Olen niin yksin

Perjantai-ilta hyvässä vauhdissa ja on niin yksinäistä. Olen varmaan ainut sinkku parin sadan kilometrin säteellä.Jopa kaikkein ujoimmilla naisilla on poikakaverit tai edes jotain sutinaa menossa. Minä en saa koskaan kokea olevani pidetty. Olen kuin näkymätön. Tämä surkea tilani sai alkunsa jo päiväkodista, siellä jo jäin ulos porukoista. Itken taas tyynyn märäksi tätä tyhjää surullista oloa.
4273
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Täällä ei kuulemma saisi kertoa yksinäisyydestään vaikka tämä on yksinäisyyspalsta.

Asiaan, täällä on muitakin jotka viettävät perjantai-iltaa kotona yksin. Minustakin tuntuu, että olen varmasti ainoa sinkku koko kaupungissa. Aina kun ihmisiä näkee ja tapaa, niin selviää, että kaikkein mitäänsanomattomilla hiirulaisillakin on yleensä joku haavissa. Ja ihme kyllä niillä ujoillakin. Sitä ihmettelen suuresti, sillä itselleni kirous on aina ollut pelkkä kirous, ei mikään hyve. En vain ymmärrä miten ihmiset sen tekevät.

Äänestä
  • Eli ujous on siis ollut pelkkä kirous.

    Äänestä

  • Yksi tapa tuohon on yrittää tutustua ihmisiin...

    Äänestä

  • No minä olen ainakin toivottomin sinkkumies koko maassa. On minulla joitakin tuttavia, vaikka osa varmaan säälistä vaihtaa muutaman sanan.

    Perjantai-illan vaihtoehtoina oli joko asunnolla yksin oleminen tai kuppilassa istuskelu. Lähdin vaihteeksi kuppilaan ja sain juttuseuraa tuttavista.

    En minä tiedä miten ihmiset löytävät seurustelukumppanin. Minulle sellainen on aivan ulottumattomissa oleva asia. Vaikka senhän pitäisi olla hyvinkin luonnollinen asia elämässä. Menepä huomenna ulos, ja näet lukemattomia pariskuntia ainakin kaupungin keskustassa. Se jos mikä on hieno asia.

    Olen törmännyt ihmisiin, jotka pitävät mielialalääkkeitä jotenkin vieraina. Minulle ne ovat hyvin tärkeä osa elämää. Minulla on sairaus, jonka vuoksi tunnen niin paljon ja voimakkaasti. Siksi tarvitsen liudan hyviä tunne-elämää kaventavia estolääkkeitä. Näiden ansiosta v-ithutus on paljon vähäisempää.
    Nytkin voisi ahdistaa mennä yksin nukkumaan, mutta venlafaksiini-pössis on pitänyt ahdistusta kurissa. Nyt alkaakin jo vaikuttaa mukavasti mirtatsapiini, ja uneen vaipuminen on oikein mukavan tuntuista. Se on vain tunteiden hallittua säätämistä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


aina vaaan kirjoitti:

Perjantai-ilta hyvässä vauhdissa ja on niin yksinäistä. Olen varmaan ainut sinkku parin sadan kilometrin säteellä.Jopa kaikkein ujoimmilla naisilla on poikakaverit tai edes jotain sutinaa menossa. Minä en saa koskaan kokea olevani pidetty. Olen kuin näkymätön. Tämä surkea tilani sai alkunsa jo päiväkodista, siellä jo jäin ulos porukoista. Itken taas tyynyn märäksi tätä tyhjää surullista oloa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu