Näillä keleillä tuli mieleen yöllä lämmön laattaan varaavan lämmityksen toimivuus aurinkoisilla kevät talven keleillä, jos talo sijaitsee aurinkoisella paikalla. Yöllä ulkolämpötila on toistakymmentä astetta pakkasta ja päivälläkin lämpötila nousee nipin napin nollaan. Kuitenkin Suomen ensimmäinen ydinvoimala säteilee taivaalta sellaisella lämmöllä, että 200 m2 talon lämmitykseen riittää päivällä parin kilowatin teho. Jos laatta on yöllä varattu ulkolämpötilan mukaiseen lämpötilaan niin ei taida villasukkia paljon tarvita päivällä sisällä.
Laattaan varaava lämmitys
HaLe
91243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Varaavan laatan ongelmahan on juuri se että miten onnistutaan varaamaan juuri oikea määrä energiaa. Liikaa lämmittäminen kasvattaa kulutusta ja liian vähän lämmittäminen vaatii kalliimmalla energialla toteutettua säätölämmitystä. Normaalista huonelämmöstä poikkeaminen on lisäksi epämukavuustekijä.
Aika vähässä taitaa olla ne systeemit joissa lattiaa varataan ulkolämpötilan mukaan, yleensä ne varataan joko lattian tai huoneen lämmön mukaan ja paremmissa termareissa huomioidaan sekä lattian että huoneen lämmpö. Nämä systeemit eivät osaa ennustaa seuraavan päivän säätä.
Eipä ole mitään ongelmia esiintynyt, minulla ko laitteisto käytössä. Yöllä laattaa varataan siten että yösähkön päättyessä huonelämpö 2 astetta tavallista korkeampi ja siitä sitten lämpö hiljalleen ulkoilman lämpötilankin mukaan tietysti laskee ns. normaalilämpöön. Eli kun ulkona lämmintä niin varaus lattiassa kestää vain pidempään, tietysti termostaatit huolehtivat siitä ettei lämmitys lattiaan kytkeydy uudelleen päälle ja eipä ole vielä sellaista keliä tullut että laattaan varastoitunut lämpö olisi liikaa taloa lämmittänyt. Ulkolämpötilan yli 20 asteen vaihtelut on jo kokeiltu ja ei ollut iltapäivällä sen kuumempaa.
Devireg 550 älytermostaatit suoriutuneet tehtävästä loistavasti.
se niin, että asteen korotus nostaa lämpökulutusta 5%, siten 2 astetta nostaa 10%.
Kun sen annetaan jäähtyä on siis kulutus tällaisena kautena keskimäärin 5% turhan paljon.
Tuon vuoksi varaavalla yösähköllä lasketaan noin 2000kWh suurempi vuosikulutus.
Nuo aste ja 5% energiakulutuksen lisäys nyt eivät taida oikein suoraan olla tähän otettavissa. Huoneen lämpökäyrää jos arvioi niin tuo aste-pari ylimäärässtä siis on vain ehkä 6h/vrk:ssa tilanne, ei talvella kovilla pakkasilla välttämättä sitäkään. 2000 kwh/vuosi liikaa, elä hopötä, koko vuoden lämmityksen sähkönkulutusarvio selvästi alle 20000kwh:n.
Arvioisin ylimääräisen kulutuksen tällätavoin toteutettavissa lämmityksissä hyvin marginaaliseksi ainakin alle 500Kwh/v. Huomioitava toki ja jos päivä ja yösähkön hintaero pienenee niin tuollakin toki merkitystä. Tällähetkellä kuitenkin minulla ainakin yösähkö 37% päiväsähköä edullisempaa että toki sen käyttöä syytä kohtuullisessa määrin lisätä.
Kahden asteen purkautuminen kestää mitoituspakkasella pari tuntia. 13'C tilanteessa riittää 2 asteen purkautuminen koko päiväksi (vain yösähköä kuluu). Muut ovat tuolta väliltä riippuen ulkolämmöstä eli laatan peruslämmöstä. Laatan lämpöähän on nostettava huoneen lämpöön verrattuna 0...20'C ulkolämpötilasta riippuen (lautaparketilla), jotta saadaan lämpöhäviöitä vastaava purkausteo aikaan lattian pinnasta. Lattian pinnan lämpö vaihtelee 0...6'C. 6'C huonelämpöä korkeampi lämpö on mitoituspakkasella.
Laatan alle eristeen läpi kulkee noin 2000 kWh vuodessa enempi kuin lämmittämättömässä laatassa. Kai tuo lattialämmön lisäkulutus johtuu lähinnä tuosta. Mutta mukavuudesta pitää jotain maksaakin?
550-termostaatti hoitaa homman mainiosti näillä keleillä.
kivitalon kiviseinät nimittäin vuoren varmasti poistaa tuon +2 asteen lämmön nousun.
Kevyitä kenttätestejä:
- yläkerrassa ei lämmitystä, lämpö johtuu ontelolaatan läpi kellarista
- yläkerran lämpötila +12 astetta
- ulkona pakkasta noin -15
- yläkerran ulko-ovi auki 2 tuntia
- sisälämpötila tippui 2 astetta (kosteusprosentti tippui 20%)
- kun ovi laitettiin kiinni niin 15 minuutin kuluttua lämpötila oli taas +12 astetta
- seuraavana aamuna kosteus % oli taas palautunut ennalleen ...
Ihmetaloja nuo Lammitalot.....
Kysymyksellä en niinkään ajatellut lämpötaloudellisuutta vaan sitä kuinka lämmintä talossa on aurinkoisena kevätpäivänä (siis juuri mukavuuskysymys). Mikään termostaatti ei osaa ennustaa seuraavana päivänä auringosta tulevaa energiaa. Jos systeemi lämmittää laattaa ulkolämpötilan mukaan (myös päivällä on lämpötila varjossa vain nollan kieppeillä) niin eikö sisälämpötila nouse tuskastuttavan korkeaksi? Tätä ongelmaa ei tietenkään synny, jos talo sijaitsee varjoisassa paikassa vaan taloissa, joihin aurinko pääsee porottamaan vapaasti.
Tuohon kysymykseesihän tuolla yllä vastasinkin. Eli en oli huomannut että auringossa oleva (lähes kaikki isot ikkunat etelään) taloni edes kevään kovissa lämpötilanvaihteluissa olisi liian kuumaksi heittäytynyt päivällä. Kyllä se talon lämpöhukka taitaa senverran kuitenkin olla että kun laatan lämmitys lopetetaan niin ei sitä varattua lämpöä liikaa kuitenkaan tule. Tosin minulla 1,5 kerr. talo jossa yläkerrassa suora sähkölämmitys patterein ja sieltähän lämmitys menee heti pois päältä kun lämpö nousee.