Metsäverotus siirtyi vuonna 2005 pois pinta-alaverotukseta. Uusi vertusjärjestelmä toi monille kaupunkilaismetsänomistajille loistavan keinon vähentää mökkimatkailukulunsa verotuksessa:
"Metsätalouden menot kannattaa kirjata muistiin ja merkitä veroilmoitukseen, vaikka myyntituloja ei olisi lainkaan. Menot otetaan huomioon alijäämänä, joka vähennetään ensisijaisesti metsänomistajan muista pääomatuloista.
Jos metsänomistajalla ei ole metsätulon lisäksi muitakaan pääomatuloja, metsätalouden alijäämästä ja vähennettävistä metsätalouden korkomenoista laskettu alijäämähyvitys vähennetään hänen ansiotuloistaan määräytyvistä veroista.
Jos alijäämä on niin suuri, että sitä ei voida kokonaan vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, vahvistetaan metsätaloudesta pääomatulolajin tappio. Tappion saa vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista."
Lain pykälä käytännössä siirtää vähennysoikeuden kattamaan mitätahansa tuloa, myös tuloveroa.
Metsänhoidon nimissä klapien hakureissu mökkiltä muuttui vähennyskelpoiseksi .
Nyt on nähty, että verouudistus ei ole tuonut mitään hyvää metsätalouden kannalta. Olisiko massaliikettäkään syntynyt jos veromuutosta ei olisi tehty?
Verotus nykyisellä mallilla on iskenyt valtiontalouden kipeään kohtaan ja jo muutenkin henkitoreissaan oleva jalostava metsäteollisuus on saanut tuta päätöksen seuraukset.
Verottajan kannalta tilanne ei ole yhtään ruusuisempi:
Metsäverotuksen tuotto on valtiolle miinusmerkkinen.
Tilannetta seuratessa alkaa helposti haikalla vanhan pinta-alaverotuksen mallia.
Toinenkin vaihtoehto tulisi ottaa tarkasteluun. Nimittäin vähennyskelpoisuuden siirtäminen puhtaasti metsän pääomatuloihin. Silloin kun metsäkauppoja on tehty, tilanne korjaantuu nykyiseen nähden samalle tasolle.
Mikäli metsiä käyttää vain oman virkistäytymiseen ja klapien tuottamiseenm omaan käyttöön, ei vähennyskelpoisuutta olisi. Metsättömien veronmaksajien ei tuolloin enää tarvitsi maksaa metsänomistajan mökkireissuja.
"Metsätalouden menot kannattaa kirjata muistiin ja merkitä veroilmoitukseen, vaikka myyntituloja ei olisi lainkaan. Menot otetaan huomioon alijäämänä, joka vähennetään ensisijaisesti metsänomistajan muista pääomatuloista.
Jos metsänomistajalla ei ole metsätulon lisäksi muitakaan pääomatuloja, metsätalouden alijäämästä ja vähennettävistä metsätalouden korkomenoista laskettu alijäämähyvitys vähennetään hänen ansiotuloistaan määräytyvistä veroista.
Jos alijäämä on niin suuri, että sitä ei voida kokonaan vähentää muista pääomatuloista ja ansiotulojen veroista, vahvistetaan metsätaloudesta pääomatulolajin tappio. Tappion saa vähentää seuraavan kymmenen vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista."
Lain pykälä käytännössä siirtää vähennysoikeuden kattamaan mitätahansa tuloa, myös tuloveroa.
Metsänhoidon nimissä klapien hakureissu mökkiltä muuttui vähennyskelpoiseksi .
Nyt on nähty, että verouudistus ei ole tuonut mitään hyvää metsätalouden kannalta. Olisiko massaliikettäkään syntynyt jos veromuutosta ei olisi tehty?
Verotus nykyisellä mallilla on iskenyt valtiontalouden kipeään kohtaan ja jo muutenkin henkitoreissaan oleva jalostava metsäteollisuus on saanut tuta päätöksen seuraukset.
Verottajan kannalta tilanne ei ole yhtään ruusuisempi:
Metsäverotuksen tuotto on valtiolle miinusmerkkinen.
Tilannetta seuratessa alkaa helposti haikalla vanhan pinta-alaverotuksen mallia.
Toinenkin vaihtoehto tulisi ottaa tarkasteluun. Nimittäin vähennyskelpoisuuden siirtäminen puhtaasti metsän pääomatuloihin. Silloin kun metsäkauppoja on tehty, tilanne korjaantuu nykyiseen nähden samalle tasolle.
Mikäli metsiä käyttää vain oman virkistäytymiseen ja klapien tuottamiseenm omaan käyttöön, ei vähennyskelpoisuutta olisi. Metsättömien veronmaksajien ei tuolloin enää tarvitsi maksaa metsänomistajan mökkireissuja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.