Metsäverotus siirtyi vuonna 2005 pois pinta-alaverotukseta. Uusi vertusjärjestelmä toi monille kaupunkilaismetsänomistajille loistavan keinon vähentää mökkimatkailukulunsa verotuksessa:
"Metsätalouden menot kannattaa kirjata muistiin ja merkitä veroilmoitukseen, vaikka myyntituloja ei olisi lainkaan. Menot otetaan huomioon alijäämänä, joka vähennetään ensisijaisesti metsänomistajan muista pääomatuloista.
Jos metsänomistajalla ei ole metsätulon lisäksi muitakaan pääomatuloja, metsätalouden alijäämästä ja vähennettävistä metsätalouden korkomenoista laskettu alijäämähyvitys vähennetään hänen ansiotuloistaan määräytyvistä veroista.
Jos alijäämä on niin suuri, että sitä ei voida kokonaan vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, vahvistetaan metsätaloudesta pääomatulolajin tappio. Tappion saa vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista."
Lain pykälä käytännössä siirtää vähennysoikeuden kattamaan mitätahansa tuloa, myös tuloveroa.
Metsänhoidon nimissä klapien hakureissu mökkiltä muuttui vähennyskelpoiseksi .
Nyt on nähty, että verouudistus ei ole tuonut mitään hyvää metsätalouden kannalta. Olisiko massaliikettäkään syntynyt jos veromuutosta ei olisi tehty?
Verotus nykyisellä mallilla on iskenyt valtiontalouden kipeään kohtaan ja jo muutenkin henkitoreissaan oleva jalostava metsäteollisuus on saanut iskun kipeään paikkaan.
Verottajan kannalta tilanne ei ole yhtään ruusuisempi: Metsäverotuksen tuotto on valtiolle miinusmerkkinen.
Tilannetta seuratessa alkaa helposti haikalla vanhan pinta-alaverotuksen malliin. Malli on metsänomistajille tyly maksuautomaatti, eikä siihen siirtyminen lien kovinkaan realistinen.
Toinenkin vaihtoehto tulisi ottaa tarkasteluun. Nimittäin vähennyskelpoisuuden siitäminen puhtaasti metsäsän pääomatuloihin. Silloin kun metsäkauppoja on tehty, tilanne korjaantuu nykyiseen nähden samalle tasolle.
Mikäli metsiä käyttää vain oman virkistäytymiseen ja klapien tuottamiseen, ei vähennyskelpoisuutta olisi. Metsättömien veronmaksajien ei tuolloin enää tarvitsi maksaa metsänomistajan mökkireissuja.
"Metsätalouden menot kannattaa kirjata muistiin ja merkitä veroilmoitukseen, vaikka myyntituloja ei olisi lainkaan. Menot otetaan huomioon alijäämänä, joka vähennetään ensisijaisesti metsänomistajan muista pääomatuloista.
Jos metsänomistajalla ei ole metsätulon lisäksi muitakaan pääomatuloja, metsätalouden alijäämästä ja vähennettävistä metsätalouden korkomenoista laskettu alijäämähyvitys vähennetään hänen ansiotuloistaan määräytyvistä veroista.
Jos alijäämä on niin suuri, että sitä ei voida kokonaan vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, vahvistetaan metsätaloudesta pääomatulolajin tappio. Tappion saa vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista."
Lain pykälä käytännössä siirtää vähennysoikeuden kattamaan mitätahansa tuloa, myös tuloveroa.
Metsänhoidon nimissä klapien hakureissu mökkiltä muuttui vähennyskelpoiseksi .
Nyt on nähty, että verouudistus ei ole tuonut mitään hyvää metsätalouden kannalta. Olisiko massaliikettäkään syntynyt jos veromuutosta ei olisi tehty?
Verotus nykyisellä mallilla on iskenyt valtiontalouden kipeään kohtaan ja jo muutenkin henkitoreissaan oleva jalostava metsäteollisuus on saanut iskun kipeään paikkaan.
Verottajan kannalta tilanne ei ole yhtään ruusuisempi: Metsäverotuksen tuotto on valtiolle miinusmerkkinen.
Tilannetta seuratessa alkaa helposti haikalla vanhan pinta-alaverotuksen malliin. Malli on metsänomistajille tyly maksuautomaatti, eikä siihen siirtyminen lien kovinkaan realistinen.
Toinenkin vaihtoehto tulisi ottaa tarkasteluun. Nimittäin vähennyskelpoisuuden siitäminen puhtaasti metsäsän pääomatuloihin. Silloin kun metsäkauppoja on tehty, tilanne korjaantuu nykyiseen nähden samalle tasolle.
Mikäli metsiä käyttää vain oman virkistäytymiseen ja klapien tuottamiseen, ei vähennyskelpoisuutta olisi. Metsättömien veronmaksajien ei tuolloin enää tarvitsi maksaa metsänomistajan mökkireissuja.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pinta-alavero oli arviovero joka ei perustunut todellisiin tuloihin tai maksukykyyn. Siis täydet vero meni vaikka edellinen sukupolvi oli juopotellut ja hakannut kaiken aukoksi tai jos itse piti hakata maatilan perintöverojen maksun takia.
Joka haikailee pinta-alaveroa tai kiinteistöveroa metsälle (Paperiliitto?) puun liikkeelle saamiseksi, voisi kuvitella palkansaajalle vakioveroa. Esim. peruskoulun käyneelle 20000 eur/v, AMK:n käyneelle 30000 eur/v ja korkeakoulututkinnon suorittaneelle 40000 eur/v. Perittäisiin kaikilta, siis työttömiltäkin. Olisipahan sitten pakko mennä töihin eikä ryystää olutta terassilla kassakorvauksilla. Suomessa kun on työta tarjolla. Maataloustöissäkin kun käytetään jo venäläisiä, kun suomalainen nuori mies ei traktorin pukille enää nouse vaan haluaa vain nörttäillä tietokoneella.
Jos joku kesämökkiläinen saa tehtyä mittavia vähennyksiä matkoista joilla on olevinaan käynyt metsätöissä, niin se on sitten systeemin väärinkäyttöä ja matkakulujen epärehellistä kirjausta. Tai se voisi oieta niin, että metsätalouden tappiot voisi vähentää vain metsätalouden tuloista vaikka 10 v aikana.