Mistähän mahtaa johtua, että ILP:n lämpökerroin on huipussaan 5 asteen ulkolämpötilassa, mutta romahtaa kun lämpötila putoaa 3 asteeseen.? Esim. Mitsubishi FD25:n COP putoaa n. 5,0:sta n. 3,0:aan. Vain parin asteen pudotus ulkolämpötilassa ja hyötysuhde lähes puolittuu! Etelä-Suomessa lämpötila sahaa pitkin talvea parin plusasteen molemmin puolin, joten asialla on suuri merkitys energian säästön kannalta.
ILP:n lämpökerroin romahtaa
Hamsteri
24738
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
tiilerin kunnon tiilitakka. säästöt max 100% ja lisänä romantiikka eikä hajoa takuuajan jälkeen.
Kun paljon mainostettu COP arvo ilmoitetaan standardin mukaan 7 asteessa niin pumppu on rakennettu etupäässä ohjelmallisesti siten, että paras tulos saavutetaan juuri tuossa pisteessä. 5 astetta osuu juuri sopivasti tuolle alueelle. Ja VTT:n testistähän tuo näkyykin hyvin.
http://www.scanoffice.fi/pdf/VTT/VTT-S-09378-07e.pdf
Eli käytännössä olet ostanut pumpun jossa on hyvä COP ja sen olet saanutkin. Kukaan ei vaan muistanut mainita sinulle siitä, että se on sitä vain tuossa yhdessä lämpötilassa.
No joo. Itse hämmestelin aikoinaan Tekniikan- vai Rakennusmaailman lämpöpumpputestejä. Ihmettelin hyviä tuloksia. Sitten tajusin, että testituloksista oli poistettu sulattamisjaksot. Sekä jaksot oli poistettu,e ttä noihin menevä lämmitysenergia.
Jotta ILP toimisi täytyy ulkoyksikön olla kylmempi kuin ulkoilman. Käytännössä ulkoyksikkö jäätyy nollan yläpuolella. Koska muutamassa plusasteessa ilman kosteus ulkona on todella suurta joudutaan ulkoyksikköä sulattamaan paljon.
Kun sulatetaan, niin hyötysuhde tippuu.
Eli kaikki ILP:t toimivat samalla tavalla. Sulatuksissa on tosin isoja eroja eri laitteiden välillä. Minusta aika outoa, että testeissä tämä sulatus oli jätetty huomioimatta, koska tällä on iso merkitys koneiden väliseen eroon. Ehkäpä haluttiin vain lobata ILP:en puolesta ja saada hyviä tuloksia?
Yöllä olisi sähkö halvempaa, mutta ulkolämpötila lämmityskaudella lähes aina alle 3 astetta ja siten energiaa menee ulkoyksikön sulatuksen >> COP putoaa kolmeen.
Päivällä taas sähkö kalliimpaa, mutta ulkolämpötila usein 4-6 astetta ja siten COP jopa 5.
Suo siellä vetelä täällä. Jos siis säästölaskelman tekee COPilla n. 3, lienee laskelma suuruusluokaltaan oikea.
Yöllä ilma on kylmempää ja kosteusprosentti ulkona n. 100. Sähkön hintaero päivä/yö on olematon, joten taitaa olla turhaa. Ehkä ennemmin kannattaisi käyttää laitetta vain päivällä.
"Sähkön hintaero päivä/yö on olematon" = 30%
Talvella ilman sisältämä vesihöyry on alimmillaan n. 30g/m3 eli talvella ilma on kuivaa. Onko sitten päivän ja yön ero niin suuri? Tuskin.
Suhteellinen kosteus on talvella suurempi kuin kesällä, n. 83% keskimäärin. Mitä tämä sitten vaikuttaa ilmalämpöpumppuun, sen viisaammat kertokoon.
Päiväsähkö on reilusti yösähköä kalliimpaa, ero on tosiaan n. 30%.
Niin. Minusta tuo on olematonta. Toisaalta jos tuosta linkistä, mistä oli kyse, ottaa vaikka päivälämpötilaksi +5, jolloin COP on 3,8 ja yön -5, jolloin COP on 2,6 ja 2,6 * 1,3 = 3,4. Eli päivällä lämmittäminen tulisi yli 10% halvemmaksi.
Käppyrästä voit sitten hakea itsellesi sopivia arvoja kuten haluat.
Mitäköhän nyt yritit selittää?
Vaikka ilma on kuivempaa talvella kuin muina vuodenaikoina on valitettavasti tuolloinkin kosteutta ilmassa ja kosteus tuppaa tiivistymään kylmempiin pintoihin. ILP:n ulkoyksikkö on ulkoilmaa kylmempi, jotta se voisi toimia. Talvella siihen alkaa muodostua jäätä. Eikö?
Talvisin kosteusprosentti pyörii tuolla 90-100 välimaastossa yöt ja päivällä tippuu aurinkon paistaessa jonnekkin 50% hujakoilla pariksi tunniksi. Tiedot voit arkistaa vaikka paikalliselta sääasemalta, tai Vaisalan sivuilta. Edellä oleva siis tavallisina kauniina talvipäivänä. Lumisateellahan tilanne on toisin, kuten kesälläkin sateella.
Tuolla yö- ja päiväsähkölla ei liene mitään tekemistä asian kanssa mistä kirjoittelet. Jotta yösähkön halvempaa hintaa saisi jotenkin hyödynnettyä pitäisi lämpö varastoida jonnekkin. Yleensä varastona käytetään vesivaraajaa, tai betonilaatta. Mihinköhän olet ILP:n lämpöä varastoimassa?
Ja jos luet tuon dokun, mistä koko juttu lähti liikkeelle, niin näet että sieltä löytyy kosteuskäppyrä aivan yhtä hyvin.
Ulkoyksikkö on kuitenkin pihalla ja ilman kylmetessä suhteellinen kosteus on ulkona noin 100%.
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_7.html#5
Helsingin kosteus näyttäisi olevan talvella noin 90% ja kesällä noin 70%.
Kyllä talo kannattaa lämmittää aamuyöstä klo 04-06 vaikka +25 asteiseksi edullisemmalla yösähköllä ja antaa hyvin eristetyn talon jäähtyä päivän aikana vaikka +19 asteeseen. Jos taas laitteen hyötysuhde on yöllä tuota tavoiteltavaa säästöä vastaavasti huonompi, lienee aivan sama, milloin laite paahtaa.
Suhteellinen kosteus on Etelä-Suomessa talvella 80-90%, ei 90-100%.
Kosteus on etelässä keskimäärin alle RH90%. Ei suinkaan 100%! Mutta tällä ei ole ilmeisestikään asian kanssa suurta merkitystä.
Siis tuossahan ei ole mitään järkeä. Näin joskus 70- luvulla uskottiin, mutta ei enään tänä päivänä. Jos yösähköllä halutaan lämmittää, niin siihen käytetään varaajaa, tai lämmitettävää laattaa.
Toisekseen tuollainen lämmönvaihtelu on epämukavaa. Lämpöä voisi ehkä laskea yöksi, jolloin on mukavampi nukkua.
Mitä noihin kosteuksiin tulee, niin lueppas nyt tuo kirjoitukseni uudestaan. En toisaalta kyllä ymmärrä mitä oikein haet takaa. Fakta on, että yöllä ilmankosteus on isompi kuin päivällä, vaikka ilmeiseati nyt jotenkin yrität jotain toista todistella.
Ja kun tuosta sähkön hinnasta oli puhetta, niin ero ei ole tuo 30%. Itse energiaosuus voi olla tuota luokkaa, mutta mukaan tulee siirtohinta ja muut perusmaksut, jolloin ero kaventuu aika pieneksi.
Nyt kun koko ajan kommentoit vastaan, niin vaikka minun viestiini et vastannutkaan, niin ole hyvä ja lue viestit ennen vastaamista.
"ilman kylmetessä suhteellinen kosteus on ulkona noin 100%."
Ja sinä
"Kosteus on etelässä keskimäärin alle RH90%. Ei suinkaan 100%!"
Puhut aivan eri asiasta. Ymmärrätkö?
ilman kylmetessä..? Tarkoitatko, että kun talveksi ilma kylmenee, RH lähestyy sataa? Vai että talviyönä kosteus lähenee sataa?
RH on sata sumussa.
No joo.
Kun illalla lämpötila laskee, niin ilmankosteus nousee. Kun talvella ilmankosteus on keskimäärin lähelle 90%, niin yöllä tuo tuppaa olemaan lähelle 100%.
Ja ei tuohon lähelle sataa mitään talvea vaadita, vaan voit vaikka tämänpäiväisiä kosteusprosentteja tarkastella.
Voit sitten kutsua yötä sumuksi, jos haluat. Pällisteleppä nyt noita käppyroitä vaikka Vaisalan, Ilmatieteenlaitoksen jne. sivuilta, niin voit huomata jotain eroa yön ja päivän välillä. Siis muutakin kuin toisessa tapauksessa aurinko paistaa.
Jankkaatkohan nyt vain jankkaamisen ilosta, vai etkö oikeasti ymmärrä?
Kiitos vaan rautalankamallista.
Kirkas talvinen pakkaspäivä, päivällä -15 ja yöllä -18
Mitkä ovat vastaavat kosteusprosentit?
Jos yöllä kosteus 100%, ei kai se ILPPI tee juuri muuta kuin sulattaa?
Sitä vaan, että jos ILPPIÄ kannattaa käyttää kosteuden takia lähinnä päivällä, on syytä valita sähkötuote, jossa päiväsähkö on edullisin.
Tällä hetkellä meillä on kausisähkö, jossa kalliimpaa tariffia noudatetaan marrs-maalikuussa, ma-pe 6.00-23.00 ja la 6.00-12.00.
Hinnat 8,8 c/kWh ja 5,8 c/kWh (sis. siirron, mutta ei 100 Eur/v perusmaksua.
ILPille parasta käyttöaikaa on näin ollen syys-lokakuu ja huhtikuu. Sähkö on edullista ja laitteen hyötysuhde korkea.
Mutta miten selvitä talvikuukausista mahdollisimman edullisesti? Laitteessahan on vuorokausiajastin...
Jos yöllä on -18 ja kosteusprosentti 100%, niin -15 asteessa kosteusprosentti on 65%.
Kannattaahan ILP:ä käyttää yölläkin. Jos ulkoyksikkö pysyy sulana puhaltimen voimalla, niin hyötysuhde on itseasiassa parempi kosteuden tiivistymisestä johtuen.
Talvella taasen ilmassa oleva höyry jäätyy ulkoyksikköön, josta se täytyy sulattaa, ei siis haihduttaa. Voitetaan yksi faasi. Eli toimii näinkin, vaikka päivällä hyöty olisi parempi.
Siihen, että tönö lämmitetään ILP:llä yöllä ja päivän ILP on pois päältä ei ole hyvä idea. Toisaalta ILPpien tehot eivät käytännössä tällaiseen riitä talvella, joten aika teoreettista. Jos ILP pukkaa lämpötehoa 2,5kW (lukema yllä olevasta dokusta), niin jos lämmitetään vain klo 23-6, niin tehoja tulee enään 7/24 * 2,5kW = 730W, jolla ei paljoa torppa lämpene.
Siihen, että käyttää ILPpiä pääasiallisena lämmitysmuotona ja on valinnut kausisähkön ei ole oikein hyvä idea. Toisaalta jos joku haluaa näin toimia, niin on hyvä vain.
Tässä esim. tämänaamuinen tieto Ilmatieteenlaitokselta, joka tosin on vain yhden päivän arvo.
Tuorein säähavainto: 27.8.2009 8:00 Suomen aikaa
Lämpötila 14,4 °C; kosteus 99 %; kastepiste 14,3 °C (7:50); länsituulta 2 m/s; puuska 4 m/s (7:50); paine 1008,5 hPa.
...tuottaa lämpöä. Suomen oloissa ILP:n ulkoyksikön kennoston lämpötila on usein kastepisteen alapuolella, joten vesihöyry tiivistyy vedeksi. Se on hyvä asia, jos vesi valuu sulana pois. ILP:n hyötysuhde on huipussaan, kun ilman lämmön lisäksi kennostoon saadaan veden tiivistymisessäkin vapautuvaa lämpöä.
Ulkolämpötilan laskiessa se vesi ei enää valukaan sulana pois. Kennostoon kertyy huurretta, joka haittaa ilman virtausta. Aika ajoin huurteet sulatetaan vedeksi kääntämällä prosessi lämmitykseltä jäähdytykseksi. Tässä vaiheessa ILP:n hyötysuhde putoaa jyrkästi. ILP:n ihanneilmasto vaihtuu loskasääksi vain muutaman lämpöasteen muutoksella. Tosin ei se 2...3 COP näissä oloissa mitenkään huono tulos ole.
Kun sitten mennään enemmän pakkasen puolelle, kennoston huurtuminen vähenee huomattavasti. Hyötysuhde laskee pakkasilla loivasti. COP voi jopa olla parempi kuin kosteassa nollakelissä.
on talviaikaan vallitseva säätyyppi. Aika harvoin lämpötila on joulu-helmikuussa 5 tai enemmän. Lämmityskaudella ei siis päästä kuin poikeusoloissa COP-arvoon 5 tai sitä enemmän. COP 3 on siis se, mihin keskimäärin päästään. Laitteen sulatusjärjestelmä ja sen tehokkuus on avainkysymys. Myyntimiehet puhuvat käytännössä vain kahdesta eripäästä: tehosta 7 asteessa ja kovalla pakkasella.
...kannattaa laskelmat tehdä. Realistinen arvio hyvin toimiville laitteille on 2...2,5. Ihan hyviin takaisinmaksuaikoihin näillä kuitenkin päästään, jos ILP:n hoidettavaksi vaan saadaan riittävästi lämmityskuormaa.
COP lienee parempi laskea arvoon 2 kun miettii säästöjä. Jossain 7c ulkolämpötilassa ei lämmitystarve ole kummoinen normitalossa, eri kodinkoneiden ja viihde-elektoniikan hukkalämpö pitää talon lämpimänä jokainen ihminen on pikkuinen lämpöpatteri joten 1 kw ILPillä ei 5kw lämpötehoa tarvitse olohuoneeseen päivittäin paljoa tarjota
mutta...
kun ulkolämpötila on -7c niin lämmityksen tarve on paljon suurempi mutta ilpin hyötysuhteet ovat jotain aivan muuta kun mainosten uhri luulee... yleensäkin ILP kannattaa sulkea yli -10c keleillä, kyllähän se vähän lämmintä puhkuu mutta käyttöikä lyhenee.
http://saa.fi.msn.com/local.aspx?wealocations=wc:15652&q=Joensuu, Itä-Suomi
Talvikuukausina ei ILPistä juuri lämpöä irti saa, keskipakkaset -6c -> -13c välillä joten COP on matalin silloin kun lämmöntarve on suurin... keväällä ja syksyllä ilppi pärjäis mutta ei sillon tarvia paljoa lämmittää...
Onko laitteille tehty pitkäaikaistestejä? Miten käy hyötysuhteelle esim. 4 vuoden päästä, kun laitteella vasta pitäisi aloittaa tienaaminen? Jos hyötysuhde putoaa esim. 30% neljässä vuodessa, onko se takuuasia?