Tiedän kyllä, yrittäjänä ei aina ehdi joka rientoon. Itselläni tosin on pari yrittäjäystävää, jotka kyllä ehtivät, kun hyötyvät aikansa uhraamisesta jotain.
Eli jos paikalla on ihmisiä, joista voisi hyötyä ammatillisesti, tai jos heillä on juuri sillä hetkellä tarvetta juuri sinulle ja palveluksillesi. Toinen jopa alkoi seurustelemaan ihmisen kanssa joka palveli paremmin omaa yritysminää....!??
Olen itse yrittäjäperheen vesa, ja mietin peilaako yrittäjän persoona todellakin ulospäin itsekkäänä ja vain omaa etuaan ajavana linssiluteena.. Onko yrittäjälle ihmissuhteet vain etuja tai haittoja? Onko yrittäjänä hyvä vain jos on valmis loukkaamaan ystäviään ja perhettään ja repimään heistä kaiken irti mitä saa? Kasvaako kaikista narisevista lellikeistä, isoista egoista ja hyväksikäyttäjistä juuri yrittäjiä?
Näin nk. ystävänä tuntuu todella julmalta ja epähienolta että jokainen kanssakäyminen näiden kanssa täytyy olla taktisesti sopiva ja juuri yrityksen kannalta toimiva päätös.
Ei ihme että monet petolliset politiikot tulevat juuri yritysmaailman puolelta.
Eli jos paikalla on ihmisiä, joista voisi hyötyä ammatillisesti, tai jos heillä on juuri sillä hetkellä tarvetta juuri sinulle ja palveluksillesi. Toinen jopa alkoi seurustelemaan ihmisen kanssa joka palveli paremmin omaa yritysminää....!??
Olen itse yrittäjäperheen vesa, ja mietin peilaako yrittäjän persoona todellakin ulospäin itsekkäänä ja vain omaa etuaan ajavana linssiluteena.. Onko yrittäjälle ihmissuhteet vain etuja tai haittoja? Onko yrittäjänä hyvä vain jos on valmis loukkaamaan ystäviään ja perhettään ja repimään heistä kaiken irti mitä saa? Kasvaako kaikista narisevista lellikeistä, isoista egoista ja hyväksikäyttäjistä juuri yrittäjiä?
Näin nk. ystävänä tuntuu todella julmalta ja epähienolta että jokainen kanssakäyminen näiden kanssa täytyy olla taktisesti sopiva ja juuri yrityksen kannalta toimiva päätös.
Ei ihme että monet petolliset politiikot tulevat juuri yritysmaailman puolelta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kun täytyy tänne saakka tulla siitä kertomaan.
Aina pitää tietysti vähän liioitella, että saa keskustelua aikaiseksi. Kyllä tällaisiakin tyyppejä on, mutta jos ajat kaikki yrittäjät samaan muottiin, et ole kovinkaan oikeudenmukainen.
Meitä yrittäjiä on niin monenlaisia ettei meitä yksinkertaisesti voi ajaa samaan muottiin. Joillekin, esim minulle, yrittäjyys on tapa työskennellä itsenäisesti ja kantaa vastuu omista tekemisistään itsenäisesti. Palkkani on pienempi ja lomani lyhyemmät kuin vastaavassa palkkatyössä. En edes mainosta ettei asiakkaita tulisi liikaa. En pidä itseäni minään suurena riistäjänä.
Sitten on kovaan kasvuun keinoja kaihtamatta pyrkiviä äärimarkkinamiehiä jotka mittaa kaiken rahassa, myös ihmissuhteet.
Suurin osa Suomalaisista yrittäjistä on pieniä perheyrittäjiä, jotka työllistävät itsensä perinteisissä ammateissa eivätkä tavoittele nopeaa kasvua.
Jokainen tietysti saa luoda mielipiteensä koko joukosta muutamien tuntemiensa perusteella, mutta putkinäköisyyteenkään ei pitäisi sortua jos pidät itseäsi sivistyneenä ihmisenä.
Varmaan itsekin käsität sen, että jo kolme yrittäjämallia samaan muottiin valettuna voi antaa kuvan yleistämiseen. Yrittäjät ei nyt kuitenkaan niin suuri joukko normaali-lähipiirissä ole.
Halusinkin vain kuulla mitä muita arvoja yrittäjillä on? Ja tunnistatteko mitään näistä kärjistetyistä piirteistä itsessänne?
Yrittäjät on itseasiassa aika suuri joukko suomen kokoisessa valtiossa. Yrityksiä suomessa on 250 000 joista 99% on pieniä muutaman hengen yrityksiä. Tämän lisäksi tulee vielä ammatinharjoittajat joita ei kaikissa tilastoissa lasketa yrityksiksi mutta yrittäjiksi kuitenkin. Eli yrittäjiä on varmasti jokaisen lähipiirissä, niitä ei vain välttämättä huomata jos he eivät pidä itsestään ääntä, vain äänekkäimmät ja röyhkeimmät huomataan ja niiden perusteella luodaan mielikuva.
Saman tapainen stereotyyppinen mielikuva voitaisiin luoda ns. duunareista tyyliin että kaikki duunarit on työtä vieroksuvia juoppoja koska muutamat pitävät maanantaisin rokulipäiviä.
Minulle yrittämisen arvo on se että voin työskennellä omaan tahtiin ilman jonkin ylempänä olevaa auktoriteettia ja vapautta tehdä omaa työtä koskevia päätöksiä ja toimintamalleja itsenäisesti. Yrittäjät nauttii työstään niin paljon että haluavat olla kehittämässä sitä enemmän kuin se palkkatyössä olisi mahdollista. Yrittäjä pyrkii olemaan itsenäinen ja omavarainen myös yksityiselämässään ja tuntee epäonnistuvansa jos joutuu esimerkiksi turvautumaan yhteiskunnan apuun. Yhteiskuntakin tosin odottaa että yrittäjä tulee omillaan toimeen koska niin harva sosiaalinen etuus koskee yrittäjää, ne on luotu palkansaajia varten.
Onko yrittäjän statukseen verhoutunut huijari, roisto, hyväksikäyttäjä tai petturi oikea yrittäjä vai onko hän vain pikavoittoja tavoitteleva keinottelija? Minusta ei ole. Minun mielestä yritystoiminnan on perustuttava luottamukseen asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, henkilöstön ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Vain siten voidaan luoda kestävää pitkän tähtäimen yrittämistä. Pitkäaikaisilla luottamuksellisilla asiakassuhteilla luodaan jatkuvuutta, eihän kukaan asioi sellaisen yrittäjän kanssa toistamiseen jos on tullut ensimmäisellä kerralla petetyksi. Sama pätee suhteissa muuhunkin yhteiskuntaan. Jos yrittäjä hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteensa tunnollisesti, niin viranomaisetkin suhtautuu yritykseen asiallisesti. Jos yritys pyrkii laistamaan esim verovelvoitteitaan, on selvä asia että siihen firmaan tehdään verotarkastuksia kiihtyvään tahtiin.
En haluaisi kehua mutta täytyy mainita että olen ollut yrittäjä jo useita vuosia ja minulla on vakituinen asiakaskunta jotka minut elättävät. Koko toimintani aikana minulta ei ole lähtenyt yhtään asiakasta pois. Se joka minulle ensimmäisen toimeksiannon antoi, käyttää palvelujani vieläkin. Tämä on minulle onnistumisen mittari, ei se kuinka saisin maksimoitua voiton, minulle riittää että pystyn itseni ja perheeni elättämään.
Ai minkä yhteiskunnan apu!!!!
Yleensä yrittäjä joutuu maksamaan kaikki sairaus kulut itse ja jos joillakin ihmisillä on ollut tieto taitoa niin on osannut ottaa vakuutuksen itselleen.Itse maksetaan tellit ja vellit ja kaikki maholliset ylimääräiset kulut.Revitään siitä sitten perheelle elanto kun isäntä sairastuu.Sun kirjotus pisti minun silmään.Reipasta puhetta ja asiallista,Olet todellakin työsi takana.Nostan hattua ja toivottavasti näen vielä lisää tällaisia kirjoituksia,:)
Annatko esimerkin petollisesta poliitikosta joka on tullut yritysmaailmasta? Älä sekoita suurissa yrityksissä toimivia ammattijohtajia yrittäjiin. Yrittäjä on henkilö joka pistää omat rahat, asunnot ja mahdolliset kesämökit likoon ja ottaa näin henkilökohtaisen riskin. ammattijohtajilla ei yleensä ole penniäkään kiinni johtamassaan firmassa, ja jos on niin sekin on velkarahaa jota ei tiukan paikan tullen edes makseta takaisin.
Tässä hieman toisenlaista näkökulmaa yrittäjän vinkkelistä.
Suomen rajojen ulkopuolelta tulevat yrittäjät suomessa(yritin ilmaista kauniisti) kolkuttavat ovillasi ja tekeytyvät ystäväksi,ainoa päämäärä saada kauttasi työtä tai hyötyä suhteillasi.
Näitä on paljon,ja menin kyllä aikoinani halpaan myös ,kuvittelin että onpas ystävällistä porukkaa kunnes totuus paljastui, kaveruus loppuu siihen ja ääni kellossa muuttuu kunhan huomaavat ettei sinulla ole heille onnenavaimia antaa.
Mielestäni ala arvoista hyödyn tavoittelua.
Kuulinpa viime kesänä kun eräs m.....i yrittäjä lausahti että tuossa menee paskajätkä,kysyin että mitä se on sinulle tehnyt,hän kertoi että tarjosin sille lounaan parikertaa ja mitään hommia ei tullut,kysyin tunsitkos kaverin,hän vastasi ettei..,mutta tiesin että kaverilla on hommia jonka vuoksi sen pyysin lounaalle ja kaveerasin pariviikkoa.
Sitten taas oma kaveripiirisi.kun heistä joku tarvitsee palvelua jota yrityksesi tuottaa he pyytävät ystävänä tarjoustasi,mutta jollei se ole paljon normitaksoja halvempi he ostavat palvelun toisaalta.
Lähinnä tulee mieleen etteivät he arvosta yritystäsi,tai ajattelevat hyötyä ystävyydestä rahallisesti näin,normaali hintaahan ei kaverille makseta.
Tai jos kaverillasi on yritys,niin tuskinpa se sinulle alkuun tarjoaa apuaan koska ethän saisi onnistua pääsemään samaan liikevaihtoon.
Kun taas aloittelet yritystoimintaasi,kaikki ovat hiljaa tai sitten vähättelevät pientä nysväämistäsi..
Kun taas haluat puhua yrityksesi asioista ei se ketään kiinnosta.
Mutta kun onnistut kasvattamaan yritystäsi,sinun kaverinasi on mukava olla ja yrityksesi asiat tuntuvat kiinnostavan enemmänkin,samalla kuulet ilkeitä pahansuopia puheita selkäsitakana.
Sitten kun sinulla menee yrityksesi kanssa huonosti rupeat olemaankin kiinnostavaa riistaa,näet jopa kavereidesi suupielissä hymyn karetta,mutta silti kohtaloasi myötä eletään,mutta et voi välttyä huomaamasta että tilanne onkin kavereillesi tyydytystä antava,kuulet tutun lauseen että johan minä arvasin ettei sen hommista tule mitään,sen siitä saa kun piti pröystäillä.
Paras tapa yrittää on pitää kaikki asiat omana tietonaan,ei koskaan saa näyttää että menee hyvin,välttää keskusteluja jotka koskevat yritystäsi.
Parasta kun kukaan ei edes tiedä että sinulla on toimiva yritys,näin vältät turhat haaskalinnut ja kateellisten panettelut.
Yhtälö: kateus,hyödyn tavoittelu,vahingonilo on se mitä yrittäjä saa enimmäkseen osakseen,ja jos joku kannustaa niin siinäkin on varmaan joku takana.
Parempi olla luottotiedoton juoppo työtön,kun epäonnistunut konkurssin tehnyt yrittäjä,ainakin useiden mielestä,siinä kun ei ole tullut pröystäiltyä.
Eipä tuhon ole paljoa lisättävää. Asia vaan tuppaa olemaan juuri noin. Niin on vahva tuo virallisen propakandan vaikutus jota kansaan on syötetty sitten kommunistisen reporadion aikakaudesta lähtien.
Taloudellinen menestyminen yrittämisellä on kaiken pahan alku ja juuri. Mutta samat kateelliset pitävät hyväksyttävänä sitä, kun jääkiekkoilija ta potkupalloilija
tienaa 200 tuhatta ekeä vuodessa. Mutta kun samaan yltää yrittäjä joka antaa työtä ja toimeentuloa kymmenille perheille on se lähes rikolliseen verrattava henkilö.
Miten joku voi olla kateellinen ihmiselle joka yrittää pienillä startti rahoilla yrittäjäksi?Tai kuka voi kadehtia ihmistä joka on saanut perinnöksi firman niinkuin mun ex?Hikeä ja verta on nähty ja se ei ole kivaa katseltavaa.On upeaa että vielä on ihmisiä jotka jaksaa yrittää,mutta kaikki mahdollisuudet on viety pois.Ei mitään tukea häämötä missään,eikä myöskään tulevaisuus ole hääppöinen.Oma tupa ja oma lupa,mutta ei rahaa.Koneet hajoo,pää sekoo,pari kuukautta korjaat ja velat juoksee.Siinähän yritetään!!!!
En voi muuta kuin vastata tähän kirjoitukseen.Olen neljän lapsen äiti ja eronnut valitettavasti niin yrittäjä suvusta.Olen 20 vuotta katsonut touhua ja minusta se ei ole mitenkään nautinnollista.Olen itse kaupan alalla töissä ja nautin suunnattomasti kun kotia ei tarvi viedä työ asioita.On sitten kivaa,kun tulee juhannus tai muu sellainen yhteisten tekemisten aika,niin ukkoa ei näy.Kivaa odottaa mökille,missä jo yleensä suvun muut henkilöt on saanut jalan sijan.Sitten tulee aika kun isäntä tulee rätti väsyneenä puolen yön jälkeen mökille ja nukahtaa istualleen.Siinä kyllä loukkaantuu moni vaikka ei ole tarkoitus.Siinä myös kärsii perhe vaikka ei ole tarkoitus.Missä siis vika????Onko se ahneus ,kun silti multimiljönääriksi et tule ainakaan töitä tekemällä.Zemppaa!!!!