Alussa Paavo oikeastaan piti äänistä jotka puhuivat hänelle.
Tietenkin ne ensin huolestuttivat häntä. Hän ei ymmärtänyt, mistä ne tulivat ja miksi ne puhuivat juuri hänelle. Monta kertaa hän kävi tarkistamassa, onko radio vahingossa jäänyt auki.
Ajan myötä äänet tulivat tutummiksi ja hän alkoi tottua niihin. Hän olikin aika yksinäinen sen jälkeen kun hän oli tullut Tampereelle opiskelemaan. Äänet olivat ehkä vähän hämmentäviä, mutta ainakin niistä oli hänelle seuraa.
Jostain syystä Paavon oli oli ollut vaikea tutustua uusiin opiskelutovereihinsa. Nuorempana, kun hän asui vielä kotona, hänellä oli aina ollut kavereita. Nyt juttelu muiden kanssa tuntui vaativan yhä enemmän energiaa, ja jonkin ajan kuluttua hän ei enää jaksanut vaivautua. Hän ei käynyt edes yliopiston ruokalassa syömässä muiden opiskelijoiden kanssa. Hänellä ei oikeastaan ollut juuri koskaan enää nälkä.
Luentojen jälkeen hän palasi asuuntoonsa ja uppoutui opintoihinsa. Jos äänet alkoivat puhua, hän nojautui taaksepäin tuolissaan ja kuunteli, mitä sanottavaa niillä oli. Viime aikoina ne olivat kuitenkin alkaneet muuttua ilkeiksi. Ennen ne olivat aina niin imarteleviaja puhuivat hänestä pelkkää hyvää. Hänestä tulisi vielä kuuluisa, ne sanoivat. Jumala oli valinnut hänet pelastamaan ihmiskunnan. Vain hän voisi paljastaa terroristiryhmän, joka oli soluttautunut yliopiston alueelle.
Nykyään ne puhuivat hänestä vain ilkeitä ja pelottavia asioita. Terroristit olivat häenn jäljillään. Ne olivat liittoutuneet salaisen poliisin kanssa, ja he tarkkailivat häntä kadulla valvontakameroiden kautta.
Eräänä yönä äänet herättivät hänet varoitushuudolla. Terroristit olivat tulossa. Ne olisivat täällä millä hetkellä hyvänsä. Hänen oli paettava. Paavo alkoi huutaa apua. Hän kuuli, kuinka naapurit huusivat ja sireenit ulvoivat kadulla. Sitten joku alkoi hakata hänen oveensa.
Paavon vanhemmat tulivat muutaman tunnin kuluttua. Lääkäri, joka oli tullut poliisin mukana Paavon asuntoon, oli kutsunut heidät ja kertonut, mitä oli tapahtunut. Hän selitti, että Paavolla oli "akuutti psykoosi" ja hän tarvitsi heti sairaalahoitoa.
Nyt te, jotka olette sitä mieltä, että skitsofrenia ei ole sairaus, millä tavalla te käsittäisitte tämän tarinan? eikö lääkäri tehnyt oikein? Miten poliisien olisi pitänyt toimia? Jättää hänet asuntoonsa?
Tarina on otettu osoitteesta http://www.apuaskitsofreniaan.fi.
Tietenkin ne ensin huolestuttivat häntä. Hän ei ymmärtänyt, mistä ne tulivat ja miksi ne puhuivat juuri hänelle. Monta kertaa hän kävi tarkistamassa, onko radio vahingossa jäänyt auki.
Ajan myötä äänet tulivat tutummiksi ja hän alkoi tottua niihin. Hän olikin aika yksinäinen sen jälkeen kun hän oli tullut Tampereelle opiskelemaan. Äänet olivat ehkä vähän hämmentäviä, mutta ainakin niistä oli hänelle seuraa.
Jostain syystä Paavon oli oli ollut vaikea tutustua uusiin opiskelutovereihinsa. Nuorempana, kun hän asui vielä kotona, hänellä oli aina ollut kavereita. Nyt juttelu muiden kanssa tuntui vaativan yhä enemmän energiaa, ja jonkin ajan kuluttua hän ei enää jaksanut vaivautua. Hän ei käynyt edes yliopiston ruokalassa syömässä muiden opiskelijoiden kanssa. Hänellä ei oikeastaan ollut juuri koskaan enää nälkä.
Luentojen jälkeen hän palasi asuuntoonsa ja uppoutui opintoihinsa. Jos äänet alkoivat puhua, hän nojautui taaksepäin tuolissaan ja kuunteli, mitä sanottavaa niillä oli. Viime aikoina ne olivat kuitenkin alkaneet muuttua ilkeiksi. Ennen ne olivat aina niin imarteleviaja puhuivat hänestä pelkkää hyvää. Hänestä tulisi vielä kuuluisa, ne sanoivat. Jumala oli valinnut hänet pelastamaan ihmiskunnan. Vain hän voisi paljastaa terroristiryhmän, joka oli soluttautunut yliopiston alueelle.
Nykyään ne puhuivat hänestä vain ilkeitä ja pelottavia asioita. Terroristit olivat häenn jäljillään. Ne olivat liittoutuneet salaisen poliisin kanssa, ja he tarkkailivat häntä kadulla valvontakameroiden kautta.
Eräänä yönä äänet herättivät hänet varoitushuudolla. Terroristit olivat tulossa. Ne olisivat täällä millä hetkellä hyvänsä. Hänen oli paettava. Paavo alkoi huutaa apua. Hän kuuli, kuinka naapurit huusivat ja sireenit ulvoivat kadulla. Sitten joku alkoi hakata hänen oveensa.
Paavon vanhemmat tulivat muutaman tunnin kuluttua. Lääkäri, joka oli tullut poliisin mukana Paavon asuntoon, oli kutsunut heidät ja kertonut, mitä oli tapahtunut. Hän selitti, että Paavolla oli "akuutti psykoosi" ja hän tarvitsi heti sairaalahoitoa.
Nyt te, jotka olette sitä mieltä, että skitsofrenia ei ole sairaus, millä tavalla te käsittäisitte tämän tarinan? eikö lääkäri tehnyt oikein? Miten poliisien olisi pitänyt toimia? Jättää hänet asuntoonsa?
Tarina on otettu osoitteesta http://www.apuaskitsofreniaan.fi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mistä tiedämme että tarina on tosi?
Etkö usko että skitsofreenikon elämä voisi olla tällaista?
Miksi kertomus ei olisi tosi? Mikä sinut saa epäilemään Paavon tarinan todenperäisyyttä?
Ketjun aloittaja esitti kysymyksiä, joihin ei tietystikään tarvitse edes yrittää vastata, kun keskitytään miettimään voiko Paavon tarina olla todellista kuvausta skitsofreniasta vai eikö voi. Siinäköhän sinullakin oli motiivi kysellä kertomuksen todenperäisyyttä?
olen vakuuttunut siitä että Jumalan lisäksi on olemassa saatana ja demoneita mitkä kiusaa ihmisiä. Jos Paavo on joskus pelannut spiritismiä, hän saattoi sillä tavalla avata väylän henkimaailmaan ja henget alkoivat puhua hänelle. On varmaa että kaikki paha on lähtöisin saatanasta, myös ne äänet joita kaikki eivät kuule. Kun kääntyy Jumalan puoleen saa apua. Ääniin ei auta oikein muu. Ei lääkkeetkään.
Niin oudolta ja pelottavalta kun se tuntuukin henkiä on olemassa. Itselläni 3 kokemusta niistä, vaikka en ole kutsunut niitä enkä pelannut spiritismiä. Kannattaa vaan rukoilla niin välttyy niiden kiusaamiselta. Olen välttynyt minäkin.
kumma kun Jumala ei niitä amputaatioita paranna mutta kaiken muun kyllä vaikka kuinka rukoilis. Juuri sen takia niin moni entisaikoihin jäi skitsofreenikoksi kun sille pistettiin syyksi "spiritimi" tai jotain vastaavaa uskonnollista höpinää. Itse asiassa uskonto on yksi pääsyistä jotka aiheuttavat pitkällä aikajaksolla mielenterveysongelmia. Varsinkin pienet ja/radikaali ryhmittymät tai sellaiset jotka polkevat ihmisoikeuksia ja terveyttä vastaan. Esimerkkinä Jehovan Todistajat. Jos rupeat Jehovaksi niin ne vie sulta kaiken, rahat, talon, sinä et enää omista mitään. Jos uskonnollisesti sanotaan niin ne on vieny sun sielun. Sitten kun saat verenvuodon vaikka tapaturmassa niin ei voi antaa tai ottaa verta koska uskonto kieltää sen. Tälläiset asiat pitkällä aikavälillä aiheuttavat hallaa mielelle, saattaa todellisuuden taju hämärtyä ja lopulta se ottaa vallan.
Musta vähän tuntuu että Pave oli piilo-homoseksuaali, joka eli kaksoiselämää. Lisäksi vaikuttaa siltä että hän vain halusi huomiota ja siksi teki tällaisen tempauksen.
T. Psykiatri
mistäpä sitä tietää oliko homo tai ei mutta kyllä ne psykoosit on ihan oikeasti olemassa olevia tapauksia. ei ne ole näyttelyä.
lol, ei toi paavon tarina ole tosi. joku on keksinyt sen, jotta ihmiset älyis mennä hoitoon.
Olen sitä mieltä että on olemassa outoja asioita joihin ei ole selitystä... Se onkin mukavaa jos sattuu omalle kohdalle tapahtumaan jotain outoa ja erehtyy puhumaan niistä niille "terveille ihmisille". Jotka eivät millään edes usko että voisi tapahtua outoja asioita koska yhteiskunta on tehnyt sen selväksi että kaikki "outo" mitä tapahtuu ei voi tapahtua vaan on automaattisesti mielisairas ym... Tämähän edes auttaa tottakai kaikkia joille on tapahtunut jotain... Joten pois ne meistä ei ole mitään ihmeellisyyksiä on vain sairautta..
Yleensä skitsofreniaa sairastavalla tämä harhamaailma on jokseenkin tällainen. Ääniharha käskee tehdä jotain ja sitten sairastunut toteuttaa sen, koska ääni on niin painostava. Esim. ääni käskee tappaa vastaantulevan ihmisen, koska se tietää jotain sairastuneesta ymymym. Niin paljon on erilaisia harhoja ja niiden tyyppejä kuin on sairastuneita ihmisiäkin, tarina vaan yleensä menee jokseenkin samalla kaavalla. Hlö kokee olevansa uhattu, joten ääniharhat käskevät tappaa tai vahingoittaa uhkan aiheuttajaa jonka harhat nimeävät.
Suurin osa tapoista ja murhista onkin harhojen säestämänä tehtyjä ja siksi niiden tekijät käsketään mielentilatutkimukseen ja sitä kautta heistä tulee syyntakeettomia. Ja jos joku luulee, että syyntakeettomat pääsevät "kuin koira veräjästä" niin eivät kyllä pääse. He vain saavat ansaitsemaansa hoitoa, joka voi jatkua useita kymmeniä vuosia tai sitten he voivat päästä sairaalahoidosta jo muutamassa vuodessa.
Hyvin yksinkertaista, mutta silti niin monimutkaista.
Höpö höpö. Suurin osa murhista ja tapoista liittyy perheväkivaltaan ja alkoholiin, ei lainkaan skitsofreniaan. Skitsofrenikko voi toki syyllistyä väkivaltaan, mutta se käsitys, että skitsofrenikot, edes paranoidiset skitsofrenikot, olisivat poikkeavan väkivaltaisia tai enemmistönä syyllistyisivät siihen, ei ole lainkaan fakta. Hoitaja ei taida nyt lainkaan tietää.