Metsäverotus siirtyi vuonna 2005 pois pinta-alaverotukseta. Uusi vertusjärjestelmä toi monille kaupunkilaismetsänomistajille loistavan keinon vähentää mökkimatkailukulunsa verotuksessa:
"Metsätalouden menot kannattaa kirjata muistiin ja merkitä veroilmoitukseen, vaikka myyntituloja ei olisi lainkaan. Menot otetaan huomioon alijäämänä, joka vähennetään ensisijaisesti metsänomistajan muista pääomatuloista.
Jos metsänomistajalla ei ole metsätulon lisäksi muitakaan pääomatuloja, metsätalouden alijäämästä ja vähennettävistä metsätalouden korkomenoista laskettu alijäämähyvitys vähennetään hänen ansiotuloistaan määräytyvistä veroista.
Jos alijäämä on niin suuri, että sitä ei voida kokonaan vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, vahvistetaan metsätaloudesta pääomatulolajin tappio. Tappion saa vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista."
Lain pykälä käytännössä siirtää vähennysoikeuden kattamaan mitätahansa tuloa, myös tuloveroa.
Metsänhoidon nimissä klapien hakureissu mökkiltä muuttui vähennyskelpoiseksi .
Nyt on nähty, että verouudistus ei ole tuonut mitään hyvää metsätalouden kannalta. Olisiko massaliikettäkään syntynyt jos veromuutosta ei olisi tehty?
Verotus nykyisellä mallilla on iskenyt valtiontalouden kipeään kohtaan ja jo muutenkin henkitoreissaan oleva jalostava metsäteollisuus on saanut iskun kipeään paikkaan.
Verottajan kannalta tilanne ei ole yhtään ruusuisempi: Metsäverotuksen tuotto on valtiolle miinusmerkkinen.
Tilannetta seuratessa alkaa helposti haikalla vanhan pinta-alaverotuksen mallia.
Toinenkin vaihtoehto tulisi ottaa tarkasteluun. Nimittäin vähennyskelpoisuuden siirtäminen puhtaasti metsän pääomatuloihin. Silloin kun metsäkauppoja on tehty, tilanne korjaantuu nykyiseen nähden samalle tasolle.
Mikäli metsiä käyttää vain oman virkistäytymiseen ja klapien tuottamiseenm omaan käyttöön, ei vähennyskelpoisuutta olisi. Metsättömien veronmaksajien ei tuolloin enää tarvitsi maksaa metsänomistajan mökkireissuja.
"Metsätalouden menot kannattaa kirjata muistiin ja merkitä veroilmoitukseen, vaikka myyntituloja ei olisi lainkaan. Menot otetaan huomioon alijäämänä, joka vähennetään ensisijaisesti metsänomistajan muista pääomatuloista.
Jos metsänomistajalla ei ole metsätulon lisäksi muitakaan pääomatuloja, metsätalouden alijäämästä ja vähennettävistä metsätalouden korkomenoista laskettu alijäämähyvitys vähennetään hänen ansiotuloistaan määräytyvistä veroista.
Jos alijäämä on niin suuri, että sitä ei voida kokonaan vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, vahvistetaan metsätaloudesta pääomatulolajin tappio. Tappion saa vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista."
Lain pykälä käytännössä siirtää vähennysoikeuden kattamaan mitätahansa tuloa, myös tuloveroa.
Metsänhoidon nimissä klapien hakureissu mökkiltä muuttui vähennyskelpoiseksi .
Nyt on nähty, että verouudistus ei ole tuonut mitään hyvää metsätalouden kannalta. Olisiko massaliikettäkään syntynyt jos veromuutosta ei olisi tehty?
Verotus nykyisellä mallilla on iskenyt valtiontalouden kipeään kohtaan ja jo muutenkin henkitoreissaan oleva jalostava metsäteollisuus on saanut iskun kipeään paikkaan.
Verottajan kannalta tilanne ei ole yhtään ruusuisempi: Metsäverotuksen tuotto on valtiolle miinusmerkkinen.
Tilannetta seuratessa alkaa helposti haikalla vanhan pinta-alaverotuksen mallia.
Toinenkin vaihtoehto tulisi ottaa tarkasteluun. Nimittäin vähennyskelpoisuuden siirtäminen puhtaasti metsän pääomatuloihin. Silloin kun metsäkauppoja on tehty, tilanne korjaantuu nykyiseen nähden samalle tasolle.
Mikäli metsiä käyttää vain oman virkistäytymiseen ja klapien tuottamiseenm omaan käyttöön, ei vähennyskelpoisuutta olisi. Metsättömien veronmaksajien ei tuolloin enää tarvitsi maksaa metsänomistajan mökkireissuja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
metsätilojen tuottojen verotus saatiin samalle tasolle muun yritystoiminnan kanssa. Nyt sitten tämäkään ei kelpaa?
Merkillistä tekstiä, suoraan kateellisen marisijan peräsuolesta.
Nuorenmetsän hoitotyöt on eniten laiminlyöty asia suomalaisessa metsätaloudessa. Jos metsäyrittäjä saa parikymmentä senttiä per kilometri työajoistaan metsätilalle, ei sen pitäisi olla suurikaan kateuden aihe kellekkään. Semminkin kun kaikkien muiden yrittäjien ja työntekijöiden km korvaus on 45 s/km.
Jokainen nuorenmetsän hoitoon käytetty työtunti on suoraan kansantalouden laariin tehty panostus.
Puuta on hakattu metsistä keskimäärin noin 60 miljoonaa kuutiometriä vuosittain ja yksityismetsistä hakatussa puussa on veroa 28+22 %=50%.
Osa tuosta verosta palautuu metsänomistajille metsän uudistamisen ja muiden metsänparannustöiden jälkeen (1€/m2) mutta ei miinusmerkkisesti valtiolle niin kuin väitit.
Vaikka metsään ei enää kohdistukkaan joka vuotista pintaala veroa, niin myyntivero, siis puiden myynti vero, on mielestäni aika korkea, jos verrataan sitä vaikka suurimpaan osaan palkansaajia.
Puun myynnistä menee 28% veroa plus 22% ALV, Yhteensä 50% eli puolet puun hinnasta menee veron maksuun.
Metsään kohdistuneet kulut voidaan vähentää vain, metsätuloista, tai muista pääomatuloista. Ei koskaan ansiotuloista,niinkuin nimimerkki tarkoituksellisesti
yritti lukijoita erehdyttää.