vahvuutta

Kuvitelkaapa niitä jotka ovat todella vahvoja uskossaan ja siten luottavat elämänsä jonkun korkeamman käteen, antaako tämä voimaa heille.
Pienet ihmisalut luottavat vahempiinsa ja kokevat turvallisuutta ja pysyvät eheämpinä ja iloisempina kuin epävarmuuden ympäröimät lapset?
Miten paljon helpompaa olisi elää kumppaninsa kanssa jos luottaisi häneen satavarmana kumppanina , se toisi tilaa ihan toisella tavalla liittoon?
Entäpä oma itsemme , entä jos menetämme luottamuksemme itseemme, kykyymme hallita ja toimia?
Mitä se meihin vaikuttaakaan.
Onko luottamus itseemme hiuskarvan varassa vai onko se vahva sallien kömmähdyksiä kuten nyt elämässä vain niitä kullakin onkaan, kenellä enempi, kenellä vähempi, mutta on.
Miten sitten voisi kasvattaa luottamusta omaan itseen ja miten hallita haavoittuvuuttaan ja sitä että emme perin hyvin näe toistemme sisimpään ja meidän on kuitenkin elettävä tuon totuuden kanssa siinä kuin itseemmekin kohdistuvan. Tarttis kai sit luottaa vaan itseen enempi, kykyynsä selvitä ja uskaltaa toimia sitä mukaa.