kirjoittaa meidän molempien nimet tähän, ja nöyryyttää lisää itseäni. Onneksi sain viime hetkellä koottua itseni ja kirjoitan vain näin. Huomaatko en kirjoita enää muuta, koska se tuntuu jotenkin typerältä. Pian en kirjoita enää tämänkään vertaa. Ajattele jos olisit vastannut kirjeeseeni ja soittanut, en olisi vieläkään näin pitkällä tässä touhussa.
Melkein meinasin
vielä kerran
8363
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ajan myötä huomaat ettet enää kirjoittele tänne hänestä, tai jos kirjoitat, sinua ei kukaan tunnista. Ei kannata kirjoitella mitään nimikirjaimia ja nöyryyttää itseään lisää. Kun ei välitä niin ei välitä. Siitä vaan täytyy päästä eteenpäin, johonkin suuntaan. Työnteko, harrastukset, liikunta, ystävät tekeminen ja touhuaminen auttavat pahimman yli mutta kyllä niitä yksinäisiä kurjia hetkiä tulee matkan varrella jolloin taas voi vaikka tulla tänne purkamaan pahaa oloa. Tsemppiä!
etten ole käynyt täällä puoleen vuoteen, jonain päivänä huomaan katsovani rakastamaani miestä silmiin, miestä jota en ole vielä tähän mennessä tavannut, ja tuo kaikki muu on vain unta jota joskus näki.
Täällä roikkuminen ei kyllä yhtään helpota asiaa, sen olen ennenkin niin monesti todennut, vielä ei ole puoli vuotta ihan rikkoutunut ettei olisi tänne palannut.
hänelle tuon kirjeen
tekisit?
tekisit?
On täällä todellakin kirjoittelu hiljentynyt. Yksi ihminenkö niin paljon kirjoitti.
Olihan siinä jotain... voi harmi. Mutta ei täällä kukaan ole itseään nöyryyttänyt.
hyvin vähän kirjoittanut ja ollut pidempiä jaksoja pois, mutta hyvin usein molempien nimellä.
Sellaisia ympäripyöreitä kirjoituksia. Nöyryytyksistä ja muusta.