Koska kaikki ovat yksinäisiä, voisiko täällä ystävystyä keskenään, vaikka kaikki? Jos pelottaa millainen toinen on, niin ensiksi voi antaa s-postiosoitteen jossa ei ole nimeä ja alkaa sitten jutella henkilökohtaisemmin sen kautta ja katsoa mitä siitä tulee ja sitten voisi ehkä joku tavata oikeassakin elämässä ja ystävystyä? Täällä varmasti olisi paljon ystäviä toisilleen tarjolla.
Itse olen täällä vaikka minulla on ystäviä mutta koska olen fyysisesti niin vaikeasti sairas, en kykene lähtemään kenenkään kanssa mihinkään tai pyytämään kyläänkään ja siksi en enää voi ystäviäni tavata, mm. elän vessassa sairauteni vuoksi ja sinne tuskin ystäviäni pyydän.
Ideoita ystävystymisistä?
Itse olen täällä vaikka minulla on ystäviä mutta koska olen fyysisesti niin vaikeasti sairas, en kykene lähtemään kenenkään kanssa mihinkään tai pyytämään kyläänkään ja siksi en enää voi ystäviäni tavata, mm. elän vessassa sairauteni vuoksi ja sinne tuskin ystäviäni pyydän.
Ideoita ystävystymisistä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
mutta käytännössä hankalampi toteuttaa. Ihmiset asuvat eri paikkakunnilla.. minä esim en etsi pelkkää mailikamua, ja omalta paikkakunnalta en ole vielä tavannut ketään yksinäistä... olen pariin otteeseen laittanut s.posti osoitteen tänne, ja pari vastausta saanutkin, mutta kuitenkin he asuivat liian kaukana.
Minullakin eräs sairaus myös, ja rahatilanteen takia on vaikea matkustaa kauemmas tapaamisiin. edestakaiset matkat. Ja jos ajattelee, että täytyisi yöpaikkakin keksiä, jos niin kaukana olisi. Koska jos eka kertaa menee jotakuta tapaamaan eri kaupukiin, niin en uskalla ehkä heti yöpyä hänen luonaan:) ja tuskin kukaan haluaa heti majoittaakaan:)
eli hyvä idea kyllä, ja ehkä suuremmissa kaupungeissa on enemmän yksinäisiä samassa paikassa.
Joskushan tänne ilmestyykin ystävän etsijöitä sähköpostiosoitteineen ja itsekin olen muutaman kerran laittanut tänne omani, mutta ainakaan minä en ole saanut vastauksia. Kaupunki on suht iso, ja minä olen valmis vähän matkustamaankin, mutta ei kukaan vaan silti vastaa, näyttää siltä että haluatte kaikki vaan rypee siinä omassa yksinäisyydessänne ja itsesäälissänne. Joo, tiedän ettei oo helppoo, ujostuttaa ja niin edespäin, mutta fakta vaan on ettei kukaan tule teitä kotiovelta hakemaan ellette ite tuu yhtään vastaan.
Anteeksi nyt jos kirjoitin vähän kärkevästi, on vaan vähän turhautunut olo kun itellä on tätä yksinäisyyttä vähän liikaa eikä kukaan vaan tule vastaan...
Missä päin asut?
Mielenkiintoista olisi tietää, että mikä on vienyt tilanteesi noin huonoksi? (tai minkälainen fyysinen vamma/sairaus)?
Yleensä jos etsii ns. liveystäviä niin paras keino on ystävystyä ihmisten kanssa jotka ovat lähialueilta. Olen itsekin löytänyt muutamia ystäviä kirjeenvaihdon kautta tuolla tavalla.
Toisaalta on miljoonia syitä miksi ihmiset eivät halua tutustua. Monesti nuo syyt ovat erittäin pinnallisia eli joko ulkonäkö ei miellyttänyt tai jokin muu yksittäinen seikka (vaikka kumpikin osapuoli olisi ns. "normaalin näköinen"). Sairaudet ja muut ongelmat vaikeuttaa tilannetta entisestään. Usein ei kannatakkaan liian kovaäänisesti mainostaa omaa huonouttaan, koska se harvoin on eduksi.
Vielä kun huomioi että ihmiset ovat hyvin varovaisia tutustumisensa kanssa ja monet eivät vain uskalla/halua/viitsi/halua yrittää ottaa yhteyttä, niin sen takia ystävystyminen onkin yllättävän vaikeaa.
Sitten on myös tietty porukka joka on esim. parisuhteessa ja etsii vain kavereita/ystäviä samasta sukupuolesta (valtaosa ystävänhakijoista tälläkin palstalla on yllättäen tuntunut olevan juuri tämmöisiä hakijoita tai niistä hakijoista jotka ovat uskaltaneet laittaa sähköpostinsa esille pelkän "onks täällä ketään?"- kyselyn sijasta).
Pitää vaan löytyä omaa rohkeutta siihen tutustumiseen jos haluaa saada ystäviä ja kannattaa käyttää niin tätä kuin muitakin palstoja netissä. Suosittelisin myös vielä tutustumaan enemmän kuin yhden kirjoituksen perusteella. Omakohtaisten kokemusten perusteella sanoisin, että jos pieninkin asia tuntuu mättävän niin yhteys lopetetaan eli ei edes haluta niitä uusia ystäviä (jos he eivät täytä kaikkia ennalta asetettuja kriteereitä).
Ikävä kyllä alunperin minut saattoi tähän jamaan toinen henkilö.Fyysiset vammat aiheuttivat fyysisen sairauden.Siksi se toi myös mukanaan yksinäisyyden, koska elämäni on niin rajoittunutta, pakko kieltäytyä kaikesta.Onneksi on kuitenkin netti.
Moni yksinäisistä ei itseasiassa kaipaa toista ihmistä, vaan omaa itseään. Hän on yksinäinen koska hän ei ole vielä löytänyt itseään ja se on se mitä hän kaipaa eniten. Ystävystyminen toisen kanssa ahdistaa, koska se saattaa ajaa hänet symbioosiin ja estää oman itsensä löytämisen. Tämä on vaikeaa, mutta kun tajuaa lopulta mistä on kyse, niin hommaa alkaa skulaamaan. On vaan ruvettava luomaan omaa persoonaansa, vaikka ihan sitten nollasta lähtien. Kyllä se sieltä kehittyy, no rush!
tässä voi olla perää. Itsekin olen yrittänyt muutaman kerran vastata jonkun sähköpostiin, mutta hirveän vaikea on kirjoittaa itsestään mitään. Ehkä juuri siksi, kun ei ole oikein mitään annettavaa. Eli ei oikein tiedä kuka on. Tai jos hieman jo tietääkin, niin ei jotenkin uskalla/osaa sitä toiselle ilmaista. Vielä.
Sitä jotenkin epätoivoissaan etsii ystävää, mutta eihän siitä mitään tule, jos ei ole edes jollain tapaa sinut itsensä kanssa.
Ei minua teoriassa ahdista ystävän löytyminen, mutta käytännössä sen sitten huomaa. Jotenkin toisen ihmisen läheisyys saa minut kadottamaan itseni. Olen ehkä hieman jo löytänyt itseäni, mutta en riittävästi, etä osaisin pitää kiinni siitä kuka olen, myös toisen seurassa ollessani.
Ymmärsiköhän kukaan???
Kukaan ei halua olla "yksinäisen" "ystävä". Samoin kuin kukaan ei uskalla pistää kampoihin kiusaajalle, joka syrjii heikompia, koska kiusattu ei ole osoittanut "arvoansa". Valitan.
"fakta vaan on ettei kukaan tule teitä kotiovelta hakemaan ellette ite tuu yhtään vastaan."
JUURI NÄIN!!!!!
Tämänkin kun saisi taottua tämän palstan lukijoille. Itse surkuttelin vuosia itseäni ja yksinäisyyttäni, vasta viime aikoina olen lähtenyt liikkeelle eri tapahtumiin, missä ihmisiä voisi tavata ja tutustua. Se on AINOA KEINO.
Toistaiseksi ei mitään, mutta en anna periksi.
En todellakaan haluaisi tutustua keneen vaan. Yleensä haluaisin kaverikseni jotain, jotka ovat samankaltaisia kuin minä niin että on jotain yhteistä.
Tätäkin kautta on hyvä yrittää ystävystyä, kun ei sitä koskaan tiedä vaikka täällä olisi joku samanhenkinen tyyppi joka asuu ihan lähellä. Ja jos ei tärppää, kannattaa yrittää uudestaan jonkin ajan kuluttua, koska tänne tulee jatkuvasti uusia lukijoita.
Silti kannattaa muistaa, ettei netti ole ainoa eikä usein edes paras keino kavereiden hankkimiseksi. Harva muutenkaan tahtoo kaverin, jonka elää elämäänsä pelkästään netissä, joten senkin takia kannattaa käydä harrastuksissa ja muissa tapahtumissa.
Pitää minunkin sanoa, että ei ihan kovin lupaavia tuloksia ole tullut. Noh kyllä minä yhden tapasin ja kerran ihan livenäkin tavattiin. Se oli erittäin hienoa. Mutta muuten kun olen pari kertaa jo yrittänyt, ja tulos on ollut melkoisen heikkoa, ei ole viittinyt enää yrittää.
Kuinka vähällä vaivalla odotat saavasi kavereita, jos pari heikosti menestynyttä yritystä panee luovuttamaan?
Kun olen lukenut täällä näitä topikkeja joissa haetaan ystäviä - tai sitten missä joku on hakenut ja kertonut kuitenkin että onnetonta on - ja sitten vielä ne omat kokeiluni, niin olen tullut siihen tulokseen, ettei täältä palstalta kannata yrittää hakea.
Heh, totta on, että en juuri nyt hae mistään, joten kai sitä voisi sanoa, että itseäni saan syyttää omasta yksinäisyydestäni.