jossa nainen ymmärtä olevansa parisuhteessa lasten syntymän jälkeenkin. Pahus, kuulummekin enemmistöön. Nainen on saanut, mitä haluaa: häät, kodin sisustusleikit ja nyt niin suloiset vauvat. Mies oli vain väline niiden saamiseen. Tämä tapahtuu niin monelle naiselle, että kyseessä on syvälle naisen genetiikkaan ohjelmoitu asia.
Turha tässä on jäädä tuleen makaamaan. Tulin harkinnan jälkeen siihen tulokseen, että en ota avioeroa nyt heti. Vaikea on näin pikkulapsia rahdata kahden kodin välillä. Olen jo netin kautta löytänyt mukavia naimisissa olevia vähän itseäni anhempia naisia, jotka ainakin sähköpostin välityksellä haluavat nimenomaan seksiä. He ovat sen oman aviomiehensä henkisesti hylänneet ilmeisesti jo vuosia sitten, eli silloin, kun heidän toinen lapsensa syntyi.
Vittuilua en tietenkään siedä vaimoltani enään yhtään. Otin asian puheeksi ja ilmoitin, että jollei normaali hyvien tapojen mukainen käytös ja läsnäolevien puhuttelu käy, niin hyvä vaihtoehto myös on pitää turpansa kiinni. Ja jos ei kysymyksiini tule asiallisia vastauksia, niin sitten en minäkään auta häntä missään.
Elämä on senverran ihana asia, ettei sitä ainoaansa kannata toisen ihmisen takia hukata.
Tämä on niin tuttu ilmiö,että ihan naurattaa. Naimisiin mennessä kuvittelin naivisti meidän kuuluvan tuohon 15% vähemmistöön, jossa nainen ymmärtä olevansa parisuhteessa lasten syntymän jälkeenkin. Pahus, kuulummekin enemmistöön. Nainen on saanut, mitä haluaa: häät, kodin sisustusleikit ja nyt niin suloiset vauvat. Mies oli vain väline niiden saamiseen. Tämä tapahtuu niin monelle naiselle, että kyseessä on syvälle naisen genetiikkaan ohjelmoitu asia.
Turha tässä on jäädä tuleen makaamaan. Tulin harkinnan jälkeen siihen tulokseen, että en ota avioeroa nyt heti. Vaikea on näin pikkulapsia rahdata kahden kodin välillä. Olen jo netin kautta löytänyt mukavia naimisissa olevia vähän itseäni anhempia naisia, jotka ainakin sähköpostin välityksellä haluavat nimenomaan seksiä. He ovat sen oman aviomiehensä henkisesti hylänneet ilmeisesti jo vuosia sitten, eli silloin, kun heidän toinen lapsensa syntyi.
Vittuilua en tietenkään siedä vaimoltani enään yhtään. Otin asian puheeksi ja ilmoitin, että jollei normaali hyvien tapojen mukainen käytös ja läsnäolevien puhuttelu käy, niin hyvä vaihtoehto myös on pitää turpansa kiinni. Ja jos ei kysymyksiini tule asiallisia vastauksia, niin sitten en minäkään auta häntä missään.
Elämä on senverran ihana asia, ettei sitä ainoaansa kannata toisen ihmisen takia hukata.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Oletkos itse katsonut peiliin,miksi se vaimosi näin päätti tehdä?
Eli ei taida olla jätkästä katsomaan peiliin ja miettimään, miksi vaimo on ottanut etäisyyttä. Sitä saa mitä ansaitseekin ja ilmeisesti tuossa tapauksessa mies ei mitään.
terveisin: "Yksi siihen 15%iin kuuluvista isistä"
sitä ainoaa elämäänsä kannata yhden ihmisen vuoksi tuhlata ;)
vaimo kulta ymmärtää potkaista sinut pellolle.
Eron voi hakea yksipuolisesti.
Elatustuki on nykyään 145 €/kk / lapsi tuota summaa tuskin sinulta saa lasten elatukseen joten antaisi vaan kunnan hoitaa elariliikenteen.
Luulisin että kyseessä on vaolle syleksivä katkis, joten eukko sai sotkusta tarpeekseen. Parempi ilman, kun kiusaavan kanssa, siinä vai tulee sairaaksi kaikin puolin, ja sotku "läheisyydestä" on inhottavaa.
Niin, en odottanutkaan, että kukaan naisista asiaa pystyisi ajattelemaan muuta kuin omalta kannaltaan. Seksi pitää monopolisoida ja miehen tulee kestää mitä vaan.
Mitä taas noihin muihoin puheisiin tulee, niin en ole alkoholisti enkä väkivaltainen. Pelasin esikoiden syntymään saakka joukkupalloepeliä Suomen mestaruustasolla, olen lähes absolutisti ja osallistun niihin paljon puhuttuihin kotitöihin varsin ahkerasti.
Tuo höpötys elatusmaksuista on täysin ouoa. Luonnollisesti, kun vähän myöhemmin eroamme, lapset ovat puolet ajastaan minun luonani. Minulla on varsin hyvä varallisuustaso (ja pitävä avioehto) sekä hyvät tulot. Voin ihan hyvin lasten polkupyörät ostaa ja ulkomaanmatkoista, jotka lasten kanssa tulen tekemään, en tulevalta ex-vaimolta aio mitään veloittaa. Hänen taloudellinen tilanteensa voi tulla olemaan surkea. Sääli. Niin makaa kuin petaa.
Varmasti näissä asioissa on aina kyse siitäkin mihin on varaa. Minä saan korvattua kotona puuttuvan seksin helposti. Kaikki eivät saa, joten siihen on tyytyminen, mitä annetaan. Minun ei tarvitse tyytyä. Sori vaan.
parein pistää poikki.
Luulitko saavasi sympatiaa? "vaimo ei anna pillua, mää lähen meneen ku ei oo kivaaa" Oivoi.
Et kai kuvittele että varallisuudellasi on merkitystä kun huoltajuudesta päätetään? Voi poikaparkaa... Veikkaanpa että sinä vietät tulevaisuutesi vuokrayksiössä maksellen itsesi kipeäksi elareita... Ja vaimosi on löytänyt uuden miehen, siis sellaisen oikean miehen, ja he asuvat yhdessä sinun rakentamassasi talossa. Mies on isä sinun lapsillesi koska sinä jätit perheesi pillun takia. Sinä istut katkeroitumassa yksiössäsi ja ratkeat ryyppäämään. Lapsesi eivät tahdo tavata sinua koska olet katkera ja haukut taukoamatta heidän äitiään...
Tai voi se mennä jotenkin muutenkin. Lollero vaan sullekin.
Saan ilman muuta yhteishuoltajuuden ja tulen vaatimaan tietenkin, että lapset ovat vuoroviikoin meillä molemmilla. Olen hyvä isä, elätän itseni ja perheeni. Varallisuus ei tietenkään tähän vaikuta mitään. Varallisuuteni vaikuttaa lähinnä siihen, miten vaimoni elää nyt ja sen puute vaikuttaa hänen kohdallaan siihen, miten hän elää tulevaisuudessa.
Mutta eroon on vielä aikaa. Senhän voin ottaa silloin, kun on sen aika. Hoidetaan nyt pienet lapset ensiksi. Tällä välin aion nauttia elämästä useamman rakastajattaren seurassa. Tällä hetkellä saamani vastausten ja kuvien perusteelle olen valinnut kolme potentiaalista rouvaa hauskanpitopartnereiksi. Kivan tuntoisia tyttöjä, joilla ei omien miesten seura näytä riittävän.
Mikä on sellainen "oikea mies", joka tyytyy seksittömään liittoon? Aikuisten parisuhteeseen kuuluu seksi. Jos sitä ei ole, kyseessä ei ole terve parisuhde. Jos sellainen jollekin miehelle kelpaa, se on hänen asiansa. Varmasti nykyiselle vaimolleni se kelpaa hyvinkin. Ehkä hän pystyy muutaman kuukauden tosiaan pitämään suunsakin kiinni, ennenkuin kaveri saa kuulla tekevänsä kaiken väärin. Aamusta iltaan.
Lisäksi kysyisin: Mitä vikaa on yksiösä elämisessä? En pidä sitä kovin todennäköisenä omalla kohdallani, mutta aika monet ihmiset asuvat yksiössä. Halveksitko heitä?
Mielummin köyhä ja onnellinen kuin varakas ja kyrpiintynyt.
Puhut niin totta! Ei kannata antaa itsensä kypiintyä. Vittulua on turha kenenkään kotonaan kuunnella. Jos ei pipsaa kerran kotona saa, niin sitä on haettava muualta. Jos leipä kiellettäisiin kämpillä, niin kai sitäkin lähtisi hakemaan.
Ei kannata tosaankan jäädä tuleen makaamaan ja valittamaan. Omaan onneensa voi vaikuttaa. Oli sitten käyhä tai rikas. Ja siihenkin voi ihan itse vaikuttaa.
Oikealle miehelle sitä piparia lohkeaa. Tajusitko?
ei suositella pienille lapsille,heilä on oltava "yksi koti" eikä niin että he asuvat kahdessa paikassa yhtäaikaa.
mistä teidän ongelmat johtuu?
Narttukoiralauma se täällä ulisee kun kalikka kalahti.... Vikahan ei koskaan, missään oloissa voi olla naisessa. Narsismi - ihan täydessä merkityksessään - taitaa olla monen naisen geneettinen ominaispiirre, joskin tiukoilla toimenpiteillä rajoitettavissa.
Jos muijallasi on järkeä päässään se alkaa käyttäytymään ihmiseksi kun olet ilmoittanut realiteetit. Kenenkään ei tarvitse sietää vittuilua kotonaan kenenkään taholta. Jos puhe ei auta, muijallasi ei ole järkeä päässään mikä on ihan hyvä syy nostaa kytkintä.
Tässäpä yhden naisen näkemys. Parisuhde on aina kahden ihmisen välinen asia.
Yleensä kaikkiin asioihin,myös riitoihin ja jopa seksiin tarvitaan kaksi. Ehkä vaimoasi väsyttää vauvan ja isomman lapsen hoito,yöheräämiset ym.Itselläni meni aika kauan,ennenkuin aloin taas tuntea itseni seksikkääksi ja haluttavaksi eli siitäkin voi olla kyse.Tai sitten paikat on vielä kipeitä,eikä siksi oikein haluta.
Jos itse käyttäydyt hyvin,autat lasten ja kodinhoidossa ainakin välillä,keskustelet vaimosi kanssa muustakin kuin seksinhalustasi ja huomioit häntä muutenkin, eikä vaimosi käyttäytyminen silti muutu, hän ei tod.näköisesti enää halua olla kanssasi.
Oletteko harkinneet perheneuvolassa käymistä? Ehkä teille olisi hyvä purkaa asiaa jonkun ulkopuolisen kanssa?
Ensinnäkin haluaisin sanoa, että minä todella autan jatkuvasti näissä kotihommissa. Suurin osa niistä tietenkin on ollut minun harteillani, koska vaimoni on joutunut valvomaan yöllä ja hän on ollut väsynyt. Näin lienee hommat jaetaan kaikissa perheissä. Ei kai kukaan kuvittele vaimonsa sekä hoitavan kotia, että vauvoja? Olen myös tähän asti ollut hyvin ystävällinen ja hammasta purren joka päivä muistanut sanoilla hellitellä vaimoani. Olen lähestynyt häntä myös fyysisesti hyvin huomaavaisesti ja hellästi.
Minusta se on juuri osa tätä ongelmaa. Mitä enemmän teen, sitä enemmän vaimoni minulla teettää. Tämä ilmenee mm. siinä, että hän ei lainkaan välitä siivota omia jälkiään, onhan hänellä siivoja, joka palvelee häntä. Samoin iso ongelma näyttää olevan tämä sanallinen hellittely ja ystävällisesti silloin tällöin koskeminen. Selkeästi se on pahentanut tilannetta. Tuo mainitsemani vittuilu yltyi todella korkealle tasolle, kun en huomauttanut siitä, vaan yritin itse käyttäytyä kohteliaasti ja aukuismaisesti. Vaimoni käsitti asian jotenkin niin, että olen ressukka häneen niin lätkässä ja onnestani pyörryksissä (ja onneni lähde on hän), että hänellä on varaa olla erittin töykeä ja käyttäytyä ylimielisesti. Noh, siinä hän oli väärässä.
En usko näihin parisuhde terapioihin. Jos aikuinen ihminen käyttäytyy niin, kuin vaimoni tekee, hän ei varmasti halua minua puolisokseen. Hän haluaa elättäjän ja siivojan. Kuten sanottu pienten lasten hoitamien on varmaan parasta tehdä saman katon alla. Kyllä tässä päivittäiset rutiinit saadaan hoidettua, kunhan pelisäännöt on selvät ja niitä sääntöjä noudatetaan.
Tämä viestisi varmaankin on aika lailla keksitty,mutta tässäpä myös naisen näkemys asiaan. Paras ratkaisu varmaankin on eroaminen.Mutta kannattaako odottaa kovinkin kauan? Pienetkin lapset ymmärtävät äidin ja isän välillä olevat ongelmat ja tilanne voi vaikuttaa heihin paljon pahemmin kuin jos saisitte asioita kuntoon asumalla eri osoitteissa. Teillä ei tosiaankaan ole enää mitään jäljellä,koskette edes halua keskustella asioista. Suurin osa naisista hoitaa kodin,lapset ja vielä miehenkin,eikä siitä koidu suuria ongelmia ja ristiriitoja.Tosin kyllä minäkin mielelläni huolisin tuollaisen siivoavan miehen.
ilman syytä, ja se syy ei ole toisen lapsen syntyminen, ei kukaan vaimo rakastamaansa miestä hylkää ja vihaa vain siksi, kun nyt synty baby nro 2.
Joko et sisäistä ongelmaa, tai sit tulit tänne valehteleen, tasan kaks vaihtoehtoo, ja painotetaan nyt vielä että se seksin puute ei ole ongelma vaan se on oire ongelmasta samanlailla kun vittuilukin ja hellyyden antamattomuus... Joten mikä se OIKEA ONGELMA on?
Etsi siihen vastaus, muutoin ei ole mitään keskusteltavaa, tai se on ainakin ihan turhaa!
Oletko ajatellut sitä, että jatkuva yövalvominen oikeasti syö ihmisen psyykettä.
Tätähän käytetään kidutus keinonakin.
Ärtyisyys ja ilkeily menee luultavimmin sen piikkiin, että on VÄSYNYT.
Tietenkin se vaikuttaa toiseen miten kohdellaan. Mutta oletko edes yrittänyt keskustelemalla selvittää tilannetta. onko vaimosi saanut nukkua, palautua kunnolla?
Mutta mielestäni asenteesi kertoo sinusta jotakin hyvin itsekeskeistä.
Itsekeskeisyyden kannat mukanasi seuraaviin suhteisiin ja ne kärsivät siitä.
Olisit mies ja kertoisit vaimollesi että olet käynyt jos katsomassa ja hakemassa seksiseuraa muualta. Katsot sitten miten vaimo reagoi. Sitten kerrot että miltä sinusta tuntuu! Nimenomaan niin että miltä sinusta tuntuu. Ei niin että syytät vaimoasi tunteistasi (nehän ovat omiasi). Kun kerrot miltä tuntuu niin vaimosi voi muuttaa käytöstään sinua kohtaan tai olla muuttamatta. Tärkeää on että otat itse vastuun käytöksestäsi ja tunteistasi ja annat vaimollesi mahdollisuuden samaan. Jos käyt vieraissa (ilman että olette vaimosi kanssa asiasta sopineet) olet vain samanlainen luuseri kuin kaikki muut 85%. Jos kerrot asiat suoraan voit pelastaa et vain itsesi elämän vaan myös lastesi.
teini-ikäinen mutanttininjakilpikonna kyökkipsykokogi astialla.
Noin ne miehen aivot katsos toimii...ei osaa yhtään ajatella syitä ja niiden seurauksia, vaan aina,jos joku ei mene mielen mukaan, niin syynhän täytyy olla vain siinä naisessa. Koska mieshän ei koskaan tee mitään väärin...?
Miehet nyt vaan ovat selkärangattomia ja itsekkäitä, ja haaveilevat helposta elämästä ja siitä, että kaikki tarjotaan heille hopeatarjottimella ja mielellään ilmaiseksi. Kuinka moni mies on valmis mistään luopumaan perheensä vuoksi? Kuinka moni on valmis oikeasti ottamaan vastuuta tekosistaan, eikä aina syyttele muita? Kuinka moni on valmis auttamaan ja halukas ymmärtämään ongelmaista puolisoaan, eikä heti helppona ratkaisuna hae huomiota muualta... Vaikka kuinka sitä emäntää vaihtaisi, sama show on aina vaan edessä, ennen kuin mies ymmärtää itse muuttaa omia toimintatapojaan ja on valmis itsekin panostamaan suhteeseensa ja perheeseensä. Ja valmis tekemään töitä muunkin hyvän, kuin vain rahan eteen. Rahan teko on helppoa, muu vastuunottaminen vaikeampaa, jos ei vaivaudu edes yrittämään.
Samaa sanon mitä tossa aiemmin...parempi lapsille sitten että eroatte. Lasten on kamala olla sitten tajutessaan, että olet pettänyt heidän äitiänstä. Tulet saamaan lasten vihat niskaasi ihan varmasti sinä päivänä, kun he ymmärtävät. Ja he tulevat ymmärtämään ja halveksimaan sinua. Vaikka näitä salaisuuksia yrittää lapsilta varjella, he sen tajuavat, tietoisesti tai tiedostamatta...ja usein käy vielä niin, että lapsi alkaa käyttäytyä samalla tavalla erityisesti jos se salaisuus on pysynyt salaisuutena. Nyt muuten tajuan, kun minulle on kirjoittanut myös jotkut avioliitossa elävät miehet täällä netissä...samanlaisia petturiukkoja kuin sinäkin...hyi iljetys...mustalle listalle torjuttuihin menevät kaikki.
Oiskohan vaan niin, että lasten hoitaminen verottaa aika lailla naisten voimia kun nykypäivänä naisten täytyy vielä töissäkin rampata lasten ja kodinhoidon lisäksi. Kun ne voimat on vähitellen imaistu tyhjiin, ei seksikään enää maistu. Seksihän on aika rankkaa puuhaa sekä fyysisesti että henkisesti...eli seksi jää herkästi taka-alalle kun ihminen on väsynyt. Tunnettu juttuhan se ollut jo vuosisatoja. Luostariasukit nukkuvat tavallisia ihmisiä vähemmän: aiemmin ja oletan että edelleen ainakin Athos-vuorella, jossa on rankimmat luostarit, niin nukutaan ihan pari kolme tai neljä tuntia yössä ja päivät on täytetty kuuliaisuustehtävillä. Siinä kyllä seksihalut sammuvat kiltisti.
Ehkä siis energiaa antavat ja vireyttä lisäävät luontaistuotteet voisivat auttaa vaimoa...yleisesti esim. korean ginseng ja erityisesti seksihaluja nostava ja hormoneita tasapainottava perun ginseng (maca root). Tai ehkä et ole enää niin haluttavan näköinen?? silloin ei varmaan mitkään ginsengit tepsi. Ja jos uhkaat erolla niin siinä sammuu viimeisetkin seksihalut. Kuulostaa siltä, että vaimosi on väsynyt, todella väsynyt. Hän ei enää nauti elämästä ja se näkyy vittuiluna.
Olipa surullista luettavaa, koko viestiketju. Vaikka en ole kovin iäkäs ihminen, välillä tätä nykymaailmaa ihmetellessä mietin että mihin hemmettiin on parisuhteet/perheiden elämä menossa. Jokainen (niin miehet kuin naiset) tuntuu miettivän asioita vaan omasta itsekkäästä näkökulmasta käsin, "minun seksitarpeeni" ja "minun kodinsisustustarpeeni" ja kun ei tarpeille aina tule tyydytystä, potkua perseelle ja uutta katselemaan. Tai eletään kulissiliitossa valmistaen lapset tähän muutenkin feikkiin maailmaan. Sitten ihmetellään kun ns. kunnon perheiden jälkikasvu oireilee kaikin mahdollisin keinoin.
Ok, lankean välillä itsekin tähän täydellisyysansaan mulle-kaikki-heti, mutta parisuhteen osalta tervehdyttävää on ollut eläytyä isovanhempieni avioliittoon johon syntyi yhdeksän lasta ja jatkuvasti elettiin kädestä suuhun. Ei tainnut ehtiä pappa tukkijoella manailemaan pillunpuutetta ja suunnitella vieraisiin lähtöä; samoin taisi kotitalon ja jälkikasvun hoidossa olla mummolle siinä määrin hommaa ettei tarvinut marmattaa turhasta. Elettiin vaan ja siinä ohessa tuli ruoka ja lämpö hankittua, katto pään päälle. Ja nyt kaikille verbaaliakrobaateille tiedoksi etten todellakaan haikaile ks. aikaa takaisin. Turhan raskasta on varmasti ollut. Mutta ei tunnu nykymeininkikään ihmisiä onnellisemmaksi tehneen, päinvastoin. Tässä olisi itsetutkiskelun paikka, etenkin kaikille niille jotka ovat jälkikasvua tähän maailmaan pykänneet. Helppo on syytellä toista sukupuolta / parisuhteessa toista osapuolta mutta jos molemmat katsoisi peiliin edes hieman huolellisemmin, voisi monessa parisuhteessa olla vielä toivoa.
Kyllä se pappa sieltä tukkijoelta vieraisiin ehti. Eipä tuo vieraissa käyminen mikään uusi keksintö ole.
..pointin joka oli nykyihmisen itsekkyys. Mulle vaan kaikkea just silloin milloin tahdon. Väliäkös sillä kuka joutuu kärsimään, kunhan itsellä on hyvä olla.