Hei!
Onko kellään kokemusta raskaudesta ja bipolaarisesta sairaudesta? Mulla todettiin noin 10 v. sitten bipolaarinen sairaus, lääkitys on vaihdellut mutta nyt mulla on ketipinor 25 mg (1-3 tabletteja) ja fluanxol 0,5 mg (1-6 tabletteja). Olen raskaana nyt, 24:s viikko menneillään. Raskaus on ollut hankala, ensin pahoinvoini ja oksennusta viikolle 17 ja sen jälkeen pikkuhiljaa todella paljon mielialavaihtelua, ärtymystä, ahdistusta, surua, masennusta, nukkumisongelmia ehkä joskus iloa ym. ym.
Olen ollut teratologiseen tietopalveluun yhteydessä ja lääkitys kuulema ei pitäisi vaikuttaa sikiöön muuten, että lapsella voi olla vieroitusoireita syntymänsä jälkeen (joka ei mukamas ole vaarallista?). Olen myös käynyt mun psykiatrilla ja ei edes hänkään pysty määrittelemään onko mun mielialat kiinni sairaudestani tai raskaudestani, sairaslomaa sain kuitenkin.
Miten teillä? Kokemuksia? Miten vointi on ollut sitten kun lapsi on syntynyt? Onko kellään ollut sama lääkitys kun mulla raskaana olevana? Miten lapsi on voinut, voi syntymän jälkeen?
kiitos vastauksista!
Onko kellään kokemusta raskaudesta ja bipolaarisesta sairaudesta? Mulla todettiin noin 10 v. sitten bipolaarinen sairaus, lääkitys on vaihdellut mutta nyt mulla on ketipinor 25 mg (1-3 tabletteja) ja fluanxol 0,5 mg (1-6 tabletteja). Olen raskaana nyt, 24:s viikko menneillään. Raskaus on ollut hankala, ensin pahoinvoini ja oksennusta viikolle 17 ja sen jälkeen pikkuhiljaa todella paljon mielialavaihtelua, ärtymystä, ahdistusta, surua, masennusta, nukkumisongelmia ehkä joskus iloa ym. ym.
Olen ollut teratologiseen tietopalveluun yhteydessä ja lääkitys kuulema ei pitäisi vaikuttaa sikiöön muuten, että lapsella voi olla vieroitusoireita syntymänsä jälkeen (joka ei mukamas ole vaarallista?). Olen myös käynyt mun psykiatrilla ja ei edes hänkään pysty määrittelemään onko mun mielialat kiinni sairaudestani tai raskaudestani, sairaslomaa sain kuitenkin.
Miten teillä? Kokemuksia? Miten vointi on ollut sitten kun lapsi on syntynyt? Onko kellään ollut sama lääkitys kun mulla raskaana olevana? Miten lapsi on voinut, voi syntymän jälkeen?
kiitos vastauksista!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Varmasti tulee ongelmia lääkkeistä lapselle. Voi tulla vasta myöhemmällä iällä. Asiasta ei ole tutkimustietoa joten lääkärit väittävät ettei ole ongelmiakaan.
Lapsestasi tulee varmasti ainakin mielenkiintoinen koekappale.
Pikkasen katkeran tuntuinen viesti. Säälin sua. Mutta tsemppiä päivään!
Kaksisuuntaisena kaksisuuntaisen lapsen vanhempana suosittelisin adoptiota lisääntymis menetelmäksi.
Ehkä tosin tarpeeksi voimakas lääkitys raskausaikana vähentäisi lapsen riskiä sairastua tähän usein letaaliin tautiin myöhemmällä iällä....
vähäiseksi jos kaikki suomen kaksisuuntaista sairastavat olis saamatta lapsia....
Kannattaa jo nyt ruveta huolehtimaan kunnollisista tukiverkkoa vauva-ajaksi ympärillenne.Onko lapsen isä mukana kuvioissa,ja valnmis jakmaan hoitovastuuta,jos sinä et jaksa/voi hyvin?Entä muut sukulaiset tai ystävät?Itse olen hypomaniaa sairastava nainen,joka synnytti terveen tyttären kolme vuotta sitten.Raskauden alussa käytin Efexoria 225mg-mutta se tiitrattiin psykiatrini toimesta kokonaan pois.Lääkityksenä oli Tolvon(en nyt muista tarkkaa määrää)ja unentuloa helpottamaan Opamox 30mg.Minunkin raskauttani sävytti voimakas pahoinvointi raskausviikolle 19 asti.Lisäksi henkinen vointi oli ahdistunut ja alakuloinen,pelkäsin koko ajan kohtukuolemaa(esikoinen menehtyi siihen,ennen sairastumistani).Kävin terapiassa viikottain rv 25-38,joilloin tyttö sitten syntyikin.
Omasta ja psykiatrini aloittesta minulle hankittiin paikka Helsingin Ensikodin BabyBlues-yksiköstä,joka nimenomaan tukee masentuneita äitejä lapsen ja äidin välisessä vuorovaikutuksessa.Lisäksi kävin koko ajan terapiassa.Voin lämpimästi suositella ko.paikkaa ,tunsin oloni turvalliseksi ja henkilökunta oli asiantuntevaa.Olimme lapsen kanssa BabyBluesin asiakkkaana 3kk-mennen sinne suoraan synnytyssairaalasta,eli asuimme ko.paikassa(kodinomainen vanha talo,jossa kaikilla asiakasperheillä omat huoneet),isä myös mukana.Sen jälkeen kävimme päälle vuoden tytön kanssa 2 kertaa viikossa ensikodin avopalvelu Varvarassa,joka on masentuneille äideille ja heidän lapsilleen tarkoitettu intensiivisen ryhmäkuntoutuksen yksikkö.
Lisäksi mellä kävi kodinhoitaja,viemässä lasta ulos vaunuissa nukkumaan/kävelylle/puistoon,kerran-kaksi viikossa ,jotta sain hoitaa omia asioitani/levätä.Onko sinulla asuinpaikassasi mahdollisuutta saada samantyyppisiä palveluita?Käy ihmeessä Ensi-ja turvakotien liiton verkkosivuilla,ja tutustu BabyBlues-toimintaan ja avopalveluihin.Asikkaaksi hakeudutaan lastensuojelun kautta(ei kannata turhaa pelästyä..),omalla kohdallani lastensuojelu toimi vain maksumiehenä noissa palveluissa-,ja sossusn tädit ovat iloisia että haet palveluita nimenomaan ehkäisemään tulevia vaikeuksia.Voisit puhua neuvolassa näistä tukipalveluista mahdollisimman pian,tai vaikkapa soittaa synnytyssairaalasi sosiaalityöntekijälle,joka varmasti osaa neuvoa sinua palveluiden pariin.Tärkeintä on että että saat riittävästi lepoa ja tukea pienen synnyttyä,ettei sairaus aktivoituisi turhaan.
Onnellista syksyistä loppuodotusta ja voimahali sinulle.
noist vieroitusoireista,että itse synnytin yliopistollisessa keskussairaalassa(Naistenklinikka),ja lapsella oli 30min iässä hieman "ähkivä"hengitys(lääkityksetäni&synnytyksessä käytettävät lääkkeet),johtuen-viereiseltä Lastenklinikalta saapui lastenlääkäri tutkimaan tyttöä,otettiin happisaturaatioita ym.kokoita ja tilanne oli korjaantunut normaaliksi jo 20 min sisällä.Vieroitusoireita varten,jos sinun lapsellasi sellaisia on-lapsi viedään yleensä vvo:hon=vastasyntyneiden valvontaosasto,jossä häntä hoidetaan,kun itse siirryt synnyttäneiden osastolle.
Toivottavasti voisit keskustella synnytyssairaalsi esim jonkun asiaan perehtyneen kätilön kanssa,miten sairaalssa jossa synnytät menetellään,jos vastasyntyneellä vieroitusoireita.Hälventääksesi turhia pelkoja.